Kulttuurillinen, uskonnollinen ja kielellinen jakauma on Singaporessa laaja, koska maa on myös ulkomaalaisten suosiossa. Singapore onkin kehittynyt muutamassa sukupolvessa kehitysmaasta yhdeksi maailman johtavimmista finanssimaailman kohteista. Nopean kehityksen on mahdollistanut maan vakaana pidetty asema ja ulkomaisten sijoittajien luottamus paikalliseen oikeusjärjestelmään.
Luonnollisesti miltei olemattomalla verotuksella, hyvällä hallintokulttuurilla, sijainnilla, siisteydellä ja lämpimällä ilmastolla on osansa Singaporen houkuttelevuudessa.
Kolonialismin vaikutuksesta Singaporen oikeusjärjestelmään
Singaporen oikeusjärjestelmä on rikas sekoitus lakeja ja instituutioita, jotka heijastavat aasialaisia arvoja, historiaa ja kulttuuria. Oikeusjärjestelmän perusta on kuitenkin ennen kaikkea siirtomaahallitsija Englannin oikeusjärjestelmässä, jolta Singapore on omaksunut Common Law -järjestelmän. Kuten Common Law -järjestelmissä yleensä myös Singaporessa ennakkotapaukset ovat olennaisin oikeuslähde ja tuomareilla on vahva asema lainsäädännön luojina.
Englannin oikeustraditiot, käytännöt ja ennakkotapaukset omaksuttiin siirtomaavallan aikana sellaisinaan Singaporeen. Sen sijaan itsenäistymisen jälkeen, vuodesta 1965, Singapore on kehittänyt Common Law -järjestelmää omalla tavallaan ottamalla mallia myös muista oikeusjärjestelmistä.
Suurimmat muutokset toteutettiin 1970- ja 1980–luvuilla, jolloin tehtiin niin poliittisesti kuin oikeudellisestikin selkeä pesäero Englantiin. Ylimmän englantilaisen oikeusasteen (Privy Court) asema Singaporen korkeimpana oikeusasteena lakkautettiin tästä huolimatta vasta 1993. Samana vuonna säädettiin erillisellä lailla (Application of English Law Act) rajat englantilaisen oikeuden soveltamiselle Singaporessa.
Singaporen oikeusjärjestelmän erityispiirteitä
Singaporen ylempien oikeusasteiden päätökset sitovat alempien tuomioistuinten päätösvaltaa. Sen sijaan Englannin ja muiden Brittiläisen kansainyhteisön tuomioistuinten päätökset eivät ole Singaporen tuomioistuimia sitovia, vaikkakin päätösten argumentaatioarvo voi olla huomattava.
Kirjoitetun lain osalta Singaporen voisi sanoa siirtyneen englantilaisesta järjestelmästä enemmän amerikkalaisen Common Law -järjestelmän suuntaan, sillä kirjoitetun lainsäädännön määrä on merkittävä. Singapore on ottanut vaikutteita myös Civil Law -oikeusjärjestelmästä säätämällä viime aikoina esimerkiksi sopimuksia, kilpailuoikeutta ja kuluttajansuojaa koskevia lakeja. Esimerkiksi Singaporen kilpailulainsäädäntö perustuu eurooppalaiseen perinteeseen amerikkalaisen sijaan, kun taas rikoslainsäädäntöön on haettu vaikutteita Australiasta ja Intiasta.
Eräänä erityispiirteenä voidaan mainita rinnakkainen oikeusjärjestelmä muslimeille, mikä kuvastaa Singaporen positiivista suhtautumista monikulttuurisuutta kohtaan. Syariah Court -tuomioistuin on toimivaltainen islamin uskonnon mukaisissa perhe- ja perintöasioissa.
Ankara rikoslainsäädäntö on omaleimainen piirre Singaporelle. Rangaistukset ovat ankaria, ja esimerkiksi huumeiden salakuljettamisesta Singaporeen seuraa kuolemanrangaistus hirttotuomiona. Myös raipaniskut kuuluvat edelleen rangaistusvalikoimaan. Kuri on ankaraa myös pienissä rikkeissä; esimerkiksi roskien heittämisestä kaduille voi saada jopa 500 euron sakon, ja tätä siviilipukuiset poliisit valvovat. Purukumin maahantuonti ja käyttäminen on kiellettyä koko maassa.
