Esimiehet ovat tärkeimmässä asemassa työpaikkojen kiusaamistilanteiden selvittelyssä ja ennaltaehkäisyssä. He ovat myös työturvallisuuslain mukaisesti velvollisia puuttumaan tilanteisiin.
Jos on syytä epäillä kiusaamista, on esimiehen ensimmäinen tehtävä selvittää osapuolten kesken, mistä oikein on kysymys: onko kyseessä todellakin epäasiallinen kohtelu tai häirintä?
Jos kiusaamisen kriteerit täyttyvät, on sovittelua yritettävä jatkaa osapuolten kesken. Mutta kun esimiehen oma osaaminen tai voimavarat eivät enää riitä, kannattaa hakea ulkopuolista apua.
– Tuntuu siltä, että esimiehet pitkään venyttävät tilanteita ja yrittävät selvittää niitä omin voimin, mutta jossakin vaiheessa voi kyllä miettiä työyhteisön tukemista ulkopuolisella avulla, sanoo TJS Opintokeskuksen kehittämisasiantuntija Päivi Lohi-Aalto, joka on tutkinut työpaikkakiusaamisen selviytymistarinoita.
Apua esimies voi pyytää johdon ylemmältä taholta, työterveyshuollolta tai yrityksen ulkopuoliselta konsultilta.
Ongelmat voivat olla useiden vuosien mittaan syntyneitä, ja ne myös vaativat pitkän ajan ratketakseen. Vaikka kiusaaja tai kiusattu poistuisikin työyhteisöstä, ei ongelma välttämättä poistukaan. Vika saattaa piillä esimerkiksi työpaikan keskustelukulttuurissa: ajatusten vaihdolle ei ole mahdollisuuksia tai asioita ei uskalleta ottaa esille. Tällaisten solmujen avaaminen vaatii pitkäjänteistä työtä, jossa asiantunteva apu on paikallaan.
– Hyvin vaikeistakin tilanteista, joissa koko työyhteisö on ollut kietoutuneena kiusaamiseen, on kuitenkin onnistuneesti selvitty, rohkaisee Lohi-Aalto.
Kiusaamista voidaan ennaltaehkäistä
Ristiriita- ja kiusaamistilanteet eivät ole ihmisten välisestä kemiasta kumpuavia asioita, vaan niitä voidaan ennaltaehkäistä työpaikoilla erilaisilla toimenpiteillä.
– Perustehtävä, pelisäännöt ja oma toimenkuva pitää olla kaikille selvillä. Yllättävän usein näissä on epäselvyyttä. Voi olla jopa niinkin, että työntekijöillä on erilainen käsitys perustehtävästä. Aika ajoin näitä asioita on syytä täsmentää ja tarkentaa, muistuttaa Lohi-Aalto.
Avoin ilmapiiri ehkäisee kiusaamista ja vaikeiden tilanteiden kehittymistä pitkiksi ja mutkikkaiksi. Kaikilla työntekijöillä pitäisi olla selvillä työpaikan suunnittelu- ja palaverikäytännöt sekä erilaiset foorumit, joissa asioita voi tuoda keskusteluun.
– Ilmapiiri pitäisi luoda niin luottamukselliseksi, että ihmiset uskaltaisivat ottaa ristiriita-asiat esille.
Erityisesti Lohi-Aalto korostaa uuden työntekijän perehdyttämisen tärkeyttä.
– Olisi hyvä laatia perehdyttämissuunnitelma, jonka mukaan toimitaan. Silloin uusi ihminen pääsee hyvin työyhteisöön sisälle, hänelle tulee oma tehtävä selväksi. Kun näin käy, ei mahdolliselle kiusaamiselle jää tilaa.
