Aivot ovat ihmisen tärkein elin. Ne säätelevät suoraan tai epäsuorasti lähes kaikkia elintoimintoja. Aivot ovat inhimillisen elämän keskus.
Ihmisen aivot ovat kehittyneet huomattavasti enemmän kuin muilla luontokappaleilla erityisesti niiltä osilta, jotka huolehtivat niin sanotuista korkeammista aivotoiminnoista. Näitä toimintoja ovat älykkyys, looginen ja abstraktinen ajattelu sekä luovuus. Juuri aivojensa ansiosta ihminen on ylivertainen laji luomakunnassa.
Aivot muodostuvat kolmesta pääosasta: isot aivot, pikkuaivot ja aivorunko. Isoissa aivoissa tapahtuu kaikki se toiminta, jonka ihminen tietoisesti aistii ja johon voi tahdonalaisesti vaikuttaa. Pikkuaivot huolehtivat liikkeiden koordinaation säätelystä. Aivorunko puolestaan välittää isojen aivojen, pikkuaivojen ja selkäytimen välisiä yhteyksiä ja säätelee eräitä elintärkeitä toimintoja kuten tajunnan tasoa, hengitystä ja verenpainetta.
Hippokampus eli aivoturso sijaitsee ohimolohkojen sisäosissa korvien lähellä. Hippokampuksella on keskeinen osa muistitoiminnoissa. Se on eräänlainen portti, jonka läpi muistojen ja opittujen asioiden täytyy kulkea, ennen kuin ne tallentuvat pysyvästi aivoihin.
Aivojen toiminnallinen yksikkö on hermosolu eli neuroni, joka välittää hermoston signaaleja. Hermosolussa on runko-osa ja useita siitä lähteviä tai sinne tulevia pitkiä haarakkeita, joiden avulla se on yhteydessä muihin hermosoluihin. Näiden avulla muodostuu rakenteellisesti ja toiminnallisesti erittäin monimutkainen verkosto. Tieto siirtyy aivoissa sähköisesti hermosolun kalvoja pitkin ja kemiallisesti hermosolusta toiseen. Aivosolut voivat varastoida näihin hermoverkkoihin miljoonia kertoja enemmäin tietoa kuin suurimmat tietokoneet.
Nämä keskeiset perusosat ja niiden mahdollistamat aivotoiminnot heikkenevät olennaisesti esimerkiksi aivoihin kohdistuvien vammojen, sairauksien tai päihteiden käytön seurauksena.
Aivot muovautuvat iän ja tarpeiden mukaan
Elämänkaaren alkuvaihe on aivojen kannalta erittäin aktiivista. Ensimmäisinä sikiöviikkoina uusia aivosoluja syntyy jopa 250 000 minuutissa. Samaan aikaan aivojen eri osat erilaistuvat omia tehtäviään varten.
Ihmisen ikääntyessä hänen aivonsa muuttuvat, jotta niitä voi hyödyntää erilaisiin uusiin tehtäviin. Hermoverkko on jatkuvassa dynaamisessa muutoksessa ja valmiina mukautumaan. Tätä muotoutuvuutta kutsutaan plastisuudeksi.
Kun ihmiselle on kehittynyt riittävä määrä aivosoluja, ne alkavat ”järjestäytyä uudelleen”.
Ihmisen aivoista tuhoutuu elämänkaaren aikana jatkuvasti aivosoluja normaalin, fysiologisen rappeutumisen vaikutuksesta. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että aivot huonontuisivat tämän kehityksen myötä – päinvastoin. Tämän fysiologisen muutoksen seurauksena jäljellä olevat solut muodostavat niin sanotun reaktiivisen synaptogeneesin vaikutuksesta uusia synapseja, uusia yhteyksiä aivoihin. Se takaa yhdessä synapsien vahvistumisilmiön kanssa jatkuvan oppimiskapasiteetin.
