Antti Pelttari – Edustuksellisen demokratian ytimessä

Puhemiehen käytävän upea lattia huokuu mennyttä maailmaa. – Nokia! lausahtaa eduskunnan tuore pääsihteeri Antti Pelttari.

Musta-valkoinen linoleumilattia on peräisin Nokian Kumitehtaalta. Lattia on kestänyt aikaa, vaikka kulutus on kova. Puhemieskerroksessa on paljon haastatteluja ja kuvauksia sen lisäksi, että toinen kerros on jatkuvassa arkisessa käytössä.

Pelttari on astellut pitkin linoleumia alkuvuodesta 2024 lähtien. Suojelupoliisin päällikkövirasta eduskuntaan tullut Pelttari valittiin selvällä enemmistöllä eduskunnan pääsihteeriksi joulukuussa 2023. Vaali toimitettiin täysistunnossa suljettuna lippuäänestyksenä.

– Ensimmäiset kuukaudet ovat sujuneet mukavasti, talohan oli jo tuttu: olin täällä valiokuntaneuvoksena seitsemän vuotta vuosituhannen vaihteessa. Muutoinkin olen ollut lähellä politiikkaa neljännesvuosisadan. Eduskunnan toimintatavat ovat tuttuja, joten kaikesta kokemuksesta on ollut hyötyä uudessa virassakin.

Eduskunnan toimintatavat ovat tuttuja, joten kaikesta kokemuksesta on ollut hyötyä uudessa virassakin.

Mukavalta tuntuu sekin, että niin halutessaan Pelttari on pysyvässä virassa eläkeikään asti.

– Siihen on vielä matkaa, mutta ei tämä ole ollenkaan huono vaihtoehto, hymyilee pääsihteeri.

Poliittisen päätöksenteon pulssilla

Koska yhteiskunnalliset asiat ja historia kiinnostivat, Pelttarille oli luontevaa hakeutua oikeustieteen opintojen pariin. Päätös kypsyi jo teini-iässä lukiossa.

– Olen perheessäni ensimmäistä sukupolvea akateemisella uralla. Oikeustiede tuntui antavan paljon mahdollisuuksia erilaisiin töihin. Osallistuin myös osakuntatoimintaan ja muun muassa oikeustapauskilpailuun.

Olen perheessäni ensimmäistä sukupolvea akateemisella uralla.

Oikeustapauskilpailussa sai testata esiintymis- ja argumentaatiotaitoja käytännössä sekä syventää oikeudellista osaamista. Kilpailun ansiosta Pelttari sai laman keskellä ensimmäisen harjoittelupaikkansa ulkoministeriön oikeudelliselta osastolta, jossa hän työskenteli viitisen vuotta. Jalka oli oven välissä, urapolku sai vauhtia.

Valmistumisen jälkeen ura urkeni rivakasti: ulkoministeriön lainsäädäntösihteerin vakanssilta Pelttari siirtyi lainsäädäntöneuvokseksi sisäministeriöön. Eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnissa hän toimi valiokuntaneuvoksena, minkä jälkeen tie vei jälleen sisäministeriöön, ensin ylijohtajaksi, sitten valtiosihteeriksi. Poliittinen päätöksenteko tuli tutuksi.

Pelttari tunnetaan parhaiten edellisestä virastaan: hän oli suojelupoliisin päällikkönä liki 13 vuotta. Johdettavana oli samankokoinen virasto kuin eduskunnan kansliakin, jossa työskentelee lähes 500 virkamiestä. Päällikkökokemus siivittää pääsihteerin taivalta.

Haastattelun tekemisen jälkeen julkisuuteen tulleesta Supoon liittyvästä tutkinnasta Pelttari toteaa, että hän itse ei ole tutkinnan kohteena.

– Supon salassa pidettävää toimintaa koskeva julkinen kiinnostus on ymmärrettävää. Senkin takia on hyvä, että tiedustelun viranomaisvalvonta Suomessa on hyvin kattavaa.

