Master of Law, TrademarkNow Oy:n tutkimusjohtaja ja yksi sen perustajista, Anna Ronkainen muistelee olleensa yhdeksänvuotias, kun hän sai ensimmäisen tietokoneensa. Ja jääneensä koukkuun koodaamiseen.
Kiinnostustaan hän perustelee viehtymyksellään sääntöpohjaisiin järjestelmiin ja siihen ajatukseen, että säännöt ovat yleensä paljon monimutkaisempia kuin luulisi. Myös lakitekstit ovat hänelle kuin ohjelmistokoodeja: ”Tee näin, älä tee näin. Jos teet näin, seuraa näin.”
– Näen asiat eri tavalla kuin moni muu. Minulla on varmaankin jonkin asteinen parantumattomasti luonnontieteellinen maailmankatsomus, hän naurahtaa.
Ronkaisen kaltaisia ajattelijoita, oikeudellisen tekoälyn tutkijoita, on maailmassa kahdestasadasta viiteensataan, laskentatavasta riippuen. Pohjoismaiden tasolla Ronkainen oli pitkään ainoa, mutta viimeisimpien tietojen mukaan yksi kollega löytyy Tanskasta.
– Virossa on myös toimiva tutkijayhteisö ja Aallossa oli yksi projekti, Ronkainen tietää.
Kielineron valinnat
Lukion jälkeen Ronkaisen tavoitteena oli aloittaa opiskelut yhtä aikaa Otaniemessä ja oikeustieteellisessä. Koska paikka irtosi vain sähkö- ja tietotekniikan laitokselta, hän päätti lähteä Kööpenhaminaan lukemaan lakia.
– Yksi kerta hakemista sai riittää, Ronkainen muistelee vuotta 1995.
Kysymykseen, kuinka opiskelu sujui tanskaksi, Ronkainen toteaa olleensa lukioaikaan kahden viikon ajan vaihdossa Tanskassa ja saaneensa siitä pohjat kieleen. Kun keskustelu kielistä jatkuu, selviää, että hän puhuu 12 kieltä.
Ronkainen ei missään vaiheessa opintojaan tai niiden jälkeen haaveillut perinteisistä juristin töistä. Moni hänen aikalaisistaan lähti ICT-juristiksi, mutta Ronkainen aloitti uransa tietokonelingvistinä Microsoftin alihankkijana toimivalla Lingsoftilla.
– Olen muun muassa mukana tekemässä oikolukuohjelmaa grönlannin kielellä, vaikka sitä en myönnä osaavani, Ronkainen kertoo.
Tutkimus kiinnosti Ronkaista myös valmistumisen jälkeen, ja hän kirjautui Helsingin yliopistoon jatko-opiskelijaksi vuonna 2004. Artikkeliväitöskirja ”Sumeat järjestelmät ja oikeudellinen tietämys” on loppuviimeistelyä vaille valmis.
– Jatko-opinto-oikeuteni on voimassa vuoteen 2017 asti. Positiivista painetta väitöskirjan loppuunsaattamiseksi saan juuri aloittamani hallituspaikan myötä, Ronkainen viittaa luottamustoimeensa kansainvälisessä IAAIL-järjestössä (International Association for Artificial Intelligence and Law).
Maailman valloittajat
Kolme vuotta sitten Ronkaisen ura sai uuden suunnan, kun yhteisten tuttujen ja Ronkaisen tekemien tutkimusten kautta hänet pyydetiin mukaan käynnistämään startup-yritys TrademarkNow Oy:tä.
– Aloitimme tyhjästä. Ensimmäinen puoli vuotta meni omaa hakuohjelmaa tehdessä, Ronkainen muistelee.
TrademarkNow’n liikeidea on tavaramerkkien samankaltaisuuden arviointi ja absoluuttisten rekisteröintiesteiden etsiminen. Asiakkaita ovat suuret kansainväliset yritykset ja brändit.
