Edellisessä tekstissä moitin juristeja pitkästä kirjoittamisesta. Jatkan advokaattien kurmoottamista.
Ennen, kun palkkiosääntö oli sallittu, se rakentui toimenpidepohjalle. Avioero 260 markkaa, rikosjutun puolustus 130 markkaa.
Kun Ruotsin asianajajaliiton sihteeri kävi liiton kokouksessa kertomassa, että siellä on otettu käyttöön aikaveloitus, timlön, pyysi asianajaja Armas Syrén puheenvuoron.
Hän päätti sen näin: Jos tämä otettaisiin käyttöön, laskuun tulisi veloitusperuste ”Ett lite vaknat på natten och tänkt på saken”.
Ajatus hylättiin kunnian miehelle ja naiselle sopimattomana. Voiko se laskuttaa enemmän, joka tekee työtä hitaammin – lue: laiskemmin?
Vaan tulihan se, paheet leviävät.
Aikaveloitus on edistänyt tarpeettoman pitkien, turhia ehtoja sisältävien asiakirjojen yleistymistä. Eikä oikeudenkäyntikirjelmien pituudella ole äärtä eikä rajaa.