Ammattikunnan asialla oikeudenmukaisuutta edistämässä

Lakimiesliiton uusi hallitus aloitti toimintansa vuoden 2008 alussa. Joka vuosi hallituksen jäsenistä vaihtuu puolet, millä pyritään varmistamaan jatkuvuuden ja uudistumisen tasapaino liiton asioiden hoidossa. Tällä kertaa vuodenvaihteen yli jatkoi tavanomaista suurempi joukko vanhoja tekijöitä. Erovuoroisista jäsenistä osa jatkoi hallituksessa, mutta merkittävämmät muutokset johtuivat vuoden 2007 hallituksen jäsenten siirtymisistä muihin tehtäviin, minkä seurauksena suuri osa hallituksen uusista jäsenistä aloitti tehtävissään jo vuoden 2007 puolella.

Vuonna 2007 hallituksessa tapahtui harvinaisen paljon muutoksia. Hallituksen jäsen Risto Nuolimaa siirtyi liiton puheenjohtajaksi, kun edellinen puheenjohtaja OTT Pekka Timonen luopui tehtävästä tultuaan valituksi valtion omistajaohjausyksikön johtoon. Muista hallituksen jäsenistä Mikko Salo siirtyi kesken kautensa liiton palvelukseen oikeuspoliittiseksi asiamieheksi. Asianajaja Risto Sipilä puolestaan jätti tehtävänsä tultuaan valituksi Asianajajaliiton hallitukseen.

Nuolimaan tilalle hallituksen jäseneksi noussut professori Seppo Villa, Salon tilalle valittu OTK Olli Kärkkäinen sekä Sipilän tilalle noussut asianajaja Pekka Jäntti aloittivat toimintansa liiton hallituksessa jo vuoden 2007 puolella. Ainoa vuoden 2008 vaihteesta kautensa aloittanut uusi hallituksen jäsen on käräjätuomari Anna-Mari Porkkala-Hietala, joka nousi hovioikeudenneuvos Riitta Rajalan seuraajaksi.

Oikeusturva

Liiton keskeisenä huomion kohteena nähdään myös vuonna 2008 oikeudenmukaisuuden ja oikeusturvan toteutuminen.

– Lakimieskoulutuksen saaneina meidän kaikkien tehtävänä on edistää oikeudenmukaisuuden lisääntymistä sekä Suomessa että koko maailmassa, kiteyttää liiton puheenjohtaja Nuolimaa.

– Tässä ovat pähkinänkuoressa yhtäältä kaikkien lakimiesten ja toisaalta Suomen Lakimiesliiton tehtävä ja tavoite. Oikeudenmukaisuuden lisääntyminen edellyttää muun muassa oikeusturvan saatavuuden nopeutumista ja sitä, että kaikille taataan tasapuoliset edellytykset oikeuksiin pääsemisessä.

Yhtä patenttiratkaisua oikeusturvan takaamiseen ei löydy, vaan sen takaaminen vaatii laajaa keinovalikoimaa.

– Ilman lainsäädännön muutoksia, riittäviä resursseja, auskultoinnin kehittämistä, täydennyskoulutusta, erikoistumista ja palkkauksen kehittämistä nykyistä oikeusturvan tasoa ei pystytä säilyttämään, Porkkala-Hietala aloittaa.

– Lakimiesliiton yhteiskunnallinen velvollisuus on tuoda esille ne edellytykset, joiden varassa muutokset voivat onnistua – ja joita ilman ne epäonnistuvat, julkisen sektorin valiokunnan puheenjohtajana toimiva Harri Lindberg jatkaa.

Huolta oikeusturvasta ei nähdä vain julkisen sektorin kysymyksenä, vaan koko oikeusjärjestelmän toiminnalle ja koko lakimieskunnalle keskeisenä asiana.

