|
40 vuotta takana ja edelleen iskussa!
Lakimiesliiton merkitys opiskelijalle Oikeustieteen opiskelijat kuuluvat liittoon ainejärjestöjen jäsenyyden kautta. Liitto itse järjestää aktiivisesti erilaista opiskelijatoimintaa ja osallistuu toisaalta tapahtumien järjestämiseen. Monesti liiton ja ainejärjestöjen järjestämät tapahtumat limittyvät siten, ettei raja ole osallistujille yksiselitteinen. Vaasan Justus ry:n puheenjohtajan, Maarit Jaatisen mukaan vaasalaisille liitto tuntuu vielä suhteellisen kaukaiselta opintojen alkuvaiheessa. Erityisesti pienemmissä yksiköissä liiton toimintaan tutustutaan usein vasta opintojen edetessä ja osallistuttaessa erilaisiin valtakunnallisiin tapahtumiin. Justuksessa kiinnostus on taannoin herännyt siinä määrin, että useampikin justuslainen on menestyksekkäästi hakenut liiton opiskelijasihteeriksi. Vastaavasti Helsingin Pykälä ry:n hallituksen puheenjohtaja, Emilia Kaikkonen kertoo liiton jäsenyyden olevan hyvin pykälistien tietoisuudessa. Turun Lex ry:n puheenjohtaja Heikki Lajunen taas näkee liiton lisäulottuvuutena oman ainejärjestön jäsenyyteen. Lakimiesuutiset kolahtaa kotiin kahdeksan kertaa vuodessa, ja tietyt tapahtumat, kuten SAKKE ja Lakimiespäivä, mielletään selkeästi liiton tapahtumiksi. Jäsenedut ja valtakunnallinen opiskelijaedunvalvonta tiedostetaan yleisessä, muttei konkreettisessa mielessä. Kaikkosen mukaan opiskelijoiden jäsenyys liitossa voisi merkitä heille paljon enemmänkin, mikäli he ymmärtäisivät opiskelijavaliokunnan potentiaalin valtakunnallisena opiskelijoiden edunvalvojana ja pystyisivät hyödyntämään sitä. Kaiken kaikkiaan liitto on loistava mahdollisuus luoda jo opiskeluaikana tulevien juristien keskuuteen ammatillisen yhteenkuuluvaisuuden tunnetta yli ainejärjestörajojen. Merkittävimmät jäsenedut Ainejärjestöjen puheenjohtajat ovat yksimielisiä siitä, että Lakimiesuutisia pidetään yhtenä merkittävimmistä jäseneduista. Pinnan alla on kuitenkin paljon muutakin, ei välttämättä niin kouriintuntuvaa ja ilmeistä kuin kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Helsingissä opiskelevien ruotsinkielisten opiskelijoiden ainejärjestön, Juristklubben Codex r.f.:n puheenjohtaja Björn Söderblom asettaa valtakunnallisen opiskelijoiden edunvalvonnan tärkeimmäksi jäseneduksi, vaikkei tuloksia aina heti huomaakaan. Osa edunvalvontatyöstä tehdään AKAVAn opiskelijavaltuuskunnan, AOVAn kautta. AOVA on kuitenkin opiskelijoille vielä kaukaisemmalta tuntuva asia kuin Lakimiesliiton opiskelijavaliokunta. Niin Söderblom, Kaikkonen kuin Rovaniemen Artiklan puheenjohtaja Tomi Kemppainenkin nostavat vapaapaikat Lakimiesliiton Koulutuksen kursseille merkittäväksi jäseneduksi. Tuntevatko opiskelijat jäsenetunsa? Opiskelijasihteeri kiertää joka syksy esittelemässä liiton toimintaa ainejärjestöjen uusille jäsenille. Liiton edut esitellään aina näissä tilaisuuksissa, ja lisäksi niistä on helposti saatavissa tietoa liiton nettisivuilta, mutta tästä huolimatta opiskelijat eivät tunne kaikkia liiton opiskelijajäsenyyden heille tarjoamia etuja. Jaatisen mukaan eduilla ei