Pelttarin työ on johtamista ja valvomista

Pääsihteeri on eduskunnan ylin virkamies. Hän ei ole poliittinen toimija, vaan hänen tehtävänsä on tukea eduskunnan työtä yhdessä virkamieskunnan kanssa.

Pelttari nostaa työpöydältään oikeustieteilijä Mikael Hidénin teoksen Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä.

– Tätä eduskuntatyön raamattua on tullut ahkerasti luettua.

Eduskunnassa pääsihteerillä on kaksinainen rooli. Toisaalta hän toimii viraston päällikkönä ja johtaa virkamiesasiantuntijoita sekä kanslian toimintaa kansliatoimikunnan alaisuudessa. Lisäksi hän valvoo eduskunnan lainsäädäntöasioiden valmistelua.

Pääsihteeri toimii esittelijänä puhemiesneuvostossa, joka puolestaan suunnittelee eduskunnan työskentelyä ja ohjaa täysistuntotyöskentelyä. Neuvostoon kuuluvat puhemies ja varapuhemiehet sekä valiokuntien puheenjohtajat.

Tässä hienossa instituutiossa tehtävät ovat mielekkäitä ja työ vaihtelevaa.

Keskuskanslia valmistelee asiat eduskunnan täysistuntoon, jossa Pelttari istuu puhemiehen oikealla puolella. Hän toimii eduskunnan sihteerinä, valvoo täysistunnon laillisuutta sekä tarkastaa ja allekirjoittaa eduskunnan pöytäkirjat. Pääsihteeri kiittelee vakiintuneita menettely- ja työtapoja, eikä hän kaipaa muutoksia. Ajan hermolla on kuitenkin pysyttävä.

– Tässä hienossa instituutiossa tehtävät ovat mielekkäitä ja työ vaihtelevaa. Edustuksellinen demokratia on kestänyt vaikeidenkin vuosien läpi. Meillä on mielestäni EU-maista paras järjestelmä: suuri valiokunta vastaa EU:ta koskevien asioiden käsittelystä edus- kunnassa, mutta muutkin valiokunnat on kytketty EU-työhön. Asioita aletaan käsitellä jo aikaisessa vaiheessa.

Eduskunnassa on kokenutta ja sitoutunutta väkeä

Pääsihteerin alaisuudessa on kuusi osastoa ja yksikköä: keskuskanslia, valiokuntasihteeristö, hallinto-osasto, kansainvälinen osasto, tieto- ja viestintäosasto sekä turvallisuusyksikkö.

Eduskunta elää luonnollisesti vaalikausien mukaan. Pelttarin mukaan eduskunnan elämään kuuluu se, että hallituksen esitykset herättävät tunteita.

– Kaiken kaikkiaan eduskunta on noin 800 hengen yhteisö, ja työurat ovat pitkiä. Kolmasosa väestä on edelleen samoja kuin edelliskerrallani.

Ei ole harvinaista, että kokenut ja sitoutunut väki tekee koko työuransa eduskunnassa. Pelttarin mukaan uraa jatketaan keskimäärin vielä pari vuotta alimman eläkeiän jälkeen.

– Täällä viihdytään ja jaksetaan.

Työurat ovat pitkiä: eduskunnassa viihdytään ja jaksetaan.

Viihtymistä lisää sekin, että eduskunnassa kaikki tervehtivät kaikkia. Talossa työskentelevät ja siellä vierailevat ovat kohdatessa samanarvoisia.

Pelttari on tiiviisti tekemisissä kansanedustajienkin kanssa. Talossa ovet ovat yleensä auki ja sisään voi astua. Kyselyitä on laidasta laitaan: joku haluaa tietää aikatauluista, toista kiinnostaa juridiikka.

– Jos en kaikkea tiedä, vastaukset löytyvät kollegoilta naapurihuoneista. Koko ajan perehdyn lisää ja opin uusia asioita.

