Heinäkuussa Raija Toiviaiselle tuli täyteen vuosi apulaisvaltakunnansyyttäjänä. Takana on työntäyteinen ajanjakso ja muutto uusiin toimitiloihin Sörnäisiin.
Vaikka virastossa vallitsee hiljaisuus, tunkeutuvat maailman melskeet sisään vaativien, kansainvälisten rikostapausten mukana. Kansainvälinen rikollisuus ei tunnusta valtioiden rajoja, mutta oikeusviranomaisia rajat koskevat.
Raija Toiviainen kertoo Valtakunnansyyttäjänviraston (VKSV) tehneen pitkään töitä kansainvälisissä viranomaisverkostoissa. Toiviaisella on ollut työssä merkittävä rooli. Hänet rekrytoitiin aikoinaan oikeusministeriöstä kehittämään syyttäjälaitoksen kansainvälistä viranomaisyhteistyötä. Syyttäjät eri puolilta maata ovatkin saaneet apua sellaisissa tapauksissa, joissa lonkerot ulottuvat Suomen rajojen ulkopuolelle.
Yhteiskunnan kannalta merkittävimmät rikosasiat ovat lisääntyneet siinä määrin, etteivät yksinomaan valtakunnansyyttäjät ole voineet hoitaa niitä kaikkia. Kun on kysymys valtakunnansyyttäjän yksinomaiseen syytetoimivaltaan kuuluvasta asiasta, tehdään syyttäjän päätös kuitenkin Valtakunnansyyttäjänvirastossa.
– Terrorismirikoksia, viharikoksia ja kansainvälisiä ydinrikoksia, kuten sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan, joukkotuhonta- ja kiduttamisrikoksia, Raija Toiviainen luettelee hurjia rikosnimikkeitä, joihin syyttäjät ovat työssään perehtyneet. Uusien rikosten ilmituloon varaudutaan.
Toiviainen toimi viime vuoden heinäkuuhun asti itsekin valtionsyyttäjänä. Hän oli syyttäjä muun muassa Ruandan kansanmurha -jutussa.
Valtakunnansyyttäjänvirastossa suhtaudutaan erittäin vakavasti maailmanrikoksiin ja kansainvälisiin ydinrikoksiin myös resurssikysymyksenä.
– Olemme nimenneet tietyt syyttäjät näitä rikoslajeja varten, ja heille järjestetään erityiskoulutusta. Mutta sekään ei riitä. Meillä täytyy olla ajantasainen tilannekuva siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Yhteyksien on oltava kunnossa kotimassa ja erikseen vielä kansainvälisellä tasolla.
Syyttäjälaitos 2.0 hioo toimintamalleja
Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan koko syyttäjälaitos on uusien vaatimusten edessä: on ohjattava resursseja vaikeisiin rikostutkintatapauksiin, jotka edellyttävät usean erityisalan osaamista.
– Puhumme niin sanotuista hybriditapauksista, joissa tarvitaan samanaikaisesti vaikkapa kovaa talousrikososaamista ja ympäristörikososaamista.
Resurssien parempi suuntaaminen vaatii ”suurta rullausta”: valmisteilla oleva uudistus tunnetaan nimellä Syyttäjälaitos 2.0.
– Joudumme ottamaan huomioon kiristyvän julkisen talouden ja hakemaan työmenetelmien kehittämiseksi hyötyjä esimerkiksi digitalisaation kautta.
Uusi toimintamalli pitäisi ottaa käyttöön vuoden 2018 alusta. Lakiesityksen odotetaan tulevan eduskuntaan lokakuussa. Toiviainen vakuuttaa, että kyseessä ei ole ”hallintolaatikoista” käsin lähtevä organisaatiouudistus.
– Syyttäjälaitos 2.0 on hanke, joka on lähtenyt liikkeelle toiminnallisista syistä. Samalla, kun vaativiin asioihin käytetyn työn osuus on kaksinkertaistunut, ei resurssihelpotusta ole näköpiirissä. On hiottava toimintaa kaikilla kustannusvaikutteisilla tasoilla. Usein laajoissa rikosjutuissa työskentelevät syyttäjäryhmät tai parisyyttäjät. Syyttäjien on voitava erikoistua yhä vaativimpiin kysymyksiin.
Syyttäjien on voitava erikoistua yhä vaativimpiin kysymyksiin.