Singaporen valtio on satsannut luodakseen Singaporesta kansainvälisen, vaihtoehtoisen riidanratkaisun keskuksen. Singaporessa toimii kansainvälinen välimiesmenettelykeskus (Singapore International Arbitration Centre) sekä sovittelumenettelyn osalta Singapore Mediation Centre. Juttumäärät ovat molemmissa keskuksissa kovassa kasvussa, joten tavoitteessa on myös onnistuttu.
Oikeustieteellisestä koulutuksesta Singaporessa
Oikeustiedettä Singaporessa voi opiskella kahdessa yliopistossa. Koulutuksessa on panostettu kansainvälisyyteen ja vieraiden oikeusjärjestelmien opetukseen. Selviytyäkseen pienenä maana kansainvälisissä ympyröissä Singaporen lakimiesten on sopeuduttava ja opittava myös muiden järjestelmien tavat toimia. Ihailtavaa on, että Common Law -maista valmistuneet juristit ovat valmiit harjoittamaan ammattiaan vieraissa järjestelmissä ilman ongelmia. Ehkä tästä olisi suomalaisessakin koulutusjärjestelmässä jotakin oppimista?
Paikallisten juristien yliopistokoulutus on nelivuotinen alempi korkeakoulututkinto (Bachelor of Laws). Singaporelainen lakimies käyttää usein nimikettä Advocate and Solicitor. Perinteinen englantilainen järjestelmä on tältäkin osin saanut omanlaisensa yhdistyneen muodon Singaporessa.
Tulevaisuudennäkymiä ja haasteita
Singapore tulee jatkamaan oman näköisensä Common Law -järjestelmän kehittämistä, joka tarkoittaa hallittua irtiottoa perinteisestä englantilaisesta järjestelmästä. Kehitys tapahtuu korostetusti liiketoiminnan ehdoilla. Valtion kukoistaminen ja kehittyminen kansainvälisen kaupan ja finanssimaailman keskuksena on singaporelaisille äärimmäisen tärkeää. Vaihtoehtoinen riidanratkaisu tulee täydentämään Singaporen palvelumarkkinaa.
Taloudellisella kehityksellä on kuitenkin ollut hintansa. Olosuhteet on tehty yrityksille niin suotuisiksi, että esimerkiksi ympäristölainsäädäntö on jäänyt joiltakin osin varsin kehittymättömäksi. Ympäristövaikutusten arviointia ei Singaporessa tosiasiassa tehdä, ja kierrätys on sekä yrityksille että yksityisille vapaaehtoista. Myös demokratialla on Singaporessa omaleimaiset piirteet. Sama puolue on pitänyt valtaa Singaporen itsenäistymisestä saakka, eikä oppositiota käytännössä ole lainkaan. Lakkoja ei Singaporessa sallita eivätkä mielenosoitukset kuulu paikalliseen kulttuuriin. Omituisista säännöistä huolimatta Singaporessa on ulkomaalaisena helppoa elää ja asua. Täältä löytyy kaikkea, mitä ylipäätään voi tarvita, ja asiat hoituvat pääosin hyvin tehokkaasti.
Kirjoittajat suorittavat parhaillaan vuoden mittaista Master of Laws -tutkintoa National University of Singaporessa, josta he valmistuvat heinäkuussa 2010.
Elina Rimppi työskentelee lainopillisen asiamiehen tehtävissä Suomen Yrittäjät ry:ssä. Rimppi toimi opiskellessaan Lakimiesliiton opiskelijasihteerinä. Jarkko Paldanius työskentelee asianajajana Procopé & Hornborg asianajotoimistossa. Molemmat kirjoittajat ovat tehtävistään opintovapaalla opintojen ajan.
Lisätietoja: elinarimppi@hotmail.com
ja jarkko.paldanius@hotmail.com
