Mieltymykseni jo nuorena kirjoittamiseen aiheutti jonkinlaisena sivutuotteena sen, etten kerännyt lehtileikkeitä ainoastaan omista aikaansaannoksistani (yleisönosaston kirjoituksista milloin milläkin nimimerkillä), vaan sittemmin lähinnä oikeuselämää koskevista uutisista. Olen arkistoinut lehtileikkeitä mappikaupalla kellariimme. Paitsi, että olen oikea vaari, olen siis myös arkkivaari eli arkistonhoitaja.
Saatuani aikaiseksi vajaat 50-sivuisen muisteluksen vuosilta 1996–1999, en malttanut olla katsomatta, miten lehdistö uutisoi asioista kyseisenä ajanjaksona. Kokosin vain otsikot ja jokaisen otsikon lukisin mieluiten ääneen sellaisella venäläisellä juhlakielen nuotilla, intonaatiolla, minkä jostakin syystä hallitsin hauskasti jo kouluaikana (osaamatta itse kieltä). Koulukaverit pyysivät minua puhumaan Stalinin puheita ja minähän polotin omaa venäjääni tuolla nuotilla. Jääköön nyt polotus ja lukekaapa itse tämä sanomalehtikatsaus.
1996. Hovioikeuteen ei saisi enää valittaa pikkujutuista. Juristeille töitä luvassa. Asianajajat tähdensivät päivillään taloudellista riippumattomuutta. Lahden laamanni pitää lautamiehiä työtään haittaavina lisäkkeinä. KKO tutkii ylivelkaisten asianajajien erottamisen. Kuulonhuoltoliitto: Jopa oikeusturva vaarassa. Oikeudenkäyntien suullisuus harmittaa huonokuuloisia. Oikeussaleissa ei useinkaan ole otettu huomioon kuuluvuuden merkitystä. Liikejuristit kahmivat puoli miljoonaa kuussa. Epäillyn saatava avustaja jo ensimmäiseen poliisikuulusteluun. Oikeustalojen turvatarkistus ei perustu lakiin. Kansalaisten oikeusturva heikkenee, kun oikeusjuttuja ei nauhoiteta, eikä niistä laadita kunnon pöytäkirjaa. Suuret asianajotoimistot vuolevat kultaa, pienet ahdingossa.
1997. Lautamiesten aliarvioiminen pahoittaa mielen. Oikeusistuimen ruuhkat päättyneet. Oikeudessa riiteleminen liian kallista kansalle. Miksi juristi kelpaa kuin kamferi joka paikkaan? Maksuttomien oikeudenkäyntien palkkioita aiotaan leikata. Tuomioistuimet näkyivät kielteisesti otsikoissa 1997. Oikeuslaitoksen arvostelu oli poikkeuksellisen kovaa.
1998. Oikeudenkäyntiuudistus heikensi oikeusturvaa. Suulliset käsittelyt tulevat hovioikeuteen. Rikosjuttujen syytetyt pakoilevat käräjäsalia. Syyttäjistä voi syksyllä tulla pula. Asianajajat – maan uusi miljoonaliiga. Asianajajat kieltäytyvät jutuista eettisistä syistä. Eläinaktivistien voi olla vaikeata saada puolustaja.
1999. Asianajajat: Oikeusturva kohentunut nopeasti. Oikeudenkäyntikulujen nousu huolestuttaa edelleen. Yhdyskuntapalvelun selvityspyynnöt työllistävät. Aktivistien asianajajat tienanneet jo miljoonan. Palveluammatti raskaimmasta päästä. Miksi oikeusministeri harkitsee oikeusavun viemistä aktivisteilta? Oikeusjuttuja käsitellään suullisesti liian monta kertaa. Maksuttomien oikeudenkäyntien kustannukset nousseet huomattavasti. Lautamiehet ovat lakien vartijoita. Sundqvist-oikeudenkäynti tekee historiaa: TV-kamerat oikeussaliin. Valtaosa asianajajista poistaisi lautamiehet käräjäoikeuksista. Kahden kanan kuolema työllistää Rovaniemen poliisia.
Lopuksi. Kyllä maailmaan mölyä mahtui, miten turhanaikaista tuo yllä oleva. Istuin Kaivopuiston rantakahvilassa. Kuuntelin korvalappustereoita. Kauko Käyhkö lauloi nauhalta Kahta vanhaa tukkijätkää. ”Tikku siinä leimahdellen loistaa hetken, sammuu virtaan. Lempi sammuu joskus myöskin. Muisto jää vain elon pirtaan”. Jatkoin ranskankielen kuuntelulla, otin pyöräni, autolautta Tukholmaan teki lähtöä satamasta.