– Lakimiesliiton pitää tuoda esille kansalaisten oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä juuri nyt, kun valtiovallan taholta erilaiset hallinnon tehostamis- ja tuloksellisuusohjelmat ovat voimakkaasti esillä, yksityisen sektorin valiokunnan puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen painottaa.

Liiton oikeuspoliittisessa toiminnassa näkyvät sekä yksityisen että julkisen sektorin kysymykset. Oikeuspoliittinen valiokunta valmistelee jatkuvasti lausuntoja eri alueilta pyrkien vaikuttamaan erityisesti lakimiehen kannalta merkittäviin hankkeisiin. Usein hankkeet, jotka vaikuttavat suureen osaan lakimieskuntaa, vaikuttavat erityisesti tuomioistuinlaitoksen toimintaan, minkä takia ne näyttävät enemmän julkisen sektorin kysymyksiltä kuin ovatkaan.

– Juuri nyt suurempiin vireillä oleviin hankkeisiin kuuluu esimerkiksi käräjäoikeusverkoston kehittämishanke, kertoo valiokunnan puheenjohtajana toimiva Pekka Jäntti.

– Näkemystemme ja kantojemme valmistelussa olemme kuunnelleet tuomioistuimissa toimivien juristien ääntä, mutta olemme myös toimineet hyvässä yhteistyössä yksityisen sektorin valiokunnan kanssa. Vaikuttaahan oikeuslaitoksen tulevaisuus myös yksityisen sektorin juristien toimintakenttään ja koko oikeuselämämme tulevaisuuteen, Jäntti kertoo.

– Oikeusturvan saaminen kohtuullisin kustannuksin ja lähietäisyydeltä ovat kansalaisille perusturvaan verrattavissa olevia kysymyksiä, joista valtiovallan tulee myös kantaa huolta, Hyvärinen täydentää.

Työelämän muutos

Työelämän muutoksen hallituksen jäsenet näkevät vaikuttavan voimakkaasti lakimiesten työmarkkinoihin, työmarkkinaedunvalvontaan sekä liiton toimintaan kohdistuviin tarpeisiin. Muutos näkyy niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Hallitseva muutos molemmilla sektoreilla on osaamis- ja tehokkuusvaatimusten lisääntyminen.

Yksityisen sektorin merkitys lisääntyy sen merkityksen lakimieskunnan työllistäjänä kasvaessa jatkuvasti. Aiemmin julkiselle sektorille painottuneesta ammattikunnasta enemmistö työskentelee jo yksityisellä sektorilla, mikä vaikuttaa koko lakimieskuntaan. Yksityisen sektorin valiokunnan puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen katsoo, että kilpailu muita tutkintoja suorittaneiden kanssa lisääntyy erityisesti yksityisellä sektorilla, jossa muodollisilla pätevyysvaatimuksilla on vähäisempi merkitys kuin julkisella sektorilla.

– Työnantajat hakevat ja haluavat muutakin asiantuntemusta ja kokemusta kuin pelkästään perinteinen juristikoulutus tarjoaa.

– Muuttuva tilanne edellyttää liiton tarjoamien palvelujen jatkuvaa kehittämistä, hallituksen puheenjohtaja Asko Nurmi korostaa.

– Me tarvitsemme suurempaa innovatiivisuutta myös sellaisten jäsenpalvelujen kehittämisessä, jotka täyttävät kasvavan yksityisen sektorin jäsenkunnan tarpeita. Näiden palvelujen kehittämisessä yksityisen sektorin jäsenistöllä on luonnollisesti keskeinen merkitys, hän painottaa.

Yksityissektorilla aiemmin korostuneemmin näkyneet tehokkuusvaatimukset ovat tehneet voimakkaasti tuloaan julkisen sektorin puolelle.

– Sekä yhteiskunta että yksittäiset työnantajat, julkisella ja yksityisellä sektorilla, edellyttävät työntekijöiltään sopeutumista jatkuviin työn tehostuksiin ja organisaatiomuutoksiin, hallituksen varapuheenjohtaja ja julkisen sektorin valiokunnan puheenjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Harri Lindberg toteaa.

