Kansleri, molempien oikeuksien tohtori Antti Tulenheimo on syytä monellakin perusteella esitellä ensimmäisenä sarjassamme "Lakimiehiä historian kätköistä".
Lakimiesliiton ensimmäinen puheenjohtaja – niin merkittävissä tehtävissä kuin hän omana aikanaan toimikin – on nykypolvelle lähes tuntematon henkilö. Osasyynä unohdukseen lienee ainakin se, että Tulenheimosta ei ole ennen tätä vuotta tehty varsinaista elämäkertaa. Ja nytkin se ilmestyi omakustanteena, jonka on kirjoittanut Antti Tulenheimon veljen Ollin poika, asianajaja Matti Tulenheimo.
Toisena syynä lienee silloinen media, joka jätti arvohenkilöt rauhaan. Tänään Antti Tulenheimo, jonka ura polveili poliittisen ja yliopistomaailman välillä, taitaisi olla lööppien lemmikki. Eikä vähiten kuuluisan näyttelijävaimonsa Lilli Tulenheimon ansiosta, joka olisi varmasti pääministerimiehensä rinnalla Linnan juhlien kuningatar itsenäisyyspäivän juhlissa.
Epäpoliittisen Lakimiesliiton poliittiset perustajat
Suomen Lakimiesliittoa perustettaessa vuonna 1944 korostettiin erityisesti sitä, että liiton ohjelma oli täysin epäpoliittinen.
Mutta kuinkas kävikään. Suomen Lakimiesliiton perustamiskokouksessa oli Antti Tulenheimon lisäksi mukana useita muita politiikkaan aktiivisesti osallistuneita lakimiehiä. Tällöin on kuitenkin syytä muistaa, että elettiin sodan jälkeisiä niin sanottuja vaaran vuosia, Suomessa oli vielä menossa Lapin sota ja Helsingissä piti Hotelli Tornissa päämajaa Valvontakomissio.
Lakimiesliiton ensimmäiseen hallitukseen valittiin muun muassa maan sen hetkinen pääministeri Urho Castren (Kokoomus). Perustamiskokouksessa muita lakimiespoliitikkoja olivat entinen sosiaaliministeri Niilo Mannio ja Postipankin pääjohtaja Teuvo Aura (molemmat Edistyspuolueesta) sekä Veli Merikoski (Suomen Kansanpuolue).
Lakimiesliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittu, Helsingin yliopiston silloinen kansleri, entinen rikosoikeuden professori Antti Tulenheimo (Kokoomus) oli aikaisemmin toiminut myös tärkeissä poliittisissa tehtävissä kuten pää-, oikeus- ja sisäasiainministerinä.
Tänä päivänä Antti Tulenheimo olisi median lemmikki
Antti Agathon Tulenheimon (4.12.1879–3.9.1952; vuoteen 1906 Thulé) isä Bror Axel Thulé oli urkujen rakentaja jo toisessa polvessa. Äiti, Minna Fredrika oli Agathon Meurmanin tytär. "Kangasalan karhu" oli aikanaan tunnettu vaikuttaja politiikan, järjestöelämän ja kulttuurin parissa. Antti seurasi isoisänsä jalanjälkiä, mutta ylitti hänet kirkkaasti uransa komeudessa.
Antti Tulenheimon suvussa ei tiettävästi ollut aikaisemmin ollut juristeja. Bror ja Minna Thulén lapsista kolme poikaa kouluttautui juristiksi. Varatuomari Olli Tulenheimo toimi asianajajana. Varatuomari Eino Tulenheimo toimi veljensä Antin tavoin sekä juristina että osallistui politiikkaan ollen muun muassa kansanedustaja 1922–27.
Antin, Ollin ja Einon lapsista ja lapsenlapsista myös monet kouluttautuivat juristeiksi. Heidän joukossaan olivat Antin tytär Päivikki Tulenheimo-Sohlberg ja ottopoika Tatu Tulenheimo (ent. Nieminen).
Nykymedia tekisi jo näillä eväillä Antti Tulenheimosta monta juttua. Kun tarinaan lisätään vielä pitkä senaattorin ja kansanedustajan ura sekä kiistelty "Lex Tulenheimo", saadaan siihen poliittista väriä.
Mutta varsinaiset otsikot tänä päivänä syntyisivät varmaankin Antti Tulenheimon romanssista tunnetun ja huomiota herättäneen näyttelijättären Lilli Horsman kanssa. Nuoret tutustuivat Antin ollessa Suomalaisen Nuijan puheenjohtaja ja yhdistys oli kutsunut Lilli Horsman esiintymään vuosijuhlassaan. Pian sen jälkeen Lilli ja Antti kihlautuivat ja solmivat avioliiton.
Lehtien palstoille olisi päätynyt varmaan myös kasku, joka professori L. A. Puntilan mukaan kierteli lakimiespiireissä. Sen mukaan Antti Tulenheimon tärkeimmät oikeuslähteet olivat laki, tapa ja puhelin.
Yksi Antti Tulenheimolle omistettu "muistomerkki" löytyy Helsingistä, jonka ylipormestarina hän toimi pitkään. Annankadun pohjoispää Salomonkadun ja Eteläisen Rautatiekadun välillä on muutettu Antti Tulenheimon muistoksi Antinkaduksi (ruotsiksi Anttigatan).
Jälkikirjoitukset:
Kirjaa "Antti Tulenheimo 1879–1952 kirjeitten, puheitten ja dokumenttien valossa" koskevia tiedusteluja voi esittää kirjan tekijälle Matti Tulenheimolle, matti.tulenheimo@pp.inet.fi.
Lakimiehiä historian kätköistä -sarja jatkuu Lakimiesuutisissa aina tarpeen mukaan ja tilan salliessa.
