Agendalla jäsenten asiat

 

Uusilta jäseniltä kysyttiin:

1. Mitkä ovat Lakimiesliiton suurimmat haasteet tulevan kahden vuoden kauden aikana (2013–2014)?

2. Mitä asioita tai kysymyksiä aiot pitää erityisesti esillä hallitustyöskentelyssäsi, eli mitä haluat saada aikaan kautesi kuluessa?

3. Millaiset ovat suomalaisen lakimiehen työmarkkinat vuonna 2020 – onko asema vahva ja palkat nousussa vai näkyykö horisontissa tummia pilviä?

 

Apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä

Antero Rytkölä on Pirkanmaan poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö ja lupahallinnon linjajohtaja. Vastuualue kattaa erilaisia asioita matkustusasiakirjoista ja ulkomaalaisluvista aseisiin, yleisötilaisuuksiin ja liikenteen lupiin.

Liitossa hän on toiminut aktiivisesti. Tultuaan Nimismiesyhdistyksen puheenjohtajaksi 2007 ja seuraavana vuonna PUSH ry:n puheenjohtajaksi aloitti Rytkölä Lakimiesliiton julkisen sektorin valiokunnan ja työmarkkinatoimikunnan jäsenenä. Jo tätä ennen hän toimi Keskuslakkotoimikunnassa eli nykyisessä Järjestö­valmiustoimikunnassa.

Rytkölä on PolPA ry:n eli poliisin akavalaisten puheenjohtaja. Hän on toiminut Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry:n neuvottelijana poliisin tarkentavissa virkaehtosopimusneuvotteluissa vuodesta 2007 sekä vuodesta 2011 alkaen poliisin akavalaisten valtakunnallisena luottamusmiehenä. Poliisihallinnon yt-elimen jäsen Rytkölä on ollut myös jo kuusi vuotta.

Osaamista on karttunut myös kuntapolitiikasta. Rytkölä on toiminut aiemmin 12 vuotta Ikaalisten kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja kaupunginvaltuuston jäsenenä. Lisäksi hän on istunut kaksi vaalikautta Pirkanmaan maakuntavaltuustossa.

 

Vastaukset:

1. Lakimiesliiton haasteet ovat samaa perua kuin koko yhteiskunnankin haasteet. Nykyinen taloustilanne sekä hyvinvointivaltion rahoitus­ongelmat asettavat kovat haasteet edun­valvonnan onnistumiselle. Kysymys on sekä palkkaeuroista että työelämän laatukysymyksistä.

Tässä tilanteessa Lakimiesliiton äänen pitää kuulua: lakimiesten osaamista ja asiantuntemusta tarvitaan työelämässä ja yhteiskunnassa. Toisaalta oikeusvaltion periaatteista ei saa raha­pulan vuoksi tinkiä.

Nykytilanne aiheuttaa ammattiyhdistystoiminnalle kovat haasteet. Toisaalta jäsenten odotukset  ovat korkealla, mutta toisaalta vanhat menetelmät eivät välttämättä tepsi. Järjestäytymisasteen nostaminen on myös keskeinen kysymys.

2. Aion pitää esillä oikeusvaltion periaatteiden puolustamista ja oikeusturvan merkitystä. Toisaalta painotan ammatillista edunvalvontaa.

Oikeusvaltion periaatteiden osalta koen, että ne on esimerkiksi rikosoikeudessa käsitetty liian suppeasti vain rikoksesta epäillyn suojan kannalta. Myös asianomistaja tarvitsee suojaa, samoin yhteiskunta yleensä, jotta laillista menoa voidaan ylläpitää.

Ammatillisessa edunvalvonnassa on mielestäni muistettava, että lakimiehillä on paljon yhteistä valvottavaa. Menestys yhdellä osa-alueella hyödyttää kaikkia lakimiehiä työpaikasta riippumatta. Toisaalta julkisen sektorin ylempien esimiesten ja johtavien asiantuntijoiden palkkatason alhaisuus on iso ongelma, ja se vaikuttaa kielteisesti lakimiesten etuihin kokonaisuudessaan.

3. On hyvät mahdollisuudet siihen, että lakimiesten asema työmarkkinoilla vahvistuu ja että palkatkin ovat suhteellisesti nykyistä korkeammat. Toisaalta yhteiskuntamme yleiset talous- ja muut ongelmat heijastuvat tummina pilvinä, jotka voivat varjostaa hyvää kehitystä.

 

Asianajaja Antti Sorjonen

Antti Sorjonen on 53-vuotias helsinkiläinen asianajaja. Hän toimii osakkaana Asianajotoimisto Obstbaum Harju & Sorjonen Oy:ssä. Työtehtäviin kuuluu muun muassa erilaisten oikeudenkäyntien hoitamista, työoikeutta, perhe- ja perintöoikeutta sekä pk-yritysten erilaisia sopimusasioita.