– Lakimieskunnalla ja muilla vaativampaa asiantuntijatyötä tai organisaation johtotyötä tekevillä on muutosten onnistuneen toteuttamisen kannalta keskeinen rooli, hän jatkaa.

– Lakimiesten toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, täydentää koulutuspoliittista valiokuntaa johtava Porkkala-Hietala.

– Hoidettavat asiat muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi ja niiden kansainväliset liitännät lisääntyvät. Samanaikaisesti valtionhallinnossa resursseja leikataan – yhtälö on mahdoton.

Toisaalta työelämän muuttuminen avaa uusia mahdollisuuksia.

– Organisaatiomuutokset ovat haaste, mutta antavat myös tilaisuuden kohentaa lakimiesten palkkauksellista asemaa, Lindberg muistuttaa.

– Kun erikoistuminen on työnantajanäkökulmasta välttämätöntä, on liiton rooli omalta osaltaan varmistaa, että erikoistumisesta myös maksetaan. Valtion palkkaohjelmien kaltaisille asiantuntijapalkkausta kohentaville ohjelmille on saatava jatkoa – ja viimeisetkin työnantajat saatava käsittämään, että toiminnan tuloksellisuus lepää asiantuntijatyön varassa, hän korostaa.

Viime kädessä palkkauskin on oikeudenmukaisuuskysymys, korostaa liiton puheenjohtaja Risto Nuolimaa.

– Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus pitää sisällään myös vaatimuksen palkan suhteuttamisesta koulutukseen ja työn vaativuuteen ja vastuullisuuteen.

Erityisesti hän korostaa sukupuolten välisen palkkaeron kaventamista.

– Miesten ja naisten välinen palkkaero tulee poistaa lakimiesammateistakin. Selittämätön palkkaero on verraten pieni, mutta senkin poistaminen on oikeudenmukaisuuskysymys.

Työelämän muutos vaikuttaa niin monin tavoin lakimiesten työhön ja toimintakenttään, ettei siihen voida vastata vain jonkin sektorin toimenpiteillä.

– Nykypäivän työmarkkinoilla lakimiehen on selvittävä kohtuullisin tiedoin jatkuvasti uudistuvan kansallisen ja ylikansallisen sääntelyn kanssa. Liitto voi oikeuspolitiikan keinoin vaikuttaa sääntelyn kehitykseen ja tukea jäseniään esimerkiksi panostamalla lakimieskunnan henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, muistuttaa Villa.

Koulutus ja ammattitaito

Työmarkkinoiden tarpeisiin vastaamisessa ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen rooli korostuu. Nopeasti kehittyvä lainsäädäntö ja kasvava erikoistuminen lisäävät ammattitaidon päivittämisen ja syventämisen merkitystä.

– Jatkuva täydennyskoulutus on tehtävistä selviytymiseksi välttämätöntä. Lakimieskunnan erikoistuminen vaatii huomion kiinnittämistä lakimiesten jatkuvaan täydennyskoulutustarpeeseen, kertoo Porkkala-Hietala.

– Kohtuuhintaista koulutustarjontaa lisäämällä ja monipuolistamalla liitto voi tukea yksittäisiä jäseniään. Lisäksi täytyy muistaa työnantajan vastuu henkilöstön jatkuvasta koulutuksesta.

– Erityisesti jo jonkin aikaa työelämässä olleet lakimiehet ovat peräänkuuluttaneet jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia ja liiton roolia sen tarjoamisessa, korostaa yksityissektorin Jarmo Hyvärinen. Liitolla nähdään koko juristikunnan kokoavana yhteisönä erityinen vastuu riittävän ja riittävän edullisen täydennyskoulutuksen järjestämisestä.