koeta olevan niin järisyttävää merkitystä, että niihin olisi syytä perehtyä. Ainejärjestöjen kautta tehtävissä lakikirjatilauksissa kaikki pääsevät hyötymään kirjallisuusalennuksesta, mutta muutoin tuotakaan etua ei välttämättä tunneta. Opiskelijoilta jäävätkin usein hyödyntämättä useat hyvät edut kuten risteilyalennukset, vakuutusedut sekä Talentumin lehtialennukset. Etujen joukossa on myös muita opiskelijoille merkittäviä alennuksia, joita todella kannattaisi käyttää. Lakimiesliiton mielenkiintoisin opiskelijatapahtuma? Keskustelussa kiinnostavimmasta opiskelijatapahtumasta päästään jälleen yhteisymmärrykseen. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että SAKKE- tapahtuma saavuttaa suurimman kiinnostuksen jäsenten keskuudessa. SAKKE- tapahtumia on järjestetty jo vuodesta 1994, ja sarja saa jatkoa SAKKE06- tapahtumasta, joka järjestetään 17.–19.11.06 Porissa. SAKKE- tapahtuman lisäksi ollaan kiinnostuneita mm. liiton järjestämistä seminaareista, jotka parhaimmillaan edistävät jopa opintoja tarjoamalla osallistujille korvaavuuksia opintosuorituksiin. Jaatisen mukaan seminaareissa on olennaista se, että pystytään yhdistämään hyöty ja huvi. Itse seminaari tarjoaa asiatietoa ja uusia näkökulmia, mutta iltaohjelman merkitystäkään ei sovi vähätellä. Söderblomin mukaan myös Lakimiespäivä on saavuttanut suosiota opiskelijaympyröissä. Tänä vuonna päivä oli päällekkäin Codexin vuosijuhlan kanssa, mutta jatkossa tämäkin asia tulee korjaantumaan. Kaikkonen toivoo liitolta tulevaisuudessa tilaisuutta, jossa esiteltäisiin laajemmalla skaalalla työelämän tarjoamia eri uramahdollisuuksia. Lakimiespäivän 2007 opiskelijatilaisuutta kehittämällä tarjoutunee mahdollisuus järjestää tämänkaltainen rekrytointitilaisuus. Muutoinhan ainejärjestöt järjestävät pienimuotoisempia rekrytointitilaisuuksia ja yritysesittelyjä ympäri vuoden. Tilaisuuksia järjestettäessä muistetaan, että opiskelijoita usein kiinnostavat suhteellisen vapaamuotoiset tilaisuudet. Liiton tarjontaan ollaan tyytyväisiä ja opiskelijakentässä vallitsee konsensus, että liiton tapahtumatarjonta on tällä hetkellä erittäin runsasta ja laadukasta eikä sitä ole tarkoituksenmukaista lisätä. AOVA? Lakimiesliitto valvoo opiskelijoiden etuja niin liiton koulutuspoliittisessavaliokunnassa kuin opiskelijavaliokunnassakin. Useissa asioissa edut ovat kuitenkin yhteneväiset muiden akavalaisten liittojen opiskelijoiden kanssa, jolloin edunvalvontaa kannattaa harjoittaa yhdessä. Tällöin astuu kuvaan AKAVAn opiskelijavaltuuskunta (AOVA), joka edustaa tällä hetkellä yli 91 000 opiskelijaa, ja on näin ollen Suomen suurin opiskelijoiden ammatillinen edunvalvontajärjestö. AOVAn toimintaa organisoi työjaosto, jonka jäsen myös Lakimiesliiton opiskelijasihteeri on. Informaatio AOVAn ja OVK:n välillä kulkee opiskelijasihteerin välityksellä. AOVAn painopisteitä ovat tänä vuonna olleet mm. opintojen ja opintojen aikaisen työnteon yhdistäminen, määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamisen vähentäminen sekä alipalkkaus ja palkkadiskriminaatio, joiden osalta on