|
2 786 euroa on yksityissektorin keskimääräinen nettopalkka
Suomen Lakimiesliitto selvittää vuosittain yksityisellä sektorilla toimivien jäsentensä palkkausta, työaikoja ja muita edunvalvonnan kannalta tärkeitä asioita. Asianajotoimistoissa työskentelevistä ainoastaan ryhmä “ei osakkaat” on mukana tutkimuksessa. Uusin kysely tehtiin vuoden 2004 lokakuulta. Kyselylomake lähetettiin kaikkiaan 3 190:lle liiton jäsenrekisterin tietojen mukaan yksityisellä sektorilla työskentelevälle lakimiehelle. Jäsenillä oli mahdollisuus vastata kyselyyn myös liiton internetsivujen kautta sähköisellä lomakkeella. Taulukoissa ja kuvioissa on yleisimmin käytetty tilastollisina tunnuslukuina ns. fraktiileja, joita ovat F10, F50 (mediaani), F90 arvot sekä palkkojen aritmeettista keskiarvoa. Esimerkiksi kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan palkan suuruuden mukaan järjestykseen, niin alle F90 palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. Mediaani (F50) palkkaa vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. Tässä raportissa tarkastellaan kokonaispalkkaa. Se on lokakuun 2004 kiinteä kuukausipalkka lisättynä päätoimeen liittyvillä rahallisilla eduilla, ylityökorvauksilla ja luontoisetujen verotusarvoilla. Erillisellä kysymyksellä selvitettiin tulospalkkauksen piirissä oloa ja tulospalkkauksen määrää. Näin saatiin laskettua myös tulospalkkioilla lisätty kokonaispalkka. Ensi kerran tiedusteltiin myös sivutuloja lokakuussa 2004. Kokonaispalkka 5 168 euroa Keskimääräinen kokonaispalkka oli selvityksen mukaan 5 168 euroa ja verotuksen jälkeinen nettopalkka 2 786 euroa lokakuussa 2004. Ylityö tai vastaavat korvaukset olivat vain 0,2 ja luontoisetujen verotusarvo 4 prosenttia kokonaispalkasta. Vajaa puolet yksityisen sektorin jäsenistä oli tulospalkkauksen piirissä. Rahoituksessa, vakuutuksessa, teollisuudessa ja kaupassa tulospalkkioita maksettiin muita yleisemmin (yli 60 %) ja järjestöissä selvästi harvimmin (vain 8 %). Keskimääräinen kokonaispalkka tulospalkkioineen oli keskimäärin 5 388 euroa. Nousua edellisestä vuodesta oli 3 %. Tulospalkkauksen piiriin kuuluvista 64 %:lle maksettiin tulospalkkioita ja heillä palkkiot olivat keskimäärin 10 % kokonaispalkasta. Yksi kymmenestä sai tulospalkkioita yli 20 %. Tulosten mukaan keskimääräinen tulospalkkio kuukaudessa oli 220 euroa eli 4 % kokonaispalkasta. Kokemusvuodet on määritelty vuoden 2004 ja valmistumisvuoden välisenä erotuksena. Vastavalmistuneiden alkupalkka oli keskimäärin 2 933 euroa (vuotta aiemmin 2 797 euroa). Verot veivät 46 prosenttia kokonaispalkasta Kaikki kokonaispalkkansa ilmoittaneet vastaajat eivät olleet ilmoittaneet nettopalkkaansa ja usein kohta täytettiin selvästi arviovaraisesti. Tulokset kuvaavat kuitenkin varsin hyvin ennakonpidätyksen jälkeistä nettopalkkaa, joka nykyisin useimmilla palkansaajilla vastaa hyvin lopullista verotusta. Kuviossa 5 on tarkasteltu brutto- ja nettopalkkaa sekä veroprosenttia kokemusvuosien mukaan. Laskelmaan on kelpuutettu vain vastaajat, jotka ilmoittivat sekä brutto- että nettopalkkansa. Kuvion käyrät on piirretty ns. tasoitettuina. Lakimiesten