– Täydennyskoulutuksen tulee olla yksi liiton keskeisiä jäsenpalveluja. Juridisen täydennyskoulutuksen tulee olla jäsenillemme kustannuksiltaan kohtuullista, jotta koko ammattikunnan ammattitaitoa voidaan ylläpitää ja kehittää, puheenjohtaja Nuolimaa painottaa.

– Liittomme tulee panostamaan entistä enemmän lakimiesten täydennyskoulutukseen.

Hallitus kokonaisuutena onkin valmis ottamaan liitolle suurempaa roolia juridisen täydennyskoulutuksen tarjonnassa.

– Erityisesti tänä vuonna tulee varmistaa, että jäsenistön saatavilla olevasta täydennyskoulutuksesta saadaan entistä paremmin jäsenistön tarpeita palvelevaa ja kustannustehokkaampaa, Kärkkäinen hahmottelee.

– Liiton tulee luoda jäsenilleen mahdollisuuksia ja kanavia kohtuullisin hinnoin täydentää koulutustaan ja kehittää ammattitaitoaan vastaamaan ajan haasteisiin, Hyvärinen täydentää. Jäsenlähtöisyyden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi

Lakimiesliitto teki vuoden 2007 lopussa sopimuksen, jolla ”Lakimiesliiton Koulutus” aputoiminimi ja tuotemerkki siirtyvät Talentumin käytöstä Helsingin seudun kauppakamarille vuoden 2009 alussa.

Lakimiesten ammattitaidon kehittämisen kenttään vaikuttaa kuluvana vuonna erityisen voimakkaasti myös tuomioistuinharjoittelun kehittäminen. Tuomioistuinharjoittelu on ollut monelle juristille ikimuistoinen kokemus, jolla on ollut kauaskantoinen vaikutus myöhempään uraan ja elämään. Ei olekaan yllättävää, että tuomioistuinharjoittelun kehittäminen, jota oikeusministeriön työryhmäkin kuluvana vuonna käsittelee, nousee yhdeksi vuoden pääasioista.

– Nyt kun tuomarikouluajatus näyttää viimein haudatun ja oikeusministeriö on ryhtynyt uudistamaan auskultointia, on ensisijaisen tärkeää vaikuttaa siihen, että tämä työ pääsee parhaaseen mahdolliseen tulokseen, hallituksen puheenjohtaja Nurmi linjaa. Peruslinjaukset auskultoinnin suhteen ovat liitolla ennallaan. Auskultointi nähdään olennaisena osana suomalaista järjestelmää. Laaja-alainen tuomioistuinharjoittelu mahdollistaa suurelle osaa lakimieskuntaa käytännön tutustumisen tuomioistuimen toimintaan. Haasteena on auskultoinnin kehittämisessä koulutuksellisempaan suuntaan.

Laaja-alainen koulutuksellinen auskultointi mahdollistaisikin liikkumisen tuomioistuinlaitoksen ja muiden lakimiestehtävien välillä koko työuran ajan.

– Se, että auskultointiaika olisi entistä koulutuksellisempaa, innostavampaa ja sisältörikkaampaa loisi mielenkiintoa harkita tuomioistuinuraa kokeneemmassa urakehityksen vaiheessa ja joka tapauksessa antaisi parhaat valmiudet toimia muissakin tehtävissä, Nurmi painottaa.

Auskultoinnin luonteesta koulutuksellisena, koko lakimieskunnan harjoitteluna seuraa myös, että järjestelmän tulee olla riittävän laaja vastaamaan sille asetettuihin odotuksiin.

– Auskultanttien määrän vähentämisen pysäyttäminen lienee nuorten lakimiesten, lakimieskunnan yhtenäisyyden ja tuomioistuinlaitoksen rekrytointipohjan kannalta yksi keskeisimpiä asioita, Nurmi painottaa.

