Ihmisoikeusliitto täyttää tänä vuonna kolmekymmentä vuotta. Ihmisoikeusliitto järjesti 9.11. kolmannen kansallisen perus- ja ihmisoikeusfoorumin. Marraskuussa pidettiin lisäksi 30-vuotisjuhlat, jossa tervehdyspuheen esitti tasavallan presidentti Tarja Halonen. Juhlavuoteen voidaan liittää myös OTK Kristiina Kouros, joka on toiminut Ihmisoikeusliiton pääsihteerinä kymmenen vuotta.
Tällä kertaa perus- ja ihmisoikeusfoorumin teemana olivat maahanmuuttopolitiikka ja sen oikeudelliset rajat.
Foorumissa käsiteltiin muun muassa kansainvälisen oikeuden ja eurooppaoikeuden vaikutuksia suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Lisäksi tarkasteltiin maahanmuuttajan elinkaarta Suomeen saapumisen, oleskelun kuin myös maasta poistamisen näkökulmasta.
Professori Martti Koskenniemi vei kuulijat aluksi 1500-luvulle ja kansainvälisen oikeuden syntylähteille. Salamancan yliopiston rehtoria, teologian ja lakitieteen professoria Francisco de Vitoriaa pidetään kansainvälisen oikeuden isänä.
Euroopassa elettiin 1500-luvulla hyvin paljon samanlaisia aikoja kuin nyt. Kansainvälistyminen Amerikan valloituksineen ja kehittyvä talouselämä sekä ruhtinaiden hallinto pohdituttivat oppineita, jotka kaipasivat korkean moraalin sisäistäneitä ihmisiä. Kaupunkien raateja puolestaan painoi muun muassa kerjäämisen ongelma. Kaupunkien muurit suljettiin yöksi, jolloin ei-toivotut ihmiset jäivät niiden ulkopuolelle.
Liikkuminen Euroopassa oli 1000-luvun tienoilta aina 1500-luvulle asti helppoa, sillä valtakunnan rajat eivät sinänsä estäneet ihmisten liikkumista. Vasta kansallisvaltioiden kehittyessä syntyivät passi ja tullimuurit, joista nyt ollaan EU:n myötä luovuttu.
Esitelmänsä lopuksi Koskenniemi johdatti kuulijat vielä kauemmaksi historiaan ja Sofokleen Antigones-tragediaan. Siinä sankarillinen Polynekes oli kääntynyt omiaan vastaan ja sai taistelussa surmansa veljensä kädestä. Heidän siskonsa Antigone haluaa haudata veljensä ruumiin vastoin kuningas Kreonin käskyä. Ruumis on häväistävä, koska miehestä oli tullut vihollinen. Koskenniemi näkee Antigonessa ihmisoikeuksien puolustajan ja Kreonissa puolestaan positiivisen legalismin edustajan.
Tämän päivän suomalaisen ihmisoikeuspolitiikan huolestuttavana piirteenä Koskenniemi koki siihen hiipivän positiivisen legalismin, joka ei sovi ihmisoikeuksiin.
Monissa muissakin foorumin esitelmissä nähtiin Suomen noudattavan hyvin tiukkaa soveltamislinjaa ulkomaalaislain kohdalla. Tässä suhteessa nousi sekä esitelmissä että keskusteluissa esille useampaan kertaan niin sanottu mummopykälä. Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ministeriryhmä päätti lokakuussa, että muun omaisen oleskelulupaehtojen muuttamista koskevaa ulkomaalaislain muutosta ei toteuteta. Maahanmuuttovirasto noudattaa sen johtajan Jorma Vuorion mukaan nykyisen lakien esitöihin ja oikeuskäytäntöön pohjautuvaa tulkintalinjaa.
Ritva Juntunen
