Asiamies auttaa kohti parempaa työyhteisöä

Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto on osa työ- ja elinkeino­ministeriön (TEM) organisaatiota. Sen perustehtäviin kuuluu yhteistoimintaa sekä henkilöstön osallistumista koskevien lakien noudattamisen valvonta.

Valvontatoiminta on ministeriön muusta toiminnasta riippumatonta. ­Nykymuodossaan toimistolla on nyt takanaan puolitoista vuotta, sillä valvonta­toimea hoidettiin aikaisemmin osana ministeriön muita toimintoja.

– Tähän alkuvaiheeseen on liittynyt paljon kirjallisia tehtäviä ja lausuntoja. Olemme paljolti lähteneet tyhjästä luomaan pohjaa tuleville ajoille ja käytännöille. Jokainen sana on tarkkaan mietitty, jokaisella lauseella on merkityksensä. Mutta tarkoin harkitut sanankäänteet myös vähentävät erilaisten, väärienkin, tulkintojen mahdollisuutta, yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen to­teaa.

Työlle on ollut tilausta

Jo ensimmäinen toimintavuosi kertoo, että yhteistoiminta-asiamiehen viralle on ollut tilausta: yhteydenottoja kertyi vuodessa yli 1 300.

– Olemme valvontaviranomaisista tilastojen kärjessä. Se kertoo, kuinka tarpeellista meidän olemassaolomme on kokonaiskuvan kannalta. Kun virkaa perustettiin, se sai paljon mediajulkisuutta. Uskon, että kaikki se näkyvyys on tehnyt jo heti alusta asti toimintaamme tunnetuksi ja madaltanut kynnystä yhteydenottoihin, Lamponen pohtii.

Suurin osa yhteydenotoista käsittelee neuvontaa ja ohjeistusta, mutta kanteluiden määrä on kuitenkin kymmeniä. Viime vuoden alkukuukausina yhteydenottojen painopiste oli henkilöstörahastoja koskevissa teemoissa, mihin olivat osittain syynä lainsäädännölliset uudistukset. Loppuvuotta kohden työvoiman vähennykset herättivät työpaikoilla valvovan elimen avuntarvetta.

Kiinnostus näkyy myös koulutus- ja esiintymispyyntöinä: Lamposelle kerääntyi ensimmäisenä tilastointiajankohtana osallistumisia eri sidosryhmien tilaisuuksiin yli 80.

– Valitettavasti olemme joutuneet systemaattisesti kieltäytymään lähes kaikista pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kutsuista. Aika ei yksinkertaisesti ole riittänyt, Lamponen pahoit­telee.

Resursseiltaan toimisto onkin vielä varsin pieni: kaksi ja puoli työntekijää. Kasvua on kuitenkin odotettavissa. Maaliskuussa perustetun, uuden esittelevän lakimiehen viran täyttö on vireillä.

– Se täytyy sanoa, että meillä työn tehokkuus on ollut huipussaan, Lamponen kiittelee tiimiään.

Suomi on Euroopassa toistaiseksi ­ainoa valtio, jossa yhteistoiminnan ja osallistumisen valvonta hoidetaan nykymallilla. Muualla valvonta tapahtuu työsuojelun piirissä. Lamponen kertookin kiinnostusta tulleen ulkomaita myöten.

– Työsarkaa toimistollamme riittää pitkälle tulevaisuuteen. Meillä on jatkuvasti tuntosarvet koholla sen suhteen, mituu, hän summaa.

– Nyt valvontamme on pitkälti asiakas­aloitteista. Jatkossa haluamme lisätä omavalvontaa ja kiertää yrityksiä eri puolilla maata – resurssien puitteissa tietenkin.

Apu organisaation kehittämiseen

Omaa tehtävänkuvaansa Lamponen pitää mielenkiintoisena ja ensimmäistä vuottaan antoisana. Odotusten mukaisesti työ on sopiva yhdistelmä työ­markkinatoimintaa ja yritysmaailmaa, juridiikkaa sekä taloudellisia ja hyvinvoinnillisia aspekteja. Työmäärää hän ei ole hätkähtänyt, ja yhteydenottojen määrä on hänestä vain positiivinen seikka.

– Olen todella iloinen, että meidät on löydetty ja että työpaikoilla on aitoa kiinnostusta kehittää yhteistoimintaa. Useinhan termi liitetään vain negatiivisiin asioi­hin, kuten irtisanomisiin, mutta se on paljon muutakin. Ennen kaikkea yhteistoiminta on organisaation kehittämistä, siis perusasioita paremman työyhteisön puolesta. Siihen sisältyy myös viestintää ja koulutusta.

Nykyajan hengessä on Lamposen mielestä tiettyjä erikoisia piirteitä ja kiireen ihannoimisella hintansa. Hän toteaa, että vasta viime aikoina hän on alkanut virkansa puitteissa puhua myös arvoista.

– Yhteistoiminta itsessään on arvoasia. Lain tuntemus ja sen osoittaminen käytännössä ilmentää yrityksen arvomaailmaa. Yhteistoiminnan ymmärtäminen on myös kulttuurinen voimavara: yhdessä tekemisen taito ja toisten kanssa pärjääminen luovat laadullista ja taloudellista hyvinvointia myös yhteiskunnan tasolla, Lamponen huomauttaa.

Oman toimenkuvansa lähtökohdista hän tietää, että työhyvinvoinnin merkitys näkyy tulosviivan alla.

– Henkilöstön motivaatiolla on suora yhteys yrityksen tuottavuuteen. Se johdon olisi hyvä pitää mielessä.

TEMin tutkimusten mukaan Suomessa yhteistoiminta toimii vain noin 25–30 prosentissa yrityksistä. Mutta nämä yritykset ovat myös tuottavampia.

– Usein unohtuu, kuinka pienillä asioi­lla työntekijät saadaan sitoutumaan ja motivoitumaan yritykseen: osallistamalla, kuuntelemalla ja pitämällä yllä ­vuorovaikutusta. Henkilökohtaisesti uskon myönteisyyden voimaan. Yhteistoiminta on toisen ihmisen kohtaamista, myös ne huomenet ja kiitokset, Lamponen kiteyttää.

Ei ympäripyöreille työpäiville

Lamponen ihmettelee sitä harhaa, että nykyihmisen pitäisi olla kaiken kestävä. Itse hän osaa jo kuulostella omaa jaksamistaan.

– Hyvinvointia voi rakentaa päivittäisellä tasolla, eikä keinojen tarvitse olla mitään suuria: pienet asiat, vaikkapa rauhallinen aamu­palahetki, tuovat tavalliseen päivään oman luksuksensa.

Elämän ainutkertaisuutta ja rajallisuuden ymmärtämistä hän haluaakin korostaa.

– Liekö tämä iän mukanaan tuomaa oivaltamista, mutta tