Oikeustieteen tohtori Allan Rosas on noin seitsemän vuoden ajan edustanut Suomen valtiota Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa (EY-tuomioistuin). Hänen ensimmäinen täysi kautensa päättyy tämän vuoden lokakuussa, mutta Suomen hallitus on esittänyt häntä uudelle kuusivuotiskaudelle. Rosas on nykyiseen työpaikkaansa Luxemburgissa erittäin tyytyväinen.
Juristit puhuvat yhtä kieltä
Yhteisöjen tuomioistuin poikkeaa normaalista valtion sisäisestä tuomioistuimesta siinä, että mukana on eurooppalainen dimensio ja tuomareita 27 eri maasta. Kaikilla on eri äidinkieli ja vähän erilainen juridinen tausta. Myös menettelytavat ja prosessit ovat jonkin verran poikkeavia, mutta ehkä tärkein ero on kuitenkin se, että meidän tärkein tehtävämme on ratkaista kansallisten oikeusistuinten ennakkoratkaisupyyntöjä, Rosas pohtii EY-tuomioistuimen ominaispiirteitä.
Ero ei Rosasin mielestä ole kuitenkaan dramaattisen suuri ja hänen mukaansa juristit Euroopassa ajattelevat lähes samalla tavoin.
– Hyvin vähän on kansallisia eroja. Meillä tuomareilla on varmasti ajattelutapaeroja, mutta niitä on vaikea liittää mihinkään kansalliseen taustaan.
Rosas toteaa, että EY-oikeutta kutsutaan toisinaan common law -järjestelmän eli anglosaksisen järjestelmän ja mannermaisen järjestelmän välimuodoksi.
– Tässä on osittain perää. EY-oikeus – mannermaiseen tyyliin – nojaa pitkälti kirjoitettuihin lähteisiin, kuten lainsäädäntöön, perussopimuksiin ja direktiiveihin. Toisaalta yleisillä oikeusperiaatteilla on tärkeä sija. Nykyään toimintamme on voittopuolisesti perinteistä tulkintatoimintaa.
Allan Rosas muistuttaa, että asetusten ja direktiivien määrä on koko ajan lisääntynyt.
– Tällä hetkellä puhutaan sadasta tuhannesta painetusta sivusta, Rosas laskeskelee.
Ennakkopäätöksiä tulkintakysymyksistä
Yhteisöjen tuomioistuin työskentelee yhteistyössä kaikkien jäsenvaltioiden sellaisten tuomioistuinten kanssa, jotka ovat yhteisön oikeuden alalla yleisiä tuomioistuimia. Varmistaakseen yhteisön oikeuden tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen ja estääkseen erilaiset tulkinnat kansalliset tuomioistuimet voivat pyytää yhteisöjen tuomioistuimelta tulkintaa voidakseen esimerkiksi tarkistaa sen, onko kansallinen lainsäädäntö yhteisön oikeuden mukainen.
Suomi ei ole ollut kovinkaan aktiivinen ennakkoratkaisupyyntöjen tekemisessä; vuosittain Suomesta tulee noin viisi pyyntöä. Tämä luku vastaa Ruotsin lukuja. Sen sijaan samaan aikaan liittyneestä Itävallasta pyyntöjä on tullut huomattavasti enemmän.
– Ennakkopäätösten vähäisyys ei minusta ole Suomelle häpeäksi. Tämä kertoo siitä, että suomalaisilla tuomareilla on itseluottamusta, ja varsinkin korkein hallinto-oikeus ratkaisee itse suurimman osan EU-oikeuteen liittyvistä kysymyksistä. Vain selvissä tulkintakysymyksissä on syytä pyytää ratkaisua meiltä, Rosas toteaa.
Eniten pyyntöjä tulee jo asukasmääränkin takia Saksasta, Italiasta ja nykyisin myös Ranskasta ja Iso-Britanniasta.
Päätös alle kahdessa vuodessa
EY-tuomioistuimessa tapausten käsittely kestää tällä hetkellä keskimäärin 17 kuukautta. Parannusta on saatu aikaan, koska pahimmillaan aika oli yli 25 kuukautta. Tällä hetkellä vireillä on noin 700 asiaa.
Jonojen purkamista varten EY-tuomioistuimessa on esitetty erityistuomioistuinten – esimerkiksi tavaramerkkituomioistuimen – perustamista. Esillä on ollut myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomareiden määrän lisääminen 27:stä.
– Meillä tilanne on kuitenkin siedettävä, Rosas sanoo ja vertaa EY-tuomioistuinta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jossa tälläkin hetkellä on vireillä noin 100 000 tapausta.
Samalla Rosas muistuttaa, että tuomioiden kääntäminen kaikille EU:n virallisille kielille vie oman aikansa.
– Meille on kunnia-asia, että kaikki käännökset ovat olemassa silloin, kun tuomio julistetaan, Rosas kertoo.
Kansalaisten asiat lisääntyvät
EY-tuomioistuimessa on otettu käyttöön niin sanottu nopeutettu menettely. Tähän käsittelyyn päässeet tapaukset viedään läpi noin 5–6 kuukaudessa.
Lisäksi viime vuonna avattiin mahdollisuus kiireelliseen ennakkoratkaisumenettelyyn. Sitä voidaan käyttää vain rajallisissa kysymyksissä, joita ovat lähinnä ulkomaalaisten asema, tuomioistuinten toimivalta ja tuomioiden tunnustaminen EU-maiden välillä sekä niin sanotut kolmannen pilarin rikosasiat, josta eurooppalainen pidätysmääräys on selvin esimerkki. Kaikille näille asioille on tyypillistä, että asiasta tarvitaan pikainen ratkaisu.
Kansallinen tuomari voi pyytää kiireellistä menettelyä, mutta yhteisöjen tuomioistuin ratkaisee, ottaako se asian kiireelliseksi. Tämän päätöksen tekee erityinen viiden tuomarin jaosto, joka myös käsittelee asian loppuun.
Rosas toteaa, että kiireelliset asiat – ulkomaalaisten asema, tuomioistuinten toimivalta ja rikosasiat – ovat samalla niitä kysymyksiä, joiden määrä on silmiinpistävästi kasvanut EY-tuomioistuimessa.
– Aiemmin kolmansien maiden kansalaisten asema EU:ssa ei ollut EU:n sääntelemää. Nyt asiasta on olemassa 20–30 direktiiviä.
Rosasin mukaan myös perheoikeudelliset kysymykset ovat lisääntyneet.
– Tällöin kyse on esimerkiksi lapsen viemisestä maasta vastoin toisen vanhemman tahtoa tai siitä, mikä tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään avioeroa.
Myös syrjintään liittyviä kysymyksiä nousee aiempaa useammin esille. Rosasin mukaan syynä ovat rotusyrjintää ja etnistä syrjintää sekä syrjintää eri perustein työelämässä säätelevät direktiivit.
– Varsinkin jälkimmäinen poikii hyvin mielenkiintoisia tapauksia. Osa meidän tuomioistamme näiltä alueilta on aiheuttanut paljon keskustelua esimerkiksi Saksassa, Rosas toteaa.
Samalla hän mainitsee, että nykyään yhä useammin EY-tuomioistuin joutuu käsittelemään asioita, joissa on kyse yksittäisten kansalaisten tilanteista.
– Tämä on selkeä muutos siihen, että ennen EU-oikeus oli pitkälti kaupallista kilpailuoikeutta, jossa käsiteltiin lähinnä taloudellisia perusvapauksia ja tavaroiden ja pääomien liikkumista tai arvonlisäveroa.
Merkittävin päätös
Rosasin mielestä oman uran merkittävimmän tapauksen valinta on vaikeaa.
Työmarkkinakentässä kohua herättäneet Viking Linen ja Lavalin ratkaisut hän kokee merkittäviksi, mutta nostaa esiin viime syyskuussa annetun tuomion, joka käsitteli YK:n turvallisuusneuvoston terroristeiksi julistamien henkilöiden perusoikeuksia. Tapauksessa YK:n päätöksen vuoksi listalle joutuneiden henkilöiden varat jäädytettiin kaikissa YK-valtioissa. Euroopassa tämäntapaiset sanktiot toteutetaan asetuksella, jota sovelletaan kaikissa jäsenmaissa.
EY-tuomioistuimeen valittaneet katsoivat joutuneensa listalle virheellisin perustein ja esittivät myös, ettei heille ollut annettu mahdollisuutta tulla kuulluksi. Hakijat eivät voineet valittaa turvallisuusneuvoston päätöksestä, mutta he valittivat EU:n asetuksesta.
Asia käsiteltiin ensin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Sen mukaan yhteisöjen tuomioistuimilla ei lähtökohtaisesti ollut minkäänlaista toimivaltaa valvoa kyseessä olleen asetuksen pätevyyttä, koska YK:n peruskirjan mukaan jäsenvaltioiden on noudatettava turvallisuusneuvoston päätöslauselmia.
– Tämän päätöksen me kumosimme, Rosas toteaa.
Perusteluina oli muun muassa se, että yhteisöjen tuomioistuin valvoo yhteisön kaikkien toimien pätevyyttä perusoikeuksien kannalta ja tätä periaatetta on pidettävä sellaisen perustuslaillisen takeen ilmaisuna, jota kansainvälisillä sopimuksilla ei voida loukata.
– Tämän vuoksi mikään kansainvälinen velvoite ei voi mennä tämän ytimen ylitse. Lisäksi hyväksyimme itse kanteen eli tuomiomme mukaan asetuksessa loukattiin henkilöiden oikeutta tulla kuulluksi ja puolustautua.
– Tämä herätti YK:ssa paljon huomiota. Tuomion jälkeen on pohdittu, miten oikeusturvaa voitaisiin tehostaa YK:n tasolla. Tuomiolla on toivottavasti heijastusvaikutusta siihen, miten YK käsittelee näitä asioita.
Rosasin mielestä kyseessä oli valtiosääntöoikeudellisesti olennainen kysymys.
– Tässä käsitellään muun muassa sitä, mikä on EU:n paikka maailmassa ja mikä on sen suhde YK:iin tai mikä on oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien asema EU:n valtiosäännön ytimenä.
Oikeustieteen evoluutio ja oikeuden keskus
Oikeustieteen keskuksissa luodaan uusia normeja ja tulkintaa, jotka niin sanotut periferiat aikanaan omaksuvat. Oikeustieteen keskuksen sanotaan siirtyneen 1900-luvulla Saksasta Yhdysvaltoihin, mutta Allan Rosasin mukaan keskuksia on globalisoituneessa ja verkottuneessa maailmassa useita. Euroopassa esimerkiksi Iso-Britannian perinteiset huippuyliopistot toimivat tieteellisinä keskuksina.
– Valtaosalla kollegoistani on myös erittäin vahva akateeminen tausta ja he seuraavat tieteen kehitystä tarkasti. EY-tuomioistuinta voi pitää osakeskuksena, sillä tulkinnoillaan se luo oikeuskäytäntöä, jolla on merkitystä myös Euroopan ulkopuolella.
Kansainvälinen juridinen keskustelu välittyy juuri julkisasiamiehen perustelujen kautta kaikille unionin virallisille kielille ja lisää tieteen kehityksen tuntemusta myös jäsenmaissa. Toisaalta pitkästä kansainvälisestä urasta huolimatta lakia tulkitsevat tuomarit heijastavat myös omaa kansallista taustaansa. Näin prosessi on kaksisuuntainen
EU:n sisäinen kehitys ja suhteet muihin maihin
Haastattelua tehtäessä sveitsiläiset olivat juuri äänestäneet siitä, hyväksyykö Sveitsi EU-kansalaisten vapaan työskentelyoikeuden laajentamisen myös Romanian ja Bulgarian kansalaisiin. Tulos oli myönteinen, mutta ei-äänten voitto olisi tarkoittanut työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen lisäksi myös kuuden muun EU:n ja Sveitsin kahdenvälisen sopimuksen purkautumista. Kauppa ja liikenne olisivat vaikeutuneet huomattavasti, ja myös Sveitsin osallistuminen Schengen-alueeseen olisi ollut uhattuna.
– Sveitsillä on ollut sama taipumus kuin monella muulla maalla eli yritys ”poimia pelkät rusinat pullasta” yhteistyössään EU:n kanssa, mutta tämä ei onnistu. Luulen, että unionin ulkopuolella olevista maista Islannin jäsenyys voi toteutua nopeassa aikataulussa, ja pitkällä aikavälillä myös Sveitsi ja Norja tulevat jäseniksi.
Lähestyvät Euroopan parlamentin vaalit mielessään Rosas arvioi tutkimustuloksia, joiden mukaan vain alle puolet suomalaisista aikoo varmasti äänestää kesäkuun 6:ntena.
– Ymmärrän, että Euroopan parlamentin vaalit näyttäytyvät monille etäisinä etenkin, kun hoetaan Brysselin herrojen päättävän kaiken. Unionista on tarjolla liikaa tai liian yksityiskohtaista informaatiota, johon ihmiset eivät jaksa perehtyä.
Rosas kokee, että luottamus koko järjestelmään henkilöityy entistä enemmän tiettyihin poliitikkoihin. Hänen mukaansa tulisi harkita esimerkiksi komission puheenjohtajan kytkemistä eurovaaleihin.
– Vaalit alkavat kiinnostaa, kun äänestäjille tarjotaan henkilövaihtoehtoja. Jo Rooman sopimuksessa määritelty sosiaalinen markkinatalous on koko EU:n perusta, ja tällaisissa politiikan suurissa linjoissa tärkeimmät puolueryhmittymät ovat pitkälti samaa mieltä. Kyse on siis enemmän luottamuksesta johtajiin kuin politiikan suurista vaihtoehdoista.
