Suomen Lakimiesliiton valtuuskunnan vaali järjestetään 3.10.–6.11.2012. Vaalissa liiton jäsenet valitsevat Lakimiesliiton valtuuskuntaan 44 jäsentä kolmivuotiskaudeksi. Äänioikeutettuja jäseniä liitossa on yhteensä 14 904.
Viime vaaliemme alla luettelin vastaavassa kirjoituksessa hyviä syitä äänestämiseen valtuuskunnan vaalissa. Silloin elettiin taloudellista taantumaa ja ennakoitiin vaikeita sopimuskierroksia sekä varustauduttiin suuriin työelämän muutoksiin. Tässä suhteessa kirjoituksen voisi julkaista uusintana.
Lakimiesliitto ei liene omien vaaliensa alla yhtä perustavaa laatua olevien kysymysten äärellä kuin esimerkiksi eräät Suomen kunnat, mutta ajankohtaisista tärkeistä kysymyksistä ei ole pulaa edelleenkään. Oikeustieteellistä opetusta tarjoavien yliopistojen määrä ja sen myötä koulutettavien lakimiesten lukumäärä on edelleen ajankohtainen kysymys.
Väistyvä valtuuskunta on kevään kokouksessaan hyväksynyt Lakimiesliiton uuden strategian, jossa on määritelty liiton toiminnan painopisteet sekä yhteiset arvot – toiminnanjohtajan pääkirjoitus (Lakimiesuutiset 4/2012) aiheesta selostaa valittuja arvoja, joista näin tulevia vaaleja silmällä pitäen kannattaa nostaa esiin jäsenkeskeisyys ja yhtenäisyys; kumpaakin arvoa parhaiten palvelee Lakimiesliiton jäsen, joka äänestää valtuuskunnan vaalissa. Vaalijärjestelmä on jäsenkeskeisyyttä parhaimmillaan, kelvollinen äänestysprosentti taas olisi hyvä osoitus liittomme yhtenäisyydestä ja siitä, että vaikuttaminen koetaan tärkeäksi.
Vanhempi sukupolvi on perinteisesti pitänyt äänestysoikeuden käyttämistä kaikenlaisissa vaaleissa etuoikeutena ja itsestäänselvyytenä. Eräs tämän sukupolven edustaja, Pirkko K. Koskinen, jolle minulla oli tilaisuus esitellä Helsingin oikeustaloa Taru Turusen ohella syksyllä 2011, ansaitsee tulla tässäkin yhteydessä mainituksi. Hän totesi jossain monista kolumneistaan suorasukaiseen tyyliinsä, ettei niillä, jotka jättävät tämän oikeuden käyttämättä, ole puhevaltaa, jos toiminnassa on jotakin arvosteltavaa. Pirkon myötä poistui paitsi suuri ihminen ja lakimies, myös kaikkien vaalien väsymätön unilukkari.
Helsingin evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän julkaisun "Kirkko ja kaupunki" päätoimittaja Seppo Simola kyseli lukijoiltaan hiljattain, millainen olisi heidän unelmiensa kirkko instituutiona. Tarjoamatta Lakimiesuutisten lukijoille tässä yhteydessä mitään kirkollista tai vakaumukseen liittyvää, lainaan ajatusta: millainen olisi unelmiesi Lakimiesliitto ja kuka valtuuskunnan vaalin ehdokkaista voisi viedä liittoamme kohti unelmaa? Sitä sietää miettiä ja etsiä vastauksia vaikka vaalikoneesta.
Äänestysasiakirjat postitetaan kaikille jäsenille erikseen viimeistään 28.9.2012.
Haastan Teidät kaikki Lakimiesliiton arvojen mukaiseen äänestyskäyttäytymiseen!
Matti Palojärvi
Vaalilautakunnan puheenjohtaja
matti.palojarvi@oikeus.fi
Ett viktigt val
Finlands Juristförbund rf:s delegationsval anordnas den 3.10–6.11.2012. I valet väljer förbundets medlemmar 44 representanter till Juristförbundets delegation för en treårsperiod. Sammanlagt finns det 14 904 röstberättigade medlemmar i förbundet.
Under förra valet räknade jag upp, i en skrift motsvarande denna, goda skäl för att rösta i delegationsvalet. Då upplevde vi en ekonomisk tillbakagång och förutspådde svåra avtalsronder samtidigt som vi förberedde oss på stora förändringar i arbetslivet. I fråga om detta skulle den förra skriften kunna repriseras.
Under de egna valen kanske inte Juristförbundet ägnar sig åt lika grundläggande frågor som till exempel vissa av Finlands kommuner, men någon brist på viktiga aktuella frågor har vi inte. Antalet universitet som erbjuder utbildning inom juridik och därmed antalet jurister som utbildas är fortfarande aktuella frågor.
Under sitt vårmöte godkände den avgående delegationen Juristförbundets nya strategi där tyngdpunkterna för förbundets verksamhet och en gemensam värdegrund fastställdes – verksamhetsledarens ledarartikel (JuristNytt 4/2012) kommenterar de valda värdena, av vilka man med med tanke på det stundande valet bör lyfta fram medlemsinriktning och enhetlighet; dessa två värden betjänar en medlem av Juristförbundet bäst genom att rösta i delegationsvalet. Valsystemet visar upp medlemsinriktningen på bästa möjliga sätt, medan ett måttligt valdeltagande skulle vara en bra fingervisning om förbundets enhetlighet och om att möjligheten att påverka upplevs som viktig.
Den äldre generationen har traditionellt sett sitt nyttjande av rösträtten i olika slags val som ett privilegium och en självklarhet. En representant för den här generationen, Pirkko K. Koskinen, som jag tillsammans med Taru Turunen fick tillfälle att presentera Helsingfors tingshus för hösten 2004, är värd att nämnas även i detta sammanhang. I en av sina kolumner konstaterade hon på sitt rättframma sätt att de som låter bli att använda denna rätt, inte heller någon har yttranderätt om det finns något att kritisera i verksamheten. Med Pirkko försvann, förutom en stor människa och jurist, även en outtröttlig kyrkstöt som verkade under alla våra val.
Seppo Simola, chefredaktör för Helsingfors evangelisk-lutherska kyrkliga samfällighets publikation ”Kirkko ja kaupunki” (Kyrkan och staden), frågade nyligen sina läsare hur deras drömkyrka som institution såg ut. Utan att här erbjuda JuristNytts läsare något kyrkligt eller något som har att göra med övertygelser, lånar jag den här funderingen: hur skulle ditt drömjuristförbund vara och vem av kandidaterna i delegationsvalet har förmågan att föra vårt förbund mot denna dröm? Detta är värt att fundera på och leta svar på, i valkompassen till exempel.
Valdokumenten skickas separat till alla medlemmar per post senast den 28 september 2012.
Jag utmanar Er alla till ett valbeteende som svarar upp till Juristförbundets värdegrund!
Matti Palojärvi
Valnämndens ordförande
matti.palojarvi@oikeus.fi
