Kahdeksantoista vuotta. Niin pitkään tulee Allan Rosas istuneeksi Euroopan unionin tuomioistuimessa Luxemburgissa. Siihen onkin hyvä lopettaa.
– Pikkuhiljaa alkaa kirkastua, että tulen jossain vaiheessa lähtemään, ensi lokakuussa paikkansa jättävä Rosas kertoo puhelimessa Luxemburgista.
Euroopan unionin tuomioistuin, EUT, on ylin unionin lakia tulkitseva oikeusaste, jonka tehtävänä on varmistaa, että lakia noudatetaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenmaissa. Lähes kahden vuosikymmenen ajan Rosas on edustanut tuomioistuimessa Suomea. Siinä ajassa moni asia on muuttunut.
EUT:n käsittelemien asioiden kirjo on valtava
Kun Rosas tuli Luxemburgiin vuosituhannen alussa, oli vastikään allekirjoitettu uusi EU:n perussopimus Nizzassa. Sen jälkeen voimaan on tullut Lissabonin sopimus. Unioniin on liittynyt kaksitoista uutta maata, ja samalla tuomioistuimen jäsenten määrä on kasvanut 15:stä 28:aan – ja on taas vähenemässä Britannian EU-eron myötä yhdellä.
– Käsiteltäviä tapausten määrä on vastaavasti lähes kaksinkertaistunut. Vuonna 2007 tuli sisään 477 uutta asiaa, vuonna 2018 peräti 849, Rosas kertoo.
Ei tarvitse paljon liioitella, jos sanoo ettei ole mitään yhteiskunnallista asiaryhmää, joka ei tavalla tai toisella koskisi myös tuomioistuinta.
– Uusia asioita on tullut EU:n lainsäädännön piiriin, etenkin Lissabonin sopimuksen myötä, mikä näkyy myös tuomioistuimen käsittelemien asioiden kirjossa. Ei tarvitse paljon liioitella, jos sanoo ettei ole mitään yhteiskunnallista asiaryhmää, joka ei tavalla tai toisella koskisi myös tuomioistuinta.
Tuomioistuimen puoleen käännytään yhä useammin myös päivänpolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Lähes kymmenen vuoden ajan EU:ta on kohdannut kriisi toisensa jälkeen, euroalueen velkaantumisesta vuoden 2015 siirtolaisaaltoon ja viimeisimpänä Britannian kipeään eroprosessiin. Ne ovat kaikki näkyneet myös EUT:n päätöksissä.
Viimeksi joulukuussa tuomioistuin päätti Britannian voivan yksipuolisesti perua eroilmoituksensa, mikä muokkasi poliittista keskustelua Britanniassa.
Tuomioistuimen päätöksiä noudatetaan
Rosasin toimikausi jatkuisi vielä lokakuuhun 2021, mutta loppuosan siitä suorittaa hänen seuraajansa Niilo Jääskinen. Rosas olisi ollut valmis luovuttamaan paikkansa jo viime vuonna, mutta hänet suostuteltiin jäämään vielä vuodeksi. Hän on jo 70-vuotias, mutta EUT ei tunne tuomareiden kohdalla yläikärajaa.
Rosas vaimoineen on viihtynyt hyvin Luxemburgissa. Asukasluvultaan noin Helsingin kokoinen pikkuvaltio on muuttunut heidän aikanaan. Varsinaisessa pääkaupungissa asuu alle 100 000 ihmistä, mutta lähes 200 000 ihmistä käy Luxemburgissa töissä Belgian, Ranskan tai Saksan puolelta. Se saa kaupungin tuntumaan kokoaan isommalta.
Luxemburg on hieman sivussa Brysselin ja Strasbourgin EU-vallan ytimistä, mutta siellä tehdyt päätökset liikuttavat myös EU-politiikkaa.
– Kävin Luxemburgissa joskus jo ennen Suomen EU-jäsenyyttä, ja se tuntui uinuvalta kylältä. Vaikka se ei vieläkään ole mikään Bryssel tai Pariisi, se on nykyisin aika vilkas paikka.
Luxemburg on hieman sivussa Brysselin ja Strasbourgin EU-vallan ytimistä, mutta siellä tehdyt päätökset liikuttavat myös EU-politiikkaa. EUT:n ratkaisut ovat sitovia, ja niiden rikkomisesta voi seurata taloudellisia sanktioita, minkä vuoksi niillä voi olla poliittisia toimia suurempi ohjaava vaikutus.
Näin kävi esimerkiksi Puolan kiistellyn oikeuslaitosreformin tapauksessa. Alentamalla tuomarien eläkeikää Puola olisi ajanut useita tuomareita viroistaan ja lisännyt hallituspuolueen valtaa tuomioistuimeen. EU on katsonut reformin heikentävän tuomioistuinten itsenäisyyttä ja oikeusvaltiota.
Unionin perusarvoja rikkovan jäsenmaan varalle on olemassa poliittinen prosessi, jossa on heikkoutensa. Lissabonin sopimuksen artiklan 7 mukainen sanktiomenettely edellyttää muiden jäsenmaiden yksimielistä päätöstä, ja Puola ja Unkari ovat luvanneet estää toisiinsa kohdistuvat sanktiot. Mutta kun EU-tuomioistuin viime syksynä antoi väliaikaispäätöksen, Puola perui uudistuksen mainitulta osin, ja eläkkeelle siirretyt tuomarit palasivat virkoihinsa.
– Realiteetti on, että meidän oikeuskäytäntöämme seurataan ja noudatetaan suhteellisen hyvin, Rosas toteaa.
Meidän oikeuskäytäntöämme seurataan ja noudatetaan suhteellisen hyvin.