– Kone ratkaisee, onko ehdotettu tavaramerkki liian samankaltainen toisten kanssa tai tarkoittaako se esimerkiksi jollain kielellä jotain epäsopivaa, Ronkainen selventää ja kertoo historiasta esimerkin: markkinoilla ei ole syyttä Honda Jazz Honda Fittan sijaan.
– Tosin tämäkin olisi selvinnyt jo hyvin paljon varhaisemmassa vaiheessa meidän menetelmillämme.
Tyypillisenä työpäivänään Ronkainen avaa koneensa jo kotona ja tarkistaa, miten maailma makaa.
– Suunnittelutyön ja asiakastapaamisten lisäksi teen edelleen jonkin verran koodausta. Ja sen verran juristia minustakin löytyy, että edustan kehitystiimissä loppukäyttäjää.
Yritys toimii tällä hetkellä kolmessa maassa: tutkimus- ja tuotekehitys on Helsingissä, myynti ja markkinointi New Yorkissa ja myyntiorganisaatio Irlannissa. Työntekijöitä on yhteensä jo yli 30. Tulevaisuuden suunnitelmista Ronkainen vihjaa, että vuoden 2020 paikkeilla olisi tavoitteena listautua Nasdaqiin.
– Saa nähdä, käykö näin. Ensisijaisesti tarkoituksenamme on lisätä paitsi omaa kasvuamme, myös alan tunnettuutta, Ronkainen toteaa.
TrademarkNow:n kasvu ja innovatiivisuus noteerattiin aikaisemmin tänä syksynä, kun yritys palkittiin kultaisella Steviellä kansainvälisessä International Business Awards -kilpailussa Vuoden yritys -kategorian Legal-sarjassa.
– Hieman huvittavaa oli, että Suomessa uutisointi meni kahden mainosalan hopeisen Stevien kärki edellä ja meidät mainittiin viimeisessä lauseessa, Ronkainen hymähtää.
– Mutta tosiasia on, että maailmalla palkinto on kova juttu ja sitä kautta myös meille.
Toisena esimerkkinä tunnettuuden lisäämisestä Ronkainen mainitsee toukokuussa TrademarkNow’n osallistumisen alan suurimpaan vuosikonferenssiin San Diegossa. Paikalla oli kymmenentuhatta tavaramerkkijuristia.
– Olimme hetken poissa ständillä ja kun tulimme takaisin kuuntelemaan luentoa, isolla screenillä oli meidän logomme ja meistä puhumassa Facebookin tavaramerkkijuristi! Tämä on parasta mainosta, Ronkainen innostuu.
Tunnista tulevaisuus
Samaisella Amerikan matkallaan Ronkainen piti neljän luennon sarjan ja luennoi muun muassa Stanfordin yliopistossa.
– On helpompaa päästä luennoimaan oikeusteknologiasta Amerikassa kuin Suomessa, Ronkainen naurahtaa.
– Tämän vuoden alussa sain kuitenkin myytyä itseni Turun oikeustieteelliseen, kun otin itse yhteyttä dekaaniin. Ensimmäisellä luennolla sali oli tupaten täynnä, seuraavaan jouduin laittamaan jo rajan osallistujamäärään. Minun missioni on kertoa, kuinka teknologia voi todellisuudessa helpottaa juristin työtä.
Yleisellä tasolla Ronkainen painottaa, että tietokonetta kannattaa hyödyntää sellaisiin asioihin, joita tietokone tekee paremmin kuin ihminen.
– Tietokoneen etu on, että se tekee ratkaisun ilman inhimillisiä heikkouksia. Toisaalta pitää olla varovainen, sillä kääntöpuolella inhimillisyys päätöksenteossa on myös vahvuus. Tietokone ei myöskään ole yksin automaattisesti ratkaisu kaikkeen, vaan aina osa kokonaisuutta.
Juridiikan sektorilla Ronkainen puhuu mieluummin älykkäästä oikeusteknologiasta kuin oikeudellisesta tekoälystä.