Tarvitaan riittävästi resursseja
Valtakunnansyyttäjänvirasto on vastannut syyttäjien monialaisesta koulutuksesta. Toiviainen arvioi syyttäjien osaamisen korkeaksi.
– Tämä näkyy myös siinä, että syyttäjiä halutaan rekrytoida tuomareiksi. Osaavilla syyttäjillä on vientiä.
Suurella uudistuksella halutaan varmistaa niin erityis- kuin moniosaaminen etelästä pohjoiseen sekä entistä yhtenäisemmät toimintatavat syyttäjälaitoksen sisällä. Tavoitteena on lisäksi käytettävissä olevien resurssien järkevämpi kohdentaminen.
Uudistuksessa kymmenen syyttäjänvirastoa yhdistyy yhdeksi ja alueellisia toimijoita on jatkossa neljä: pohjoisen, etelän, idän ja lännen alueet.
– Valtakunnansyyttäjänvirasto jatkaa syyttäjälaitoksen keskushallintona eikä ota valtakunnansyyttäjän yksinomaisessa syytevallassa olevien rikosten lisäksi muita syytejuttuja ajaakseen kuin tarkkaan harkituissa tapauksissa. Keskushallinnon ohjaava ja valvova rooli korostuu. Neljän alueen päälliköt ovat tärkeä osa syyttäjälaitoksen johtoryhmää, mikä toivottavasti tarkoittaa, että syyttäjälaitoksen arkielämän ongelmat nousevat entistä paremmin keskusteluun.
Uudistusta ei tehdä ”syyttäjiä itseään varten”.
– Meidän täytyy varmistua siitä, että meillä on jatkossa riittävä määrä resursseja vaativien rikosasioiden hoitamiseen. Kyse on kansalaisten oikeusturvasta ja luottamuksesta oikeusjärjestelmään.
Monissa tapauksissa oikeuden saaminen kestää aivan liian kauan.
– Tämä on ihmisoikeuskysymys. Valtakunnansyyttäjänvirastossa olemme tiukkoja syyteharkinnan keston suhteen. Jos tapaus on ollut syyteharkinnassa yli vuoden, ryhdymme kyselemään, mistä se johtuu.
Kyse on kansalaisten oikeusturvasta ja luottamuksesta oikeusjärjestelmään.
Syyttäjävetoinen esitutkinta?
Toukokuussa Asianajajaliitto esitti siirtymistä syyttäjävetoiseen esitutkintaan, mikä liiton mukaan nopeuttaisi esitutkintaa ja parantaisi uhrien oikeusturvaa. Raija Toiviainen muistuttaa, että vuonna 2014 voimaan tulleessa esitutkintalaissa on jo velvoite tiivistää esitutkintaviranomaisten ja syyttäjien yhteistyötä.
– Haluan katsoa, kuinka velvoite toimii käytännössä. Jos ongelmia havaitaan, ei ole iso asia säätää lakia, jossa syyttäjä toimisi esitutkintaviranomaisena. Juuri nyt en näe sellaiselle tarvetta, koska suunta on jo kohti tiiviimpää yhteistyötä. Käytännössä kaikissa isoissa tutkintakokonaisuuksissa syyttäjät työskentelevät esitutkintaviranomaisten rinnalla.
– Tämä on myös resurssikysymys. Jos syyttäjien työ painottuisi tutkinnan johtamiseen, mistä he ottaisivat vaadittavan ajan oikeussaleihin?
Oikeusvaltion luotettavuudesta puhuttaessa kysymys ei ole pelkästään esitutkinnan ja syyteharkinnan kestosta. Kyse on myös tuomioistuinlaitoksesta.
Julkisuudessa on keskusteltu useiden laajojen talousrikostutkintojen kaatumisesta tuomioistuimissa. Syyttäjät ovat olleet vakuuttuneita näytön pitävyydestä, mutta tuomareita se ei ole vakuuttanut.
Raija Toiviainen sanoo tunnistavansa aiheesta käydyn keskustelun. Hän viittaa hiljattain julkaistuun OECD:n maaraporttiin, jossa Suomen tuomioistuinlaitoksen ongelmaksi nähtiin tuomareiden liian vähäinen erikoistuminen.
– Nyt ollaan perustamassa tuomioistuinvirastoa ja uskon, että se tuo edellytyksiä tuomareiden erikostumiseen.
