Koska keskitettyjä tuloratkaisuja ei enää tehdä, hallitusohjelman rooli työelämän kehittämisessä korostuu entisestään. Akava tähtää hallitusohjelmatavoitteissaan työelämän kehittämiseen ja työurien pidentämiseen työhyvinvoinnin keinoin. Akava esittää vastuullisen johtamisen ja henkilöstöpolitiikan ohjelmaa, jonka laatisivat tuleva hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Eettisen ohjeiston avulla edistettäisiin henkilöstön hyvinvointia ja työpaikkojen tuloksellisuutta.
Julkisen sektorin täytyy itse toimia esimerkillisenä työnantajana ja ottaa ohjeistus käyttöön omassa toiminnassaan. Esimerkiksi tuottavuusohjelma on epäonnistunut, sillä tuottavuutta on yritetty nostaa liiaksi pelkin henkilöstöleikkauksin. Myöskään alueellistamisessa henkilöstön näkemystä ei ole otettu riittävästi huomioon.
Akava vaatii tulevaa hallitusta täsmentämään yhteistoimintalakeja. Yhteistoimintamenettelyn neuvotteluaikaa on pidennettävä, jos työnantaja on laiminlyönyt henkilöstö- ja koulutussuunnitteluvelvoitettaan. Lisäksi yhteistoimintavelvoitteen vastaisesta toiminnasta säädettyjä sanktioita on kovennettava.
Kannusteeksi verolainsäädäntöön voidaan kirjata varaus, jota työnantaja voi käyttää henkilöstön kouluttamiseen huonoina aikoina. Näin työnantajia kannustetaan henkilöstön ammattitaidon parantamiseen.
Akava esittää, että työaikapankkijärjestelmä kirjataan työaikalakiin. Kaikki työhön sidonnainen aika, kuten työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen ja palkaton työ eli nk. harmaa ylityö on saatava lakisääteisen työaikaseurannan piiriin.
Myös määräaikaiset tyäsuhteet pitää saada kuriin. Akava vaatii lainsäädäntöön selvän kirjauksen siitä, ettei työnantajan toimintaan liittyvä epävarmuus voi olla määräaikaisuuden perusteena. Näin saadaan estettyä se, että jotkut työnantajat käyttävät määräaikaisia palvelussuhteita kiertääkseen irtisanomissuojaa.
Yhteistoimintalakeihin on kirjattava myös velvoite siitä, että työnantaja ja henkilöstön edustajat sopivat määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöön liittyvistä toimintatavoista. Yhteistoiminnassa arvioidaan määräaikaisuuksien käyttötarpeita ja seurataan toteutuneita määräaikaisia palvelussuhteita ja niiden perusteiden laillisuutta vähintään kaksi kertaa vuodessa.