Aivojen plastisuuden vuoksi myös oppimismekanismit muuttuvat. Nuoret omaksuvat nopeasti irrallisia tietokokonaisuuksia, kun taas vanhemmat ja kokeneemmat ihmiset oppivat parhaiten tilanteissa, jotka mahdollistavat asiakokonaisuuksien hallinnan ja opitun tiedon jäsentämisen osaksi mielekästä kokonaisuutta.
Iäkkäiden, terveiden henkilöiden aivoissa voidaan yleensä todeta vain vähäisiä muutoksia, mutta muutokset voivat lisääntyä esimerkiksi erilaisten yleissairauksien, aivosairauksien, päihteiden käytön, kallovammojen tai ympäristömyrkkyjen vaikutuksesta. Siksi terveenkin ihmisen olisi huolehdittava aivojensa hyvinvoinnista.
Yleisten elämäntapojen muuttaminen on aina paikallaan eikä koskaan liian myöhäistä. Erityisen tärkeää se on silloin, kun tiedossa on aivosairauksien riskitekijöitä kuten liikapainosta johtuva verenpainetauti, valtimotauti, erilaiset perinnölliset aivosairaudet tai keskushermostoon vaikuttavien päihteiden ja lääkkeiden suurkulutus.
Ihmisaivoissa on valtava määrä käyttämättömiä resursseja. Normaalisti aktiivisessa käytössä on vain pieni osa, alle kymmenen prosenttia aivokapasiteetista. Loput ovat tavallaan luonnon luoma aivosoluvarasto, josta voidaan tarvittaessa ottaa varaosia käyttöön.
Aivojen toimintakykyyn voidaan vaikuttaa myönteisesti myös aivoja bodaamalla. Tämä tarkoittaa sitä, että aivoja tulisi jatkuvasti käyttää eri tavoin. Yksittäiset keinot aivojen aktivoimiseksi ovat yksilöllisiä. Yksi on kiinnostunut ristisanojen ratkomisesta, toinen sukututkimuksesta ja kolmas uusien kielten oppimisesta. Työnteko on myös aivojen bodaamista parhaimmillaan. Sitä voi vallan hyvin jatkaa myös virallisen eläkeiän jälkeen.
Vanhuus ja viisaus
Elämän laatuun ja hallintaan vaikuttavat vanhenemismuutokset näkyvät ensisijaisesti aivojen toiminnoissa. Ikääntyminen ei kuitenkaan välttämättä huononna aivotoimintaa, vaan vanhan ihmisen aivot saattavat monessa suhteessa olla paremmat kuin nuoren. Sen sijaan aivojen kunnolla ja niiden mahdollisilla sairauksilla on suuri merkitys aivotoimintaan. Kunto puolestaan riippuu ratkaisevasti siitä, miten huolehdimme aivoistamme.
Normaaliin aivojen vanhenemiseen ei kuulu dramaattisia älyllisen toiminnan muutoksia. Ikääntyessä uuden oppiminen hidastuu ja lähimuisti sekä yleinen tietojenkäsittely heikenevät jossain määrin. Muistin toiminnoista säilyvät parhaiten sana- ja numerosarjojen muisti niin sanotut yliopitut asiat.
Vanhenemiseen liittyvät myös aistitoimintojen heikentyminen sekä liikkeiden säätelyn ja nopeuden hidastuminen. Edellä kuvatun aivojen plastisuuden seurauksena ikääntyneet aivot pystyvät kuitenkin nuoria aivoja paremmin hahmottamaan monimutkaisia asiakokonaisuuksia. Mikäli ikääntyneen ihmisen aivoja on hänen aikaisempina vuosinaan hoidettu hyvin, ei aivojen normaali vanheneminen vaikuta hänen elämän hallintaansa.
Terveissä ikääntyvissä aivoissa hermoverkon normaalin rappeutumisen ja yhteyksien uudelleen muodostumisen tasapaino säilyy varsin pitkään. Tämän johdosta ikääntyneen ihmisen hyväkuntoiset ja hyvin hoidetut aivot ovat monessa suhteessa jopa paremmat kuin nuoren. Niiden tietokehikkoihin on elämän aikana kertynyt runsaasti pysyviä muistijälkiä, joiden hyödyntäminen on mahdollista. Tämä on kokemuksen neurobiologinen vastine. Vanhuutta kunnioittavissa yhteiskunnissa onkin suurten yritysten ja instituutioiden johtopaikoilla ikääntyneitä henkilöitä.
