67-vuotiaan Lakimiesliiton hyväksi on tehty mittaamaton määrä vapaaehtoistyötä

Keväällä 2011 tehdyn selvityksen mukaan ammattiyhdistysliikkeessä tehdään mittaamaton määrä vapaaehtoistyötä, vaikkei ay-toimintaa yleensä lasketa mukaan, kun vapaaehtoistoiminnasta puhutaan.

Myös Suomen Lakimiesliiton toimintaa on sen alusta saakka leimannut val­mius työskennellä vapaaehtoisesti joko täysin korvauksetta tai pienillä palkkioilla.
Marraskuussa 1944 perustetun Lakimiesliiton toiminta jouduttiin – jäsenmaksun alhaisuuden ja muiden tulolähteiden niukkuuden vuoksi – sen alkuvuosina pitkälti perustamaan talkoohenkeen ja vastikkeettomaan työvoiman käyttöön. Liiton hallituksen jäsenet eivät saaneet kokouspalkkiota tai muutenkaan aineellista korvausta tekemästään työstä.

Alkuaikoina eräs Lakimiesliiton toiminnan osa oli sittemmin lakkautettu huoltorahasto, jonka varojen keruu pohjautui täysin talkoohenkeen, kuten lahjoituksiin ja varainkeruujuhlien järjestämiseen. Rahaston tarkoituksena oli antaa rahallista apua putteenalaiseen tilaan joutuneille lakimieskunnan jäsenille ja heidän lähimmille omaisilleen. Kysymys oli lähinnä sotaorpojen ja -leskien auttami­sesta.

Tänä päivänä liiton hyväksi tehtävä vapaaehtoistyö pohjautuu lähinnä liiton eri luottamustehtävien hoitamiseen. Tuntimääriä, joita lakimiehet käyttävät oman liittonsa toiminnan hyväksi, ei ole koskaan laskettu ja se lieneekin hyvin vai­keaa. Sen sijaan vapaaehtoisuutta edellyttävistä luottamustehtävistä on selkeä kuva.
Liiton valtakunnallisen toiminnan selkärankana on 17 alueasiamiestä eri puolilta Suomea.

Liiton korkein päättävä elin on valtuuskunta, johon valitaan vaaleilla 44 edustajaa joka kolmas vuosi. Valtuuskunta valitsee liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen, johon kuuluu hallituksen puheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä sekä kahdeksan henkilökohtaista varajäsentä.

Liiton sääntöjen mukaan hallituksen apuna on tarpeellinen määrä valiokuntia, jotka hallitus asettaa. Tällä hetkellä valiokuntia on seitsemän: talousvaliokunta, julkisen sektorin valiokunta, yksityissektorin valiokunta, koulutuspoliittinen valiokunta, oikeuspoliittinen valiokunta, järjestövaliokunta ja opiskelijavaliokunta.

Lisäksi hallitus voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia ja määrätä niiden tehtävät. Toimikuntia ovat työmarkkinatoimikunta, stipenditoimikunta, keskuslakkotoimikunta, tasa-arvojaosto, hengellisen työn toimikunta, senioritoimikunta, Lakimiesuutisten toimitusneuvosto ja Lakimiespäivän suunnittelutoimikunta. Liiton valiokuntien ja toimikuntien koot vaihtelevat viidestä yli kahteenkymmeneen ­jäseneen.

Uusin mahdollisuus osallistua liiton toimintaan vapaaehtoisesti on liiton oma kuoro Lain Huuto, johon on valittu koelaulun jälkeen 48 laulajaa.

Yhteensä Lakimiesliitossa on eri toimielimissä mukana yli 250 henkilöä, joiden toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Tähän päälle tulee vielä Lakimiesliiton jäsenjärjestöjen toiminta, joka perustuu myös pääosin vapaaehtoisuuteen.