– Tuomareista merkittävä osa jää eläkkeelle tulevan kymmenen vuoden aikana. Erityisenä huolenaiheena on, mistä saadaan ammattitaitoisia lakimiehiä eläköityvien tilalle, Porkkala-Hietala muistuttaa.

– Tuomioistuinharjoittelua tuleekin kehittää, mutta säilyttää se kaikille lakimiehille suunnattuna harjoitteluna, Nuoria Lakimiehiä edustava Kärkkäinen kiteyttää hallituksen näkemyksen.

Jäsenistön aktiivisuus

Hallitus painottaa vahvasti jäsenistön aktivoimisen merkitystä liiton toiminnalle. Ammatillinen edunvalvonta on aina viime kädessä jäsenten yhteistoimintaa. Liittomuotoisenakin toiminta nojautuu aktiivisiin jäseniin niin paikallis- ja aluetasolla kuin liiton jäsenjärjestöissä ja toimielimissäkin. Lakimieskunnan kohtaamien haasteiden ollessa hyvin samankaltaisia yksityisellä ja julkisella sektorilla on yhteistoiminnassa hyvä myös lisätä eri sektoreiden lakimiesten yhteistoimintaa.

– Ykköstavoitteena on edelleenkin edistää eri lakimiesryhmien keskinäistä keskusteluyhteyttä ja ymmärrystä, Hyvärinen korostaa.

– Perimmäiset tavoitteet ovat yhteisiä, vaikka toisinaan jonkin ryhmän asia tai tavoite saattaa olla enemmän pinnalla. Loppujen lopuksi toimimalla yhdessä ja samaan suuntaan saavutamme enemmän, mikä hyödyttää kaikkia lakimiehiä.

Ammattikunnan yhteisten intressien löytämisen merkitys korostuu, kun lakimieskunta monipuolistuu.

– Meidän täytyy välttää antamasta ulkopuoliselle yksipuolista kuvaa siitä, mitä Lakimiesliitto on ja mitä se edustaa ja toisaalta siitä, mitä lakimiehet ovat ja mitä he osaavat. Ongelmana on yksityisen sektorin pirstoutuneisuus asianajosektoria lukuun ottamatta ja sitä kautta vähäinen näkyväisyys. Meidän tulee entistä paremmin kyetä kokoamaan eri tahoja yhteisten tavoitteiden alle, Hyvärinen painottaa.

– Vaikka lakimiehillä on erilaisia ja välillä eri suuntiinkin vaikuttavia intressejä, on huomattava määrä yhteisiä asioita kuitenkin helppo löytää, opiskelijavaliokunnan puheenjohtaja Olli Kärkkäinen täydentää.

– Lakimiesliitto on lakimieskunnan heterogeenisyyden vuoksi avainasemassa myös yhteisen lakimiesidentiteetin luomisessa ja ylläpitämisessä. Lakimiehet tuntevat tiettyä yhteenkuuluvuutta siitä huolimatta, että sijoittuvat valmistumisen jälkeen hyvin erilaisiin tehtäviin ja asemiin.

Monille halu osallistua juuri koko ammattikunnan yhteiseen toimintaan ja edunvalvontaan on toiminut kannustimena toiminnalle liitossa ja sen jäsenjärjestöissä.

– Minut on Lakimiesliiton toimintaan aktivoinut yhtäältä halu lisätä ja edistää oikeudenmukaisuutta ja toisaalta halu yhteisen lakimiesidentiteetin korostamiseen. Vaikka liiton jäsenet edustavat monia lakimiesammatteja, yhdistää heitä kuitenkin koulutukseen perustuva samankaltainen ajattelutapa, kiteyttää Nuolimaa.

– Haluan edistää eri lakimiesammateissa toimivia huomaamaan, että kukin ammattiryhmä on osaltaan parantamassa oikeudenmukaisuuden edistämistä. Jokaisella lakimiesammatilla on tärkeä osansa oikeuden toteutumisessa, hän jatkaa.