Toiviainen ei usko, että syyttämiskynnys vaikeissa talousrikostutkinnoissa olisi noussut takaisin tulleiden tapausten vuoksi. Syyttäjän on nostettava syyte, kun on todennäköisiä syitä syyllisyyden tueksi.
– Tämä ei saa olla resurssikysymys. Syyttäjä tekee työnsä objektiivisen arvioinnin pohjalta ja sitten katsotaan, mihin se riittää.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen uskoo, että tuomioistuinvirasto tuo edellytyksiä tuomareiden erikoistumiseen.
Terrorismi on tullut lähemmäs Suomea
Mutta palataan hetkeksi Valtakunnansyyttäjänviraston kahteen erityistehtävään: terrorismi- ja viharikoksiin.
Raija Toiviainen kertoo virastonsa perehtyneen terrorismirikoksiin teoriassa jo ennen, kuin valtionsyyttäjät joutuivat tositoimiin. Käytännön kokemusta on tullut viime aikoina. Valtionsyyttäjien työsarkaa ovat olleet muun muassa terrorismin rahoittamista koskeva tapaus sekä Isisin valtaamalla alueella joukkomurhaan liittyvä tapaus, jossa Pirkanmaan käräjäoikeus ennen kesää hylkäsi syytteet veljeksiä kohtaan – ja josta apulaisvaltakunnansyyttäjä ilmoitti toukokuun lopulla valittavansa.
Terrorismi on tullut lähemmäs Suomen maaperää.
– Olemme pyrkineet systemaattisesti päivittämään tilannekuvamme ja olemaan valppaina, jos joutuisimme kohtaamaan jotakin vastaavaa kuin Tukholmassa keväällä 2017.
– Meille ei kuulu ennaltaehkäisevä toiminta. Tulemme paikalle, kun rikos on tapahtunut. Mutta jos teemme työmme hyvin, uusia tekoja jää ehkä tekemättä.
Kuluneen vuoden ajan Toiviaisen johtamaa organisaatiota ovat kuormittaneet viharikokset, erityisesti vihapuhe. Helmikuussa Toiviainen sanoi Ylen haastattelussa vihaavansa vihapuhetta. Tämän hän allekirjoittaa yhä.
– En hyväksy vihapuhetta millään tasolla, käytämme torjuntaan kaikki ne rikosoikeudelliset keinot, jotka käytettävissämme on. On vakavaa, jos yhteiskunnalliset ja poliittiset vaikuttajat pyrkivät muokkaamaan kansan käsitystä etnisiä vähemmistöjä kohtaan.
On vakavaa, jos yhteiskunnalliset ja poliittiset vaikuttajat pyrkivät muokkaamaan kansan käsitystä etnisiä vähemmistöjä kohtaan.
Työ ei tule uniini
Kun istunto pienessä neuvotteluhuoneessa lähentelee loppuaan, Raija Toiviainen tunnustaa pitävänsä työstään.
– Olen aina pitänyt. Olen saanut toimia lukuisissa kansainvälisissä verkostoissa ja olen saanut kokea, kuinka Suomea arvostetaan maailmalla. Meillä on riippumaton syyttäjälaitos sekä tuomioistuinlaitos. Järjestelmämme toimii, olipa tutkinnassa kuinka korkea satraappi tahansa. Näin ei ole kaikkialla.
Entä elämä viraston ulkopuolella?
Raija Toiviainen nauraa ja kertoo vievänsä töitä kotiin.
– Mutta uniini työt eivät tule. Ihana perheeni, lapsuuteni perhe mukaan lukien, on voimanlähteeni. Samoin kulttuuri, lukeminen ja liikunta. Haluan nauttia luonnosta ja vietän mahdollisimman paljon aikaa ulkona puuhaillen.
Viimeiseen kysymykseen Toiviainen on varautunut. Se on kysytty niin moneen kertaan. Se koskee lasikattoa, jonka hän vuosi sitten mursi. Toiviainen on ensimmäinen nainen apulaisvaltakunnansyyttäjänä.
Onko sillä merkitystä?
– Olen saanut syyttäjälaitoksessa mielenkiintoisia tehtäviä, naiseus ei ole ollut este. Toivon, että kaudellani tästä tulisi normaali tilanne. Jos tämä antaa uskoa alalla työskenteleville naisille, olen siitä iloinen.