– Työpaikoilla fyysiset riskit osataan hyvin arvioida, mutta henkisten riskien arvioiminen on paljon vaikeampaa. Jokaisella työpaikalla kannattaa miettiä omaa toimintaympäristöä sekä niitä henkisiä riskejä, jotka ovat sille ominaisia; ne voivat tulla vaikka asiakaskunnalta. Riskien ja vaarojen arviointi on ennaltaehkäisevää toimintaa ja sen avulla päästään helposti yhdessä henkilöstön kanssa keskustelemaan siitä, miten työpaikalla halutaan toimia ja ehkäistä kiusaamista.
Ohjeita esimiehelle
• Selvitä, mitä on tapahtunut
– Osapuolten näkemykset tilanteesta ja sen syistä ovat usein erilaiset, joten selvittelyyn kannattaa valmistautua huolellisesti. Selvittelystä kannattaa tehdä muistio.
• Vertaa tosiseikkoja velvollisuuksiin
– Epäasiallista käytöstä ei pidä määritellä esimerkiksi asenteina, henkilökemiana, luonteenpiirteinä tai muilla käsitteillä, jotka eivät kuvaa työhön kuuluvien velvollisuuksien rikkomista.
• Puutu häiriöihin nopeasti
• Korjaa ongelmien syyt
• Laadi pelisäännöt yhdessä henkilöstön kanssa
– Työpaikan yhteiset työkäyttäytymisen pelisäännöt on syytä käsitellä koko henkilöstön kanssa. Kaappiin unohdetut ohjeet eivät auta ketään.
• Seuraa ohjeiden noudattamista
Lähde: Työsuojeluhallinto,
Epäasiallinen kohtelu,
työsuojeluoppaita ja -ohjeita 42
Työpaikkakiusaaminen ratkeaa rakenteita tarkistamalla
Työsuojelupiirillä on kokemusta useista selvitetyistä kiusaamistapauksista. Viime vuonna työsuojelupiirille ilmoitettiin 550 tapauksesta.
– Työpaikkakiusaamiset pystytään monta kertaa helposti ratkaisemaan, kun niihin puututaan riittävän ajoissa, sanoo tarkastaja Lea Piho Uudenmaan työsuojelupiiristä. Ongelma hänen mukaansa on, että kiusatuksi itsensä kokenut ei puhu tarpeeksi ajoissa.
– Kun kiusatuilta on kysytty, miksi he eivät ole asiasta kertoneet, ovat monet sanoneet, etteivät he itsekään ole ymmärtäneet olleensa kiusattuja ennen kuin tilanne on jo pitkälle kehittynyt.
Kiusatun profiilin kuvittelisi olevan hiljainen, arka, syrjäänvetäytyvä, huono työntekijä. Pihon mukaan asia on kuitenkin päinvastoin:
– Usein kiusattu on pätevä ja ammattitaitoinen työntekijä. Hänet saatetaan työyhteisössä kokea kilpailijaksi, ja siksi häntä heikolla itsetunnolla varustettu esimies tai toinen työkaveri alkaa kohdella epäasiallisesti.
Vika piilee rakenteissa
Pihon mukaan työpaikkakiusaaminen ei ole mikään mystinen, henkinen asia, jolle ei mitään mahdeta.
– Näkemyksemme on, että jos työpaikalla on kiusaamista, on työpaikan rakenteessa silloin vikaa; ohjeistus, seuranta tai valvonta ei toimi. Ihmiset pitävät asiaa vaikeana, mutta jos he ymmärtäisivät, että epäasiallinen käytös johtuu suoraan työoloista tai työpaikan säännöistä, olisivat asiat helpommin käsiteltävissä.
Jos työkaveri vahtii toista tai puuttuu hänen työntekoonsa, on esimiehen selvitettävä, mitkä ovat kunkin työntekijän oikeudet ja velvollisuudet, kuka antaa ohjeita kenellekin. Väärä tapa lähteä selvittämään asiaa, on lähteä tutkimaan kummassa osapuolessa on vikaa.