näyttäydytty myös valtakunnallisessa mediassa. Myös tämän syksyn korkeakoulukierros sai runsaasti huomiota. AOVAn toimintaa pyritään jatkuvasti tuomaan lähemmäs opiskelijoita, ja vuonna 2006 valtuuskunta panostanee erityisesti ulkoisen viestinnän tehostamiseen. AKAVAn opiskelijajäsenten määrä on kasvanut viime vuosina erittäin voimakkaasti, ja tavoitteena on rikkoa yli 100 000 jäsenen raja ennen vuoden 2007 loppua. Liiton ja ainejärjestöjen yhteistyö Jaatisen ja Lajusen mukaan ainejärjestöjen yhteistyö toimii opiskelijavaliokunnan välityksellä kiitettävästi. Opiskelijasihteerin rooli on heidän mukaansa hyvin tärkeä, hänen tehtävänään on toimia kontaktihenkilönä ainejärjestöjen välillä. Söderblomin mukaan valiokunnan toiminta nykyisten ja entisten puheenjohtajien loistavana keskustelu- ja tapaamisfoorumina on selvästi parantanut ainejärjestöjen välistä yhteistyötä. Kaikkosen mukaan yhteistyö on toiminut moitteetta, mihin Pykälän sijaitseminen Helsingissä todennäköisesti vaikuttaa: liiton toimisto ja opiskelijasihteeri ovat konkreettisesti lähellä Helsingissä opiskelevia. Tähän liittyen Rovaniemellä opiskeleva Kemppainen kommentoi, että liiton paikallisasiamiehet voisivat vaikuttaa sijaintikysymykseen positiivisesti näkyvämmällä alueellisella toiminnalla. Opiskelijasihteeri on tänäkin syksynä vieraillut useampaan otteeseen myös Rovaniemellä, mikä on selvästi lisännyt Artiklan jäseniltä tulevien kyselyjen ja kontaktien määrää. Yleisesti ottaen liiton toimintaa on helpompi lähestyä kun on olemassa henkilö, jolta voi ohimennen kysäistä liittoon liittyviä kysymyksiä, joihin ei välttämättä löydä vastausta pelkästään kotisivuja selaamalla. Uusi käytäntö jäseneksi liityttäessä Puheenjohtajien mukaan liiton tänä syksynä lanseeraama uudistunut opiskelijajäsenyys on saanut positiivisen vastaanoton uusien opiskelijoiden keskuudessa. Uusi jäsenilmoituskäytäntö takaa sen, ettei opiskelija tipu automaattisesti liiton jäsenrekisteristä heti valmistuttuaan, vaan jäsenyyttä jatketaan varsinaiseksi jäsenyydeksi. Vastavalmistunut oikeustieteen maisteri voi hyväksyä jäsenyytensä jatkumisen täyttämällä liitosta lähetetyn jäsenilmoituslomakkeen ja maksamalla jäsenmaksun, eikä jäsenetuihin tule näin lainkaan katkoa. Niin Pykälässä kuin Justuksessakin fuksit ovat saaneet ryhmittäin selvityksen siitä, mitä liiton jäsenyys merkitsee, ja Kaikkosen sekä Jaatisen mukaan tämä on ollut toimiva järjestely – epäselvyyksiä ei ole jäänyt kovinkaan paljon. Muissakin ainejärjestöissä käytännön puoli on hoitunut suuremmitta ongelmitta. Jäävätkö vanhat jäsenet nyt rannikolle? Myös ennen tätä syksyä jäseniksi liittyneiden opiskelijoiden on mahdollista siirtyä tähän uuteen jäsenyyteen. Tänä talvena tullaan järjestämään kampanja, jolla heitä myös rohkaistaan siihen. On niin jäsenen kuin liitonkin kannalta helpompaa, kun liitossa on jo valmiina tieto siitä, että jäsenlomakkeen voi suoraan lähettää valmistuneelle. Tämä käytäntö ei kuitenkaan sido opiskelijaa heti jäsenmaksusuorituksiin, mikäli liittymistä haluaa harkita uudelleen vielä valmistuttuaan.
|