Neuvoja kansainvälisestä urasta kiinnostuneille
Opiskelijoita Rosas kehottaa hakeutumaan ERASMUS-ohjelman kautta vaihtoon ja pitämään mielessä myös ranskan ja saksan kielet. EY-oikeudesta kiinnostuneiden kannattaa harkita jatko-opintoja vaikka College of Europessa Belgian Bruggessa.
– Harjoittelut kaikissa unionin toimielimissä ovat erittäin hyödyllisiä ja paikkaa voi tarkemmin miettiä omien jatkosuunnitelmien mukaa. Euroopan metropoleissa on tämän lisäksi lukuisia asianajotoimistoja, jotka hakevat harjoittelijoita.
Myös EY-tuomioistuimessa on mahdollisuus harjoitella viiden kuukauden jaksoissa. Haku tapahtuu keskitetysti lähettämällä hakemus tuomioistuimen henkilöstöosastolle. Tuomarin tai julkisasiamiehen kabinettiin on myös mahdollista hakea harjoitteluun.
– Tässä tapauksessa haku on vapaamuotoinen ja harjottelun pituus joustava, mutta budjettia meillä ei tarkoitukseen ole varattuna, joten on pärjättävä esimerkiksi CIMOn apurahoilla.
Allan Rosas
s. 1948
OTK 1969, OTL 1971, OTT 1977, Turun yliopisto.
Sotilaslakimiehen koulutus 1970–71; reservin luutnantti.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomari 2002–2003 ja 2003–2009.
Tuomioistuimen III jaoston (kolmen tuomarin jaosto) puheenjohtaja 2003–2004 sekä uuden III jaoston (viiden tuomarin jaosto) puheenjohtaja, johon tehtävään kuuluu myös tuomioistuimen suuren jaoston pysyvä jäsenyys, 2004–2006 ja 2006–2009; tuomioistuimen pysyvän menettelytapakomitean jäsen 2004–.
Euroopan komission oikeudellinen pääneuvonantaja1995–2001; sen oikeudellisen yksikön varapääjohtaja 2001–2002 ja vt. pääjohtaja 1.4.–31.5.2001.
Suomen edustaja useissa kansainvälisissä konferensseissa ja asiantuntijakokouksissa; kansainvälisten järjestöjen asiantuntijatehtäviä 1974–95 (muun muassa YK, Unesco ja Euroopan neuvosto).
Jäsen tai pysyvä asiantuntija useissa Suomen valtion pysyvissä neuvottelukunnissa sekä lainvalmistelusta vastaavissa komiteoissa ja muissa elimissä 1978–95, mukaan lukien valtiosäännön tarkistuskomitea (1982–83), perusoikeuskomitea ja perusoikeustyöryhmä (1989–93) sekä valtiosääntötoimikunta (1990–93); lukuisia asiantuntijalausuntoja Suomen eduskunnan valiokunnille, ministeriöille ja tuomioistuimille.
Åbo Akademin valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori 1981–96; Åbo Akademin oikeustieteen laitoksen esimies 1978–85 ja 1990–95; Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja 1985–95; Åbo Akademin muutoksenhakulautakunnan jäsen 1982–87 ja yliopiston vararehtori 1993–95.
Turun yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori 1978–81.
Yli 300 tieteellistä julkaisua, vierailuluentoja ja esitelmiä.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa kullakin jäsenmaalla on oma tuomarinsa, eli kaikkiaan tuomareita on 27. Sen lisäksi tuomioistuimessa on kahdeksan julkisasiamiestä (avocat général).
Viidellä suurella jäsenmaalla on kullakin yksi pysyvä julkisasiamies, ja loput kolme paikkaa kiertävät rotaatioperiaatteella.
Lokakuussa Suomi saa oman julkisasiamiehensä seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Suomen hallitus on esittänyt tähän tehtävään hallintoneuvos Niilo Jääskistä korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Julkisasiamiehet avustavat tuomioistuinta sen työssä. Täysin puolueettomina ja riippumattomina he esittävät ratkaisuehdotukseksi kutsutun oikeudellisen lausuntonsa heidän käsiteltäväkseen saatetuissa asioissa. Lausunnot eivät sido tuomareita vaan ovat itsenäisiä kannanottoja.
EY-tuomioistuimen alla toimii myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin. Sen nykyinen suomalaisjäsen Virpi Tiili jää syksyllä eläkkeelle ja hänen tilalleen nimitettäneen EY:n virkamiestuomioistuimen tuomari, hallintoneuvos Heikki Kanninen.
