Länsimainen yhteiskunta ja sitä myöten pitkälti koko moderni maailma on rakentunut erilaisille ihmisten välisille sopimuksille. Osa niistä on muodostunut sosiaalisiksi normeiksi ja tavoiksi, joita noudatetaan lähes automaattisesti. Toiset taas pohjautuvat kirjallisiin teksteihin kuten lakeihin ja säädöksiin, joita on pidetty hyvin tärkeinä yhteiskunnan kehityksen kannalta. Niitä tekemään on tarvittu juridinen ammattikunta.
Vuosisatojen kuluessa muodostunut yhteiskuntajärjestelmä on tällä hetkellä suurien muutostekijöiden edessä, jotka pakottavat myös lakimiehet tarkastelemaan kriittisesti omaa rooliaan sekä omia toimintatapojaan laajemmassa kontekstissa. Aalto-yliopiston tulevaisuudentutkija Mika Aaltonen näkee merkittävimpinä yhteiskuntaa ja sitä kautta juridista alaa haastavina tekijöinä digitalisaation sekä demokratian, talouden ja kestävän kehityksen kriisit.
– Lakimiehet ovat olleet mukana määrittelemässä ja rakentamassa nykyistä yhteiskuntaa juridiikan keinoin. Siksi heidän roolinsa tulee olemaan keskeinen sen uudistamisessa, Aaltonen kuvailee.
Tulevaisuudentutkija käyttää digitalisoitumista ja siihen liittyvää yksityisyydensuojaa yhtenä esimerkkinä vallitsevasta muutostarpeesta. Vielä muutama vuosikymmen sitten itsestäänselvyytenä pidetystä asiasta on tullut teknologisen kehityksen myötä päivänpolttava juridinen kysymys. Digitalisoitumisen vaikutukset eivät rajoitu pelkästään lakeihin, sillä ne muovaavat vahvasti yhteiskunnan päätöksentekoon ja liiketoimintaan kytkeytyviä toimintamalleja.
Lakipalveluiden tulevaisuudessa häämöttävät virtuaaliset tuomioistuimet sekä verkossa palvelevat, pitkälle tuotteistetut yritykset. Tämän trendin edelläkävijät saavuttavat selvää kilpailuetua muihin toimijoihin verrattuna. Uudistuminen ei kuitenkaan rajoitu pelkästään teknologisiin ratkaisuihin ja palveluiden entistä pidemmälle ulottuvaan kaupallistamiseen. Perinteisen ammatillisen osaamisen lisäksi lakimiehiltä edellytetään perusteellista ymmärrystä monesta heille aikaisemmin vieraasta substanssialueesta sekä siitä, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia niiden laajemmalla kehittymisellä on.
Asiantuntemuksesta tukea demokratialle
Viime vuodet ovat osoittaneet länsimaisen talouden, demokratian ja hyvinvoinnin ikuisina pidetyt rakenteet horjuviksi. Vasta pakon edessä olemme ryhtyneet uudistamaan taloudellisia rakenteita, niihin liittyviä valvontamekanismeja sekä miettimään konkreettisia ratkaisuja väestön ikääntymisen myötä kasvavaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen.
Kansainvälisesti lisääntyneet mielenilmaukset ovat puolestaan pistäneet pohtimaan demokratiaa ja sen toteutumista. Kansanvaltaan perustuvan valtiojärjestyksen elvyttäminen on haastava tehtävä, joka edellyttää yhteiskunnallisen toiminnan organisoimista alhaalta ylöspäin. Näiden monitahoisten kokonaisuuksien kehittäminen vaatii ennen kaikkea poliittista tahtotilaa, mutta myös roppakaupalla juridista asiantuntemusta.
– Tiensä päähän tulleiden yhteiskuntarakenteiden uudistamisessa tarvitaan kahdenlaista juridiikkaan kytkeytyvää substanssiosaamista. Ensimmäinen liittyy vahvasti muutosten aikaansaamiseen ja toinen riittävää ammatillista osaamista edellyttävään muutosten mielekkääseen realisoimiseen, pohtii Aaltonen.
Edellä mainittujen muutostekijöiden rinnalle kohoaa kestävä kehitys. Suurimpana uhkana on ilmaston lämpeneminen, joka on jo nyt lisännyt poikkeuksellisten sääilmiöiden määrää ja vaikeuttanut ruoantuotantoa ympäri maailmaa. Negatiivisen ilmastotrendin kääntämisen välttämättömyys on tunnistettu, mutta sen konkretisoituminen vaatii uusia ja sitovia sopimuksia sekä monien lakien ja asetusten muuttamista. Tämä ei ole helppoa, sillä ihmiskunta on valunut nykyiseen tilanteeseen pitkän ajan kuluessa. Aaltosen mielestä vallitsevaan asetelmaan voi soveltaa lämpimään veteen laitetun sammakon analogiaa. Kun lämpöä lisätään vähitellen, ei sammakko edes huomaa olevansa lopulta kiehuvassa vedessä.
– Toisen maailmansodan jälkeen planeetallamme oli kaksi miljardia ihmistä, nyt meitä on jo yli 7 miljardia. Olemme kouluttautuneet, tehneet töitä ja vanhenneet huomaamatta sitä tosiasiaa, että planeettamme on muuttunut. Vasta nyt hiljalleen tajuamme, että maapallon resurssit eivät ole rajattomat, sanoo Aaltonen.
Koulutusjärjestelmä haasteiden edessä
Isoihin muutoksiin keskittyvän uudistumistarpeen ohella juridiikan parissa työskentelevien ihmisten henkilökohtaisena haasteena on sisäistää oma lakimiesidentiteettinsä sekä oppia ymmärtämään sitä kyvykkyyttä ja uudenlaista osaamista, mitä muuttuva maailma edellyttää.
Oman roolin sisäistämisen lisäksi on tärkeää pitää itsensä kognitiivisesti hyvässä kunnossa. Uudistuminen ja uuden luominen korostuu myös juridiikkaan kytkeytyvässä liiketoiminnassa.
– Työskentelytapojen murros on ehdottomasti yksi suurista trendeistä. Yhteiskunta on erilainen kuin 20–30 vuotta sitten. Joillekin vanhoille toimintatavoille ja palveluille ei ole enää samanlaista kysyntää kuin ennen, arvioi Aaltonen.
Kaiken kaikkiaan lakimiesten ja juridisen alan asiantuntijoiden rooli tulee tulevaisuudessa kasvamaan, mutta myös asemoitumaan uudelleen yhteiskunnallisten tarpeiden vaatimalla tavalla. Maailman kasvava kompleksisuus edellyttää juridiikalta entistä enemmän luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Nämä ominaisuudet tulevat leimaamaan vahvasti tulevien lakimiessukupolvien ammatillista roolia.
– Suuret muutokset tarjoavat lakimiehille uusia mahdollisuuksia. Samalla alan koulutusjärjestelmä kohtaa uusia haasteita. Sen on mietittävä nykyistä tarkemmin, mitä tietoja ja taitoja työelämässä oikeasti tarvitaan ja miten niitä hankitaan. Varmaa kuitenkin on, että ammatillista lakiosaamista tarvitaan myös tulevaisuudessa, Aaltonen pohtii.
Suomen kansallisena haasteena on tuottaa asiantuntijoita, jotka pystyvät osallistumaan kansainvälisen huipputason keskusteluun oman alansa, maansa tai jopa koko planeetan tulevaisuudesta.
– Tässä suhteessa juridiikka ei ole poikkeus, summaa Aaltonen.
Mika aaltonen
- Syntynyt 16.11.1965 Turussa.
- Kauppatieteiden tohtori
- Aalto-yliopiston päätöksentekoon keskittyvän tutkimusalueen johtaja ja Helsinki Sustainability Centerin toimitusjohtaja.
- Viimeisimmät julkaisut: The Renaissance Society (yhdessä tanskalaisen futuristin Rolf Jensenin kanssa); Arktinen Myrsky (amerikkalaisen analyytikon Michael Loescherin kanssa); Sustainability Manifesto (yhdessä entisen Shellin johtajan Ian Dunlopin ja YK:n Policy Planning -yksikön johtajan Tapio Kannisen kanssa)
- Harrastukset: Lukeminen, shakki, liikunta
- Suosikkikirjailija: Julian Barnes
Teksti: Ari Rytsy