Hallituksen puheenjohtaja Nurmi painottaa yhteisen toiminnan yhteyttä koko jäsenkuntaan ja sen kaikkiin alaryhmiin.

– Jäsenten aktivoimisen osalta nostaisin esille kysymyksen naisten aktiivisuudesta jäsenyhdistysten toiminnassa, Nurmi aloittaa.

– Meillä on ollut jo useamman vuoden tilanne, jossa valtaosa valmistuneista juristeista on ollut naisia. Jäsenyhdistysten, joiden kautta esimerkiksi liiton hallitukseen tullaan, naisten aktiivisuus ei kuitenkaan ole samaa luokkaa. En usko, että naisten ja miesten elämäntilanteiden eroilla voidaan selittää kuin osa seurauksesta. Mistä siis on kyse. Tätä toivoisin jokaisessa jäsenyhdistyksessä mietittävän. Toisena olennaisena ryhmänä nähdään vastavalmistuneet juristit, joiden aktiivisuutta kaivataan liiton kehittämiseen.

– Tärkeimpiä tehtäviämme on sen ideointi, miten opiskelijajäsenet saadaan pysymään liiton jäseninä myös valmistumisen jälkeen. Liiton tulee suunnata etuja ja tilaisuuksia myös vanhemmille opiskelijoille esimerkiksi gradun tekemiseen liittyen, Kärkkäinen avaa haasteita.

Yksityisen sektorin Hyvärinen korostaa tiedon merkitystä jäsenten aktivoimisessa.

– Meidän pitää kyetä kertomaan jäsenille, mitä liitto tekee ja miten yksittäinen jäsen voi vaikuttaa asioihin ja myös omaan asemaansa. Hän muistuttaa myös, että ammattijärjestötoimintaan osallistumiseen vaikuttavat yleiset yhteiskunnalliset virtaukset.

– Yksilöllisyys ja yksityisen edun asettaminen yhteisen edun edelle kuuluu nousukauteen. Nousukaudet eivät kuitenkaan jatku ikuisesti ja silloin yhteinen etu korostuu enemmän.

Jäsenkunnan aktiivisuuden avulla liiton uskotaan kehittyvän ja kykenevän vastaamaan niin muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin kuin jäsenkunnan tarpeisiinkin. Porkkala-Hietala painottaa myös kriittisten äänien saamista mukaan liiton toimintaan.

– Vain osallistumalla on mahdollisuus vaikuttaa. Kritiikki on välttämätön edellytys kehitykselle, mutta pelkkä kahvipöytäkeskusteluissa esitetty kritiikki ei vie kehitystä eteenpäin.

Jäsenten toimiva yhteys liiton toimijoihin onkin edellytys toiminnan kehittymiselle.

– Jäsenistönkin tulee osata ilmoittaa ongelmistaan liittoon, siis varsinkin sen toimistoon. Läheskään kaikki ongelmat eivät voi olla liiton tiedossa, jos jäsenistö ei kerro niistä liiton edustajille, muistuttaa liiton puheenjohtaja Nuolimaa. Toimiva edunvalvonta edellyttää aktiivisuutta niin toimistolta kuin luottamushenkilöiltä ja jäseniltäkin.

– Jäseniään tukeakseen liitto on viime vuonna palkannut lisää lakimiehiä esimerkiksi työ- ja virkasuhdeneuvontaan. Monelta osin ongelmana on nähdäkseni saada jäsenet peräämään oikeuksiaan ja käyttämään liiton tukea enemmän hyväkseen, katsoo Kärkkäinen.

Olennaisena osana jäsenistön näkemysten ja tarpeiden selvittämistä tullaan kuluvana vuonna toteuttamaan järjestötutkimus.