Vanhuus ja viisaus kuuluvat yhteen, mutta ikääntyvien aivojen karismaa ei voida rakentaa lyhyessä ajassa. Omien aivojen kunnosta huolehtiminen ja hoito on aloitettava ajoissa.
Juhani Juntunen
Kirjoittaja Juhani Juntunen (65 v.) toimii Keskinäisen eläkevakuutusyhtiö Eteran ja Merimieseläkekassan ylilääkäreinä. Hän on vakuutuslääketieteen ja neurotoksilogian dosentti sekä neurologian erikoislääkäri. Juntusella on myös liikenne-, vakuutus-, päihde- ja musiikkilääketieteen erityispätevyydet. Hän on hoitanut useiden eri alojen professorin virkoja sekä Suomessa että Norjassa. Juntunen toimi 1990-luvun alussa Terveet Aivot terveyskasvatusprojektin johtajana.
80-vuotiaan Rauni Salopuron mukaan
Työnteko pitää virkeänä
Rauni Salopuro on malliesimerkki siitä, miten terveillä elämäntavoilla, eläkeiän jälkeenkin jatkuneella työnteolla sekä uusien asioiden opettelulla voi ikääntymisestä huolimatta pitää itsensä ja aivonsa virkeinä ja toimintakykyisinä.
Rauni Salopuro jäi eläkkeelle vuonna 1991 lääninveroviraston osastopäällikön virasta. Hän jatkoi kuitenkin välittömästi työntekoa harjoittamalla pienimuotoista asianajotoimintaa.
Paljasjalkainen oululainen
Rauni Salopuro on paljasjalkainen oululainen, joka piipahti välillä Helsingissä opiskelemassa.
Oulussa hän on halunnut viettää koko elämänsä, vaikka olo siellä ei aina ole ollut helppoa. Oulu oli Lapin sodan aikana sotatoimialueena. Salopuro oli niin sanottu pikkulotta ja joutui siksi vuonna 1944 keskikoulusta päästyään erilaisiin komennustöihin. Tämän johdosta Salopurolle on myönnetty rintamatunnus.
Jo sitä ennen Rauni Salopuro oli joutunut kokemaan kovia. Hän oli kuusivuotias äidin kuollessa, ja kaksitoistavuotiaana Salopuro menetti myös isänsä. Samoihin aikoihin kuoli myös viidestä veljestä neljä.
– Onnekseni perheeseemme oli saatu kymmenen vuotta ennen syntymääni luotettava kotiapulainen Ella. Hänen kanssaan jatkoin asumista vanhassa kodissamme vanhempien jättämän perinnön turvin. Ella auttoi minua myös omien lasteni hoidossa. Minä puolestani huolehdin hänestä aina hänen kuolemaansa, vuoteen 1969 saakka, Rauni Salopuro kertoo.
Rauni Salopuron opiskellessa Helsingissä turvallinen Ella piti Oulussa yllä kotia, johon Raunin oli loma-aikoina hyvä palata.
Salopuro ei osaa tarkasti kertoa, miksi hän valitsi opintojensa kohteeksi juuri oikeustieteen.
– Alempi oikeustutkinto tuntui nopealta tavalta päästä leivänsyrjään kiinni, mutta sitten innostuin juridiikasta niin, että päätin suorittaa myös ylemmän oikeustutkinnon. Minulle olisi tarjoutunut mahdollisuus jatkaa opintojani vero-oikeuden alalta, mutta en halunnut olla poissa Oulusta pitempään, Salopuro kertoo.
Verotuksesta elämänura
– Minulla on ollut tapana sanoa, että onneksi keisari Augustus pani maailman verolle. Siitä minunkin leipäni leveni. Siihen aikaan sai näet valita eri työpaikkojen välillä. Valitsin työurakseni minua jo opiskeluaikoina kiinnostaneen verotuksen, Salopuro kertoo ammatinvalinnastaan.