Hektisiä istuntokausia

Työpäivät ovat aika ajoin pitkiä. Istuntokaudet ovat tiiviitä ja joskus voi tulla yllättäviä tilanteita, kuten äänestyksiä tai järjestelmäongelmia. Täysistunnot pyritään lopettamaan viimeistään iltakymmeneen mennessä, mutta budjetin käsittely on saanut illan viivähtämään aamuyön puolelle.

– Työ on osin kausiluonteista: erityisesti syys- ja kevätistuntokausien loppupuolella on pitkiä päiviä. Se kuuluu eduskunnan rytmiin.

Vaikka etätyömahdollisuus on koronan jälkeen jäänyt voimaan, päätöksiä ei nuijita etäyhteyksin. Kaikki päätökset tehdään eduskunnassa paikan päällä.

Istuntotauot ajoittuvat jouluun ja vuodenvaihteeseen sekä kesään, jolloin kuitenkin suuri valiokunta kokoontuu. Pelttari korostaa, että kesälomallakin jokin tilanne voi yllättää.

– Kanslian puolelta on aina oltava riittävää tukea.

Ainutlaatuista avoimuutta

Pelttarin mukaan noin 60 prosentilla eduskunnan työntekijöistä on korkeakoulututkinto. Valiokuntaneuvoksia on hieman yli 30, ja heistä valtaosa on juristeja. Pääsihteerin osalta juristin tutkinto on kelpoisuusvaatimus. Juristeja on paljon kansanedustajissakin: Pelttarin mukaan oikeustiede on hyvä koulutus monien asioiden hallitsemiseen.

– Esimerkiksi perustuslakivaliokunnan rooli on ainutlaatuinen perustuslain tulkinnassa, muualla maailmassa vastaavassa roolissa on usein perustuslakituomioistuin. Perustuslakivaliokunnasta tuli pysyvä lakimääräinen valiokunta jo autonomian ajalla, ja se on toiminut koko itsenäisyyden ajan.

Valiokunnat ovat suljettuja toisin kuin julkiset täysistunnot. Ratkaisu on toimiva: valiokunnissa voidaan keskittyä työhön ja tärkeiden asiantuntijoiden kuulemiseen.

Suomalainen avoimuus ei ole muualla ollenkaan itsestään selvää.

– Avoimuuteen pyritään muun muassa täysistuntojen verkkolähetyksin ja julkisin pöytäkirjoin. Akkreditoituneille toimittajille on eduskunnassa omat työtilat ja varsin vapaa liikkuvuus. Suomalainen avoimuus ei ole muualla ollenkaan itsestään selvää.

Tottenhamin joukoissa

Pääsihteerin henkireiät löytyvät perheestä, kirjallisuudesta ja penkkiurheilusta.

– Nuorempana olin oikea lukutoukka. Olen kiinnostunut historiasta ja yhteiskunnallisista aiheista, mutta dekkaritkin vetoavat. Seuraan jääkiekkoa ja jalkapalloa. Jokereilla on uusi alku, ja Tottenham on suosikkiseura. NHL kiinnostaa sen verran, että aamulla täytyy tarkistaa tulokset.

Tottenhamia Pelttari on päässyt seuraamaan myös livenä: harjoitusottelussa Olympiastadionilla sekä paikan päällä Lontoossa.

Hyvä rentoutumiskeino on myös ulkoilu, jota Pelttari harrastaa etenkin perheen Sulo-koiran kanssa. Työt saattavat kulkea ajatuksissa mukana, mutta remmin päässä vierellä jolkottava iloinen walesinspringerspanieli tarjoaa hyvää vastapainoa.

Antti Pelttarin vinkki juristin polulle

– Työn tekeminen monipuolisesti kannattaa. Voi olla töissä vaikka missä – asianajotoimistossa, vakuutusyhtiössä, pankissa tai ministeriössä. Harjoittelupaikka voi olla reitti vakituiseen työhön. Harrastamisesta ja yhdistystoiminnasta on aina hyötyä, ja niistä oppii tärkeitä taitoja.