– Ei pidä lähteä liikkeelle henkilöistä vaan rakenteista: ymmärtävätkö työntekijät toimenkuvansa, onko jollekulle annettu liikaa töitä, onko työtehtävien tärkeysjärjestys selvitetty, kenelle kuuluu valvonta. Jos työnkuvissa tai työn tekemisen säännöissä on tarkentamisen varaa, on esimiehen tartuttava asiaan.
Työsuojelupiirin toimenpiteet
Kun työsuojelupiiriin tulee ilmoitus kiusaamisesta, selvitetään ensiksi tilanteen taustat: kuinka järjestelmällistä kiusaaminen on ollut, kuinka pitkään se on jatkunut, onko työnantajalle ilmoitettu, miten työsuojeluorganisaatio on tilanteeseen puuttunut, onko heille asiasta kerrottu, onko työterveyshuolto tietoinen kiusaamisesta.
– Edellytämme, että työpaikalla asiaa on käsitelty, ennen kuin ryhdymme toimenpiteisiin. Mehän emme varsinaisesti puutu siihen, onko joku kiusattu, vaikkakin se tulee tietysti tarkastuksessa esille, vaan me valvomme esimiehen toimintaa, selittää Piho.
– Jos tapaus ei ole edennyt niin pitkälle, että työntekijän terveys on vaarassa, annamme työnantajalle toimintaohjeet ja kehotamme laittamaan asian kuntoon. Jos mitään ei tapahdu, mennään asiassa eteenpäin.
Valtaosa tapauksista kuitenkin selviää työsuojelupiirin ohjeilla.
– Jos työpaikalla on ollut konfliktitilanne, tulee korjauksen myötä usein notkahdus ennen kuin asiat alkavat sujua. Asioille pitää antaa oma aikansa korjaantua.
Työsuojelupiiri edellyttää tarkastuksissaan, että työpaikalla on olemassa työsuojelun toimintaohjelma erilaisten tilanteisen varalle ja että jokainen työntekijä tietää, miten epäasiallisessa kohtelussa edetään.
– Vastuu on aina työntekijällä itsellään. Jos kiusattu ei ole kiusaamisesta kertonut kenellekään, eikä esimies näin ollen voi olla siitä tietoinen, ei hän myöskään voi tehdä asialle mitään. Tärkeätä olisi, että työpaikan ilmapiiri olisi sellainen, että asioista uskalletaan avoimesti puhua, muistuttaa Piho.
Uhrista voi tulla selviytyjä!
Suomi on työpaikkakiusaamisessa eurooppalaisen tilaston kärjessä. Mitä pitäisi tehdä? Brita Jokisen Kiusaaja keskellämme -kirja (WSOY 2007) tuo vaikean asian näkyviin ja auttaa kiusattua tunnistamaan tilanteensa. Kirjan opastuksella uhrin on mahdollista ryhtyä taistelemaan: asettaa rajat, hankkia todisteita ja apua, katkaista haitallinen suhde tai irtisanoutua.
Teos kartoittaa kiusaajan tunnusmerkkejä ja perehdyttää persoonallisuushäiriöisten tyypillisiin käyttäytymispiirteisiin. Lukuisat omakohtaiset tarinat antavat vertaistukea ja laajasta lähdeluettelosta löytyy lukuvinkkejä lisätietoja tarvitseville.
Kirjasta on hyötyä myös vaikeiden ihmisten kanssa työskenteleville: poliiseille, asianajajille, sosiaalihuollon työntekijöille sekä opettajille ja työpaikkojen henkilöstöhallinnolle.
FM, ekonomi Brita Jokinen on ollut Yleisradion toimittajana yli 30 vuotta. Hän on toimittanut muun muassa neliosaisen radio-ohjelmasarjan Kiusaaja keskellämme. Ohjelmasarja on kuultavissa ilmaiseksi www.yle.fi/elavaarkisto. Kiusaaja keskellämme -kirja syntyi ohjelmasarjaan tulleesta palautteesta, ihmisten omakohtaisista kertomuksista ja asiantuntijoiden haastatteluista.