keskimääräinen nettopalkka oli 2 786 euroa ja veroprosentti 46. Vastavalmistuneiden lakimiesten veroprosentti oli 37 ja yli 30 vuotta sitten valmistuneiden 51. Joka neljäs teki etätyötä Yksityisen sektorin lakimiesten työajan selvittäminen on varsin hankalaa, sillä useat vastaajat eivät ilmoittaneet työaikaansa ollenkaan tai merkitsivät sen selvästi vain “noin arviona”. Vastaajilta tiedusteltiin sovittua säännöllistä ja todellista keskimääräistä viikkotyöaikaa ja viikoittaisten ylituntien keskimäärää lokakuussa 2004. Erikseen kysyttiin vielä ylitöiden määrän muutosta vuodesta 2003. Sovittu työaika oli kaikilla toimialoilla 38 tuntia viikossa. Todellinen työaika sen sijaan nousi keskimäärin 44 tuntiin. Joka kymmenes lakimies teki töitä 50 tuntia viikossa tai sitä enemmän. Kolme neljästä yksityisellä sektorilla työskentelevästä lakimiehistä ilmoitti tekevänsä ylitöitä ja heillä ylitöitä oli keskimäärin 7 tuntia viikossa. Ylityöt korvattiin täysin 6 %:lle ja osittain 4 %:lle lakimiehistä (vastaajaa pyydettiin ilmoittamaan mahdollinen korvaustapa, vaikkei hän tekisikään ylitöitä). Järjestö-, konsultti ja tilintarkastussektorilla ylityöt korvattiin selvästi paremmin kuin muille. Lakimiehistä 13 % ilmoitti, että ylityöt on mahdollista säästää ns. työaikapankkiin. Vastaajista 76 prosenttia ilmoitti, ettei ylitöitä korvata. Uutena teemana tutkimukseen otettiin etätöiden tekeminen. Etätyö määriteltiin seuraavasti: “Etätyö on tapa organisoida ja/tai suorittaa työtä työsopimuksen perusteella/työsuhteessa käyttäen tietotekniikkaa tavalla, jossa työ, jota voitaisiin tehdä myös työnantajan tiloissa, tehdään säännöllisesti noiden tilojen ulkopuolelle”. Ainoastaan 4 % vastaajista ilmoitti tekevänsä etätyötä jatkuvana työnteon tapana. Konsulttialalla tämä osuus oli muita huomattavasti suurempi (11 %). Harvemmin kuin kerran kuussa tai ei koskaan etätyötä teki 77 % lakimiehistä. Määräaikaisuus edellisen vuoden tasolla Vuoden 2004 lokakuussa vain 4 % yksityisen sektorin lakimiehistä oli määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisuus oli säilynyt vuoden 2003 tasolla. Alle 30-vuotiaista naisista määräaikaisessa työsuhteessa olevien osuus oli 13 % ja miehillä vastaava osuus 21 %:a. Palkat kehittyivät suotuisasti Keskimääräinen kokonaiskuukausipalkka nousi viime vuodesta 3,8 %. Se oli selvästi enemmän kuin maaliskuuhun 2004 ajoittuneen tulopoliittisen ratkaisun mukaiset korotukset (yleiskorotus 1,7 % ja liittoerä 0,5 %). Kaikkien palkansaajien ansiot nousivat vastaavana ajanjaksona 3,3 %. Koska kuluttajahintaindeksi nousi vain 0,9 %, niin keskipalkka nousi reaalisesti 2,9 %. Kokonaispalkka tulospalkkioineen nousi 3,0 %. Verokevennysten myötä keskimääräinen nettopalkka nousi 4,8 %. Kuviossa 8 on esitetty nimellisen ja vuoden 1979 rahassa lasketun kokonaiskeskipalkan kehitys 1979 2004 markoissa. Reaalinen keskipalkka laski vuoteen 1988 mennessä noin 1 000 markalla, jonka jälkeen se nousi muutamassa vuodessa yli alkuhetken tason. 1990-luvun alun laman myötä reaalipalkka laski aina vuoteen 1994 asti, jonka jälkeen palkkakehitys on selvästi parantunut.
|
