Oikeuspolitiikkaan panostaminen oli vuosina 2010–2011 Lakimiesliitolle poikkeuksellisen tärkeää. Miksi? Koska kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen maassa päätettäisiin oikeuselämän kehityssuunnat vuosiksi eteenpäin. Lakimiesten asema ja arvostus taas muuttuu sen mukana, millainen arvo oikeusturvalle, oikeudenmukaisuudelle ja pelisääntöjen noudattamiselle yhteiskunnassa annetaan. Eduskuntavaaleja edeltänyt ja vaalien jälkeen jatkunut sinnikäs työ palkittiin. Lakimiesliitolle hyvin keskeisiä oikeusturvan kohennusta koskevia kirjauksia päätyi runsain mitoin myös hallituksen tavoitteiksi. Seuraava kysymys on sitten se, miten hallitusohjelmaa lähdetään toteuttamaan – ja mikä rooli liitolle tässä jää. Keskeistä ovat luottamukselliset ja toimivat välit poliittisiin päättäjiin, avustajiin ja virkamiehiin.
Raamiratkaisu – tuttavallisesti vanha kunnon TUPO – oli toinen suuri hanke, jossa liitolla oli paljon pelissä. Oli selvää, että erityisesti julkisen sektorin työntekijöille ei ilman raamiratkaisua tultaisi maksamaan kovin suuria palkankorotuksia. Palkanmaksuhalukkuus oli heikkoa myös yksityisten työnantajien piirissä. Raamin mukanaan tuoma vakaus ja ennustettavuus kannustivat työnantajia sitoutumaan sopimukseen, joka turvaa palkansaajien ostovoiman. Keskeistä Lakimiesliitolle oli, että työ- ja virkaehtosopimukset solmittaisiin prosenttilinjaisina. Näin tapahtui. Tämä turvaa myös keskimääräistä paremmin ansaitsevien ansiokehityksen. Lähivuosina pitäisi edetä progressiiviseen prosenttilinjaan, joka tunnistaisi ja tunnustaisi, että maamme kehitys ja paljon puhuttu kilpailukyky nojaa koulutukseen ja asiantuntijuuteen/yrittäjyyteen.
Työmarkkinaedunvalvonta ei ollut vuoden aikana pelkkää raamia. Lakimiesliiton Reilu työnantaja -tunnustus ja saadun tunnustuksen osoittava leima otettiin hienosti vastaan asianajoalalla. Reilu työnantaja -periaatteet osoittavat työelämän muutoksen suunnan. On oltava reilu työntekijöitä kohtaan, jos haluaa palkata parhaat ja motivoituneimmat lakimiehet. Reilusti kohdeltu työntekijä on myös tuottava ja tehokas.
Takaiskujakin tuli. Aivan vuoden lopulla julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusmäärätavoitteet vuodelle 2016. Lakimiehiä halutaan kouluttaa 90 nykyistä enemmän joka vuosi. Tavoite ei ole perusteltu työmarkkinoiden näkökulmasta. Ilman Lakimiesliiton aktiivisuutta lisäys olisi ollut suurempi, mutta siihen laihaan lohtuun emme tyydy. Vuonna 2012 jatkuu vaikutustyö, joka tähtää oikeustieteellisen koulutuksen määrän pitämiseen kohtuudessa.
Lakimiesliittolaisittain vuoden iloisin uutinen oli jäsenmäärän kehitys. Jäsenmäärän kasvu oli suurin kymmeneen vuoteen – noin 200. Opiskelijoiden lisääntynyt kiinnostus liittoa ja sen edunvalvontaa kohtaan kantaa hedelmää, sillä vastavalmistuneita on jäseneksi liittynyt enemmän kuin koskaan. Hienoa! Mitä useampi lakimies on jäsen, sitä kantavampi on liiton ääni. Yhdessä saamme enemmän aikaan.
Lakimiesliiton toimiston ammattilaiset ja luottamushenkilöt tekivät vuonna 2011 erinomaista työtä. Tästäkin huolimatta: työsarkaa lähivuosille riittää!
Tankar om året 2011 – och året som kommer
Åren 2010–2011 var det exceptionellt viktigt för Juristförbundet att satsa på rättspolitiken. Varför? Eftersom det efter riksdagsvalet våren 2011 skulle fattas beslut om utvecklingen av rättslivet för flera år framöver. Juristernas ställning och uppskattning förändras i sin tur i takt med det värde som samhället ger rättsskyddet, rättvisan och följandet av spelregler. Vårt enträgna arbete före och efter riksdagsvalet belönades. Ett stort antal åtgärder som gäller förbättring av rättsskyddet och som är mycket centrala för Juristförbundet inkluderades i regeringens målsättningar. Nästa fråga är naturligtvis hur regeringen börjar verkställa programmet – och vilken roll förbundet spelar i det hela. Det väsentliga är att vi har förtroliga och fungerande relationer till politiska beslutsfattare, medarbetare och tjänstemän.
Ramlösningen – den gamla bekanta inkomstpolitiska helhetslöningen – var ett annat stort projekt där mycket stod på spel för förbundet. Det stod klart att speciellt arbetstagare i den offentliga sektorn inte kunde vänta sig särskilt stora lönehöjningar utan en ramlösning. Beredvilligheten att betala löner var svag även bland arbetsgivarna i den privata sektorn. Stabiliteten och förutsägbarheten som ramavtalet förde med sig uppmuntrade arbetsgivarna att binda sig till avtalet som tryggar lönetagarnas köpkraft. För Juristförbundet var det viktigt att kollektiv- och tjänstekollektivavtalen skulle följa procentlinjen. Så blev det. Detta tryggar löneutvecklingen även för dem som tjänar bättre än genomsnittet. Under de närmaste åren borde vi gå mot en progressiv procentlinje som skulle identifiera och erkänna att utvecklingen av vårt land och den omtalade konkurrenskraften stöder sig på utbildning och expertis/företagsamhet.
Intressebevakningen på arbetsmarknaden var under året mer än bara en ram. Juristförbundets erkännande En reko arbetsgivare och stämpeln som vittnar om erkännandet fick ett fint mottagande i juristbranschen. Principerna för En reko arbetsgivare visar kursen för arbetslivets förändring. Om man vill anställa de bästa och mest motiverade juristerna måste man vara reko mot sina anställda. En anställd som bemöts på ett rättvist sätt är också produktiv och effektiv.
Vi fick även ta några bakslag. Alldeles i slitet av året publicerades undervisnings- och kulturministeriets mål för utbildningsvolymen för år 2016. Man vill utbilda 90 fler jurister än hittills varje år. Ur arbetsmarknadens synvinkel är målet inte motiverat. Utan Juristförbundets aktiva påverkan hade ökningen varit större, men vi det är en klen tröst som vi inte tänker nöja oss med. Vi fortsätter vårt arbete för att påverka år 2012 med målet att antalet studieplatser inom den juridiska utbildningen ska hållas rimlig.
Ur Juristförbundets synvinkel var årets gladaste nyhet det ökade antalet medlemmar. Medlemsantalet visade år 2011 den största ökningen på tio år – cirka 200 nya medlemmar. Det ökade intresset för förbundet och dess intressebevakning bland studerande bär frukt; då vi har fått fler nyutexaminerade medlemmar än någonsin förr. Fint! Ju fler jurister som är medlemmar, desto bättre får vi fram vårt budskap. Tillsammans är vi effektivare.
Medarbetarna på Juristförbundets kontor och våra förtroendevalda gjorde ett utmärkt arbete år 2011. Men trots detta: Det finns mer att göra under de närmaste åren!