Ei poliittisten kiistojen näyttämöä
Kaikesta huolimatta Rosas ei usko, että EU-tuomioistuimesta olisi tulossa poliittisten kiistojen näyttämö samalla tavalla kuin vaikkapa Yhdysvaltojen korkeimmasta oikeudesta, jonka nimityksistä pääpuolueet käyvät verisiä vääntöjä.
USA:n korkeimpaan oikeuteen verrattuna meillä on varsin ei-poliittinen nimitysmenettely.
EUT:n tuomariehdokkaan asettaa jäsenmaan hallitus, mutta useimmiten kansallisen asiantuntijaelimen ehdotuksen perusteella. EU-tasolla ehdokkaat arvioi vielä seitsemänhenkinen lautakunta, jolla on valta hyväksyä tai hylätä jäsenmaan ehdokas tuomariksi.
– USA:n korkeimpaan oikeuteen verrattuna meillä on varsin ei-poliittinen nimitysmenettely.
EU:n lainsäätäjiä puolestaan valitaan jälleen keväällä järjestettävissä parlamenttivaaleissa. Niistä odotetaan tavallista vilkkaampia, sillä EU-vastaisten populistipuolueiden nousu kannatuskyselyissä on jo sähköistänyt vaaliasetelmia.
Kansallisten puheenaiheiden lisäksi vaaleissa keskustellaan aiempaa enemmän myös kriisien kolhiman unionin tulevaisuudennäkymistä.
Integraatiojuna jyskyttää eteenpäin
Rosas suhtautuu euroskeptisten puolueiden kannatuksen nousuun epäilyksellä. Ylipäätään puheet EU:n ongelmista ovat hänen mielestään toisinaan yliampuvia.
– Mediaa seuraamalla EU näyttäisi olleen jatkuvassa kriisissä. Näinhän on ollut myös aikaisemmin. 1960-luvun lopulla EU oli täysin jumissa, kun Ranska jopa jättäytyi sen työstä vähäksi aikaa. Ei tämä ole mitään uutta, Rosas sanoo.
Yhdentyminen on jo luonut rauhaa ja vaurautta purkamalla kaupan esteitä ja harmonisoimalla sääntelyä.
Pidemmällä perspektiivillä EU:n suunta on kohti integraatiota. Prosessi ei ole helppo tai suoraviivainen, siihen sisältyy suvantovaiheita ja kipupisteitä, mutta se on tarpeellinen. Yhdentyminen on jo luonut rauhaa ja vaurautta purkamalla kaupan esteitä ja harmonisoimalla sääntelyä. Maailman järjestyessä moninapaiseksi suurvaltojen kilpakentäksi unioni antaa jäsenvaltioille leveämmät hartiat.
– Kokemukseni perusteella en voi välttää kuvaa, että integraatiojuna jyskyttää eteenpäin. Se on laajempi trendi, vaikka vähän peruutellaan.
Kokemuksellaan Rosas ei viittaa ainoastaan 25 vuoteensa EU-instituutioissa. Ennen tuomarin virkaa hän työskenteli seitsemän vuoden ajan EU-komission oikeudellisessa yksikössä.
Rosas näki Euroopan yhdentymisen tärkeänä jo 1985, kun hän Åbo Akademin oikeustieteen professorina asetti EU-oikeuden pakolliseksi kurssiksi. Hänen opiskellessaan Turussa 1960- ja 70-lukujen taitteessa elettiin vielä Neuvostoliiton naapurissa, ja harva olisi osannut kuvitella Suomen jonain päivänä kuuluvan EU:n kaltaiseen yhteisöön.
Suomen lainsäädännön kannalta EU-parlamentti on vähintään yhtä tärkeä elin kuin eduskunta.
Eurovaaleissa äänestetään meidän asioistamme
Yhdistymisen hyödyt ovat mittavat, mutta unioniin on siirtynyt myös merkittävissä määrin valtaa.
– Suomen lainsäädännön kannalta EU-parlamentti on vähintään yhtä tärkeä elin kuin eduskunta, Rosas toteaa. Äänestäminen eurovaaleissa on siis todellakin tärkeää.
Äänestäminen eurovaaleissa on todellakin tärkeää.
– Jos miettii, mikä Euroopan parlamentin rooli on ollut 30 vuotta sitten ja mikä se on tänään, niin on enää harvoja asioita, joiden lainsäädäntötyössä EU-parlamentti ei olisi mukana, Rosas sanoo.
Tuomarinpestin jälkeiset jatkosuunnitelmat ovat toistaiseksi auki, mutta toimettomaksi eläkeläiseksi Rosas ei aio jäädä. Tiedossa on ainakin hetkellinen paluu akateemiseen maailmaan, vierailevan professorin paikka Gentin yliopistossa Belgiassa keväällä 2020. Tuomarin työssä hän kertoo nauttineensa akateemisen pohdiskelun ja toisaalta kovan päätöksenteon yhdistelmästä.
– Koen, että tuomarin työ on sopinut luonteeseeni parhaiten. Tykkään ilmeisesti kauniisti sanottuna vaikutusvallasta, Rosas sanoo ja naurahtaa päälle.
Allan Rosasin vinkki juristin polulle:
”Oikeus ei vain eurooppalaistu, vaan kansainvälistyy laajemminkin. Jos kuvittelee voivansa pärjätä tuomarina, asianajajana tai virkamiehenä pelkästään kotimaisen oikeuden turvin, erehtyy pahasti. Kyse ei ole ahtaassa mielessä vain EU-oikeudesta, sillä lakiin vaikuttavat myös monet globaalit järjestöt ja Strasbourgissa toimivan Euroopan neuvoston sopimusverkosto. Euroopan unioni on kuitenkin ydin, ja se vaikuttaa nykyisin Suomessa kaikkeen, niin yksityis- kuin rikosoikeuteenkin.”