Salopuro on toiminut Oulussa sekä välittömän että välillisen verotuksen tehtävissä eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Työpaikkoina ovat vuosina 1957–1991 olleet liikevaihtoverotoimisto, lääninhallitus ja lääninverovirasto.
Eläkkeelle siirtymisen jälkeen vuodesta 1991 hän on lähinnä hoitanut vanhempien oululaisten erilaisia asioita. Tällöin hän on keskittynyt erikoisalansa vero-oikeuden lisäksi perintö- ja testamenttioikeuteen, edunvalvontaa koskeviin kysymyksiin sekä omaisuuden hoitoon.
– Vanhat ihmiset kääntyivät puoleeni erilaisissa juridisissa ongelmissa, kun eivät muualta tuntuneet saavan apua. Pakkohan heitä oli palvella. Sana on kiertänyt eikä mainostaa ole tarvinnut. Minulla on asiakkaita jo kolmannessa polvessa, Salopuro kuvailee asiakashankintaa.
– Asiakkaani tarvitsevat yleensä asioittensa kokonaisvaltaista hoitamista. Jollain saattaa olla esimerkiksi sijoitusasuntoja, joihin hankin vuokralaiset ja seuraan vuokranmaksua, järjestän asunnon tarvitsemat korjaustoimenpiteet ja niin edelleen. Samoille henkilöille teen myös veroilmoitukset. Tarvittaessa teen muutkin asiakirjat kuten testamentit ja perunkirjoitukset sekä edunvalvontavaltuutukset. Edunvalvojaksi en kuitenkaan korkean ikäni vuoksi suostu.
Rauni Salopuro joutuu työnsä vuoksi jatkuvasti opettelemaan uusia asioita.
– Tietotekniikka oli pakko opetella kuusi vuotta sitten, kun vanhaa kirjoituskonettani ei enää voinut varaosien puutteen vuoksi korjata. Opettajanani oli tyttärenpoikani. Nyt olen tyytyväinen tietokoneen päivittäinen käyttäjä, Rauni Salopuro kertoo.
Myös lainsäädännön ajantasalla on jatkuvasti pysyteltävä. Uusin lainuudistus on edunvalvonta. Aiheeseen Salopuro on perehtynyt niin hyvin, että käy jopa opettamassa muita.
– Opettamaan en ole tuppautunut, vaan teen sitä pyynnöstä. Korostan aina, että en luennoi vaan kerron selkokielellä ja Oulun murteella miten asiat ovat, Rauni Salopuro kuvailee opetustapaansa.
Virkeyden salaisuudet
– Olen eläkkeelle jäätyäni tehnyt 17 vuoden ajan lähes päivittäin töitä. Pitempää taukoa olen pitänyt vain silloin, kun olen päässyt veteraanikuntoutukseen, Rauni Salopuro kertoo.
Työntekonsa Rauni Salopuro on kuitenkin halunnut pitää pienimutoisena useastakin syystä. Ensinnäkin hän nykyisin mitoittaa työntekonsa niin, ettei joudu arvonlisäverovelvolliseksi. Tämä on hyvä raja myös oman jaksamisen ja työn laadun kannalta. Aikaa riittää myös liikunnalle ja lapsenlapsille. Rauni Salopuro on uinut joka aamu jo 35 vuoden ajan.
Rauni Salopuron kanssa keskustellessa ei voi välttyä siltä vaikutelmalta, että hän on noudattanut juuri niitä elämäntapoja, joilla nykytietämyksen mukaan aivojen kunnosta pidetään huolta. Hän ei ole käyttänyt tupakkaa puhumattakaan muista päihteistä ja alkoholiakin erittäin kohtuullisesti. Päivittäisellä liikunnalla hän on turvannut hyvän yleiskunnon. Jatkuvalla työnteolla ja sen yhteydessä tapahtuvalla uusien asioiden opiskelulla Rauni Salopuro on aktivoinut aivojensa eri osia ja pitänyt ne toimintakykyisinä.
Ritva Juntunen