– Lakimiesliiton tulee yhä paremmin vastata lakimieskunnan toiveita siitä, millainen liiton roolin tulisi olla. Tämän päämäärän tavoittamiseksi aiomme tämän vuoden aikana selvittää lakimieskunnan käsityksiä liiton tämänhetkisestä toiminnasta sekä niitä toiveita ja odotuksia, joita lakimiehillä on liiton kehittämiseksi, järjestövaliokunnan puheenjohtaja Pekka Liesivuori selvittää.

– Pyrimme erityisesti siihen, että jäsentutkimuksen antamilla tiedoilla liiton toimintaa voidaan kehittää jäsenten haluamaan suuntaan.

Toiminnan jatkuvalla kehittämisellä nähdään olevan hyvät eväät, kun liiton talous on vakaalla pohjalla. Huomio on selviytymisen sijaan siinä, miten jäseniä voidaan paremmin palvella.

– Vakaan taloudellisen tilan ylläpitäminen ja, jos mahdollista, toimintamahdollisuuksien lisääminen, kiteyttää talousvaliokunnan puheenjohtajana toimiva Villa oman tehtävänsä valiokunnan johdossa.

– Vahva talous on liiton edunvalvonnan perusedellytys, tukee Jäntti. Tehokas edunvalvonta edellyttää vakaata taloutta. Luottamushenkilöt toimivat liitossa oman toimensa ohella ja vain oman määräaikansa. Tämänkin vuoksi liiton avainhenkilöillä ja muilla resursseilla on tärkeä merkitys. Nähdäkseni tässä on onnistuttu ja tätä kehitystä tulee jatkaa, hän summaa.

Valtaosa lakimieskunnasta asuu ja työskentelee pääkaupunkiseudulla, missä järjestetäänkin suuri osa liiton toiminnasta. Liitto kehittää jatkuvasti myös alueellista toimintaansa voidakseen vastata jäsenkuntansa tarpeisiin koko maassa. Vahvaa roolia aluetoiminnassa näyttelevät liiton alueasiamiehet, mutta pyrkimys alueellisuuteen näkyy kaikilla toimintasektoreilla. Edunvalvontasektorilla liiton henkilökuntaakin lisättiin, jotta jäsenten tarpeisiin voidaan vastata paremmin myös alueellisesti. Edunvalvontatoiminnassa alueellisuus näkyy niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin toiminnassa.

– Valiokunta on tehnyt ja tulee jatkamaan kenttäkierroksia, joissa on tavattu eri puolilla Suomea asuvia ja työskenteleviä lakimiehiä. Samalla vieraillaan myös paikallisissa yrityksissä, joissa työskentelee liiton jäseniä ja keskustellaan yrityksen edustajien kanssa lakimiestyöhön liittyvistä kysymyksistä, kertoo yksityissektorin Hyvärinen.

– Edunvalvonnan onnistumiselle on tärkeää päästä paikan päälle kuulemaan ja katsomaan lakimiestyön arkea.

Eteenpäin

Hallituksen jäsenten ollessa kokeneita toimijoita lakimiesten edunvalvonnassa niin liitossa kuin sen jäsenjärjestöissäkin korostuu tulevaisuudensuunnitelmissa pitkäjänteisyys.

– Vuosi on ammattiyhdistyksellisessäkin ajanlaskussa niin lyhyt periodi, ettei hirmuisen käänteentekeviä muutoksia ole tapahtunut. Monet tänään kohdattavat haasteet ovat enemmän tai vähemmän samoja kuin vuosi sitten, kiteyttää liiton hallituksen puheenjohtajana jatkava Asko Nurmi.

Tapahtumaköyhänä Nurmi ei tilannetta kuitenkaan näe.

– Jokaisella on taipumus nähdä kulloinkin vallitseva tilanne jotenkin poikkeuksellisena, ja erityisesti ehkä poikkeuksellisen vaativana ja hankalana. Tämänkin tarkastelupisteen rasite tiedostaen tuntuu juuri nyt siltä, että käynnissä on kovin monenlaisia ja suuria muutoksia.