– Vielä toistaiseksi oikeusteknologia on Suomessa huonosti tunnettu. Maailmalla sen sijaan ensimmäiset maininnat alasta on kirjoitettu jo 1950-luvulla. Varsinainen buumi ajoittuu 1980-luvulle, jolloin perustettiin ensimmäiset tieteelliset seurat ja käynnistettiin alan konferensseja.
Ronkainen kertoo, kuinka Amerikassa oikeusteknologia ja -käytännöt ovat aivan eri asemassa kuin meillä.
– Amerikassa oikeudenkäynnin todistusaineistoksi voi pyytää lähes mitä vain. Perinteisesti tämä on tarkoittanut pannuhuoneellisen paperiaineistoa läpikäyntiä yleensä opiskelijoiden tai avustavien lakimiesten toimesta. Käänteentekevää oli, kun 2000-luvun alussa syntyi e-discovery, nykyinen parin miljardin bisnes, joka etsii aineistosta opetusdatan perusteella oikeat dokumentit avainsanoista riippumatta. Sitten vuoden 2008 juristien työmarkkinat ovat merkittävästi heikentyneet, osittain oikeusteknologian, osittain kustannustietoisuuden johdosta.
Suomessa tilanne on toinen. Esimerkiksi OECD:n tilastojen mukaan Suomessa on vähiten juristeja per capita; ylitarjonnalle ei ole sijaa. Toiseksi Ronkainen toteaa, että Suomi on vielä hyvin lapsenkengissä oikeusteknologian hyödyntämisessä.
– Jalansijaa sen sijaan olisi. Esimerkiksi Finlex on vielä lähes primitiivisellä tasolla, eikä ohjelma tunnista edes sanataivutuksia.
Suuressa kuvassa, kuten suomalaisen oikeusvaltion kannalta tilanne on huolestuttava. Ronkainen pelkääkin, että jos valtionhallinto jää teknologisesti pahasti jälkeen, on tällä vaikutuksensa myös Suomen kilpailukykyyn.
– Henkilökohtaisesti toivoisin, että ensin opittaisiin edes tekemään toimivia potilastietojärjestelmiä, hän huokaa.
Aina liikkeellä
Vaikka Ronkainen tunnustautuukin nörtiksi, hän vetää nykyään työn ja vapaa-ajan välille selvän rajan.
– Työpäiväni ovat pitkiä, mutta kun olen vapaalla, haluan tehdä jotain aivan muuta, hän toteaa.
Yksi hänen intohimoistaan on pyöräily. Vaikka TrademarkNow’n eteisen seinään nojaakin hieno katupyörä, Ronkainen tunnustaa, että se ei ole hänen.
– Työmatkani on niin lyhyt, ettei sen takia kannata noin hyvän pyörän selkään nousta, muutamia suomenmestaruusmitaleitakin pyöräilyn eri lajeista napannut Ronkainen kertoo.
Entistä useammin Ronkaisen työmatka alkaa nykyisin lentokentältä. Ulkomaille muuttamista hän ei kuitenkaan pidä ajankohtaisena. Matkustamaan hän pääsee jo nyt riittävästi.
– Olin keväällä muutaman kuukauden New Yorkissa ja nytkin syksyllä olin siellä muutaman viikon. Onneksi puheenvuoroni Lakimiespäivillä oli laitettu loppupäivään, sillä tulin paikalle suoraan lentokentältä, Ronkainen hymähtää.
**
Anna Ronkainen
- LL.M. (Kööpenhamina), jatko-opiskelija,
- Helsingin yliopisto
- Tutkimusjohtaja, yksi TrademarkNow Oy:n perustajista
- Harrastukset: rata- ja maantiepyöräily; Suomen pyöräilyunioni ry:n hallituksen jäsen, kaikenlainen avantgarde
- Puhuu 12 kieltä
**
Oikeusteknologia tunnetuksi
- Oikeusteknologia mukaan yliopisto-opetukseen
- Lisää tutkimusta
- Valtiovalta osalliseksi
- Innovatiivisia avauksia
**
Teksti: Hanna Ojanpää
Kuva: Vesa Tyni
