Totesin Johdatus siviilioikeuteen -teoksessa, että moraali on aina aaltoliikkeessä. Se oli Suomessa 1940- ja 1950-luvulla kohonnut korkealle, eurooppalaiselle keskitasolle. Sitten se on tullut alamäkeä. Petoksia tehtiin vuosituhannen vaihteessa puolitoistakertainen määrä sodan jälkeiseen aikaan verrattuna. Ja vauhti sen kuin kiihtyy. 2000-luvulla, viime vuosikymmenen alusta sen loppuun, petosten määrä lisääntyi 60–70 prosenttia. Maan eri osien väliset alueelliset erot ovat suuret.
Moraali vaikuttaa lakiin, mutta se on myös lain osa. Siksi moraali on merkittävä asia myös siviilioikeudessa. Oikeustoimilain mukaan kunnianvastaisesti ja arvottomasti syntynyt oikeustoimi on pätemätön.
Lyhyen ajan kuluessa vastaani on tullut kolme seuraavanlaista tapausta: Maksan riidattoman velkani, jos teet myönnytyksen. Hyväksyn heti päätöksen, enkä hae muutosta, jos maksat x euroa. Kun kirjallisesti huomautin, ettei käy käyttää riidatonta asiaa maksuvälineenä sopimisessa, sain kirjallisen vastauksen, jossa se selitettiin asianmukaiseksi, normaaliksi käytännöksi.
Oli otettava lakikirja esiin: Jos ottaa tai edustaa itselleen aineellista etua siitä, mistä mitään vastiketta ei ole suoritettava, syyllistyy kiskomiseen.
Oli vielä otettava hyllystä Mikael Livsonin teos Kiskomisrikos ja luettava se taas kerran. Jokainen ymmärtää, että on moraalitonta pyytää maksu siitä, että tyytyy päätökseen, tai tarjota etua siitä, että toinen maksaa velkansa. Meidän lakimiesten tehtävänä on kertoa ja muistuttaa ihmisille, että se on myös lain vastaista. Mutta ilmeistä kiskomista ja sen kanssa usein konkurrenssissa olevaa kiristystä puolletaan nyt normaalina käytäntönä, jonka asianajajakin panee päämiehensä puolesta paperille!
Niin kuin Livson toteaa, teko on sama siitä riippumatta kumpi tekee aloitteen. "Maksan velastani 100 000 euroa jos lupaat odottaa loppua kolme kuukautta" on yhtä lailla rötös kuin "Odotan loppusuoritusta kolme kuukautta, jos maksat nyt 100 000 euroa". Kummassakin tapauksessa molemmat ovat moraalittomia, rikkovat lakia ja ansaitsevat rangaistuksen.
Evankelis-luterilaiset lukijat muistavat kouluopetuksesta, mitä otsikko tarkoittaa. Juutalaisille, muslimeille ja katolisille lukijoille kerron: Tuolla nimityksellä kutsuttiin Abraham Achreniusta (1706–1769), joka nousi aikansa moraalittomuutta vastaan: ”Bort arghet och ondska, bort swek och list!”.