Hän on aiemmin ollut Lakimiesliiton hallituksen jäsenenä kahdesti: 1990-luvun alussa Nuorten Lakimiesten edustajana ja vuosituhannen vaihteessa Yksityisalojen Lakimiesten edustajana. Nyt Sorjonen edustaa Suomen Asianajajaliittoa (SAL), jonka suurimpaan osastoon Helsingin Asianajaja­yhdistykseen (HAY) hän kuuluu. HAY:n hallituksessa Sorjonen on toiminut aiemmin neljä vuotta ja on nyt SAL:n valtuuskunnan jäsen. Lakimiesliitossa hän on ollut 1980-luvun lopulta jäsenenä tai puheenjohtajana lähes kaikissa yksityissektoria koskevissa elimissä, kuten Lakimiesuutisten toimitusneuvostossa, opiskelijavaliokunnassa, järjestövaliokunnassa, yksityissektorin valiokunnassa, työmarkkinatoimikunnassa ja tasa-arvo­jaostossa.

Lisäksi on ollut lukuisia ad hoc -työ­ryhmiä, joista parhaillaan tärkeimpänä on lakimiesidentiteettiä kehittävän työryhmän puheenjohtajuus. Vain keskuslakkotoimikunta on käytännön tasolla jäänyt Sorjoselle vieraaksi.

Sorjonen on toiminut aiemmin liitto­kokousedustajana ja tuli nyt valituksi uuteen Lakimiesliiton valtuuskuntaan. AKAVAn neuvottelujärjestö Ylemmät toimih­enkilöt YTN ry:n tilin-/toiminnantarkastajana hän on toiminut pian kymmenen vuotta.
 

Vastaukset:

1. Perinteisellä edunvalvontapuolella haasteena ovat vaikeasta yleisestä taloustilanteesta aiheutuvat mahdolliset konfliktit ja niiden vaikutusten huomioon ottaminen lakimies­kuntaa koskevassa sopimustoiminnassa. Palkkaratkaisujen ulkopuolella tulisi kyetä luomaan lisäresursseja oikeudenhoidon eri sektoreille liiton oikeusturvaohjelman mukaisesti lisättynä ehdottomasti oikeusapupalkkioiden asianmukaisella tasokorotuksella.

Tässä haasteessa liiton eri sektoreiden edustajilla on yhteistyön paikka. Keskinäinen kilpailu on hoidettavissa myös valistuneesti.

Myös jäsenkunnan yhtenäisyyttä ja lakimiesidentiteettiä pitää saada kehitettyä. Liiton jäsenten odotukset omalta liitoltaan tulevat jatkossa entisestään eriytymään, ja jäsen­maksun vastineeksi tarjottavan palvelutoiminnan kehittäminen on olennaista, mikäli jäsenmäärää halutaan kasvattaa. Jäsenen tulee aidosti kokea, että jäsenmaksulle saa vastikkeen, ja tältä osin muutospaineet tulee tunnistaa.

2. Asianajajakunnan rooli suomalaisessa oikeudenhoidossa ansaitsee aiempaa suuremman huomioarvon Lakimiesliiton toiminnassa. SAL:n sloganin mukaan ”asianajaja turvaa oikeusvaltion”. Oikeudenhoidon eri osapuolet eli tuomarit, syyttäjät sekä asiamiehinä toimivat asianajajat ja muut avustajat eivät saa liiton tasolla kokea toisiaan vastapuolina vaan osana samaa järjestelmää. Myös tästä näkökulmasta lakimiesidentiteetin kehittäminen on tärkeää.

Oman yli 20 vuoden perspektiivini perusteella koen, että yhdessä sopimalla saavutetaan olennaisesti enemmän kuin keskenään kilpaillen. Yksityisen sektorin suhteellisen osuuden jäsenkunnasta vain kasvaessa liiton tulee huolehtia siitä, että sen jokaiselle jäsenryhmälle on osoitettu jäsenten riittäväksi kokema jäsenpalvelukokonaisuus, joka sitouttaa jäsenyyteen. Haluan siis, että asianajajakunnan näkökulma otetaan riittävästi huomioon lakimiesliiton toiminnassa, ja että tälläkin perusteella liitto on oman kauteni päättyessä sisäisesti ehyempi kuin kauteni alussa.

3. Juristien asema säilyy vahvana myös tulevaisuudessa, vaikka uusia aloituspaikkoja on lisätty. Lakimiehet ovat oikeuden ammattilaisia ja juridiikan moniottelijoita, minkä vuoksi tutkinnon soisi lyövän läpi myös muilla kuin perinteisillä lakimiesaloilla. Palkkakehitys on sidoksissa kysyntään työmarkkinoilla, ja tältä osin oletan yksityisen sektorin roolin suunnannäyttäjänä säilyvän. Yksityinen sektori vetää julkisen sektorin palkkoja ylöspäin, jotka taas työntävät yksityistä puolta edellään. Tässä symbioosissa Lakimiesliitolla on tärkeä rooli, kun vuoden 2020 juristeista selvästi nykyistä suurempi osa toimii yksityisellä puolella.

Taivaanrannan väri riippuu meistä juristeista itsestämme ja sen myötä myös Lakimiesliiton toiminnan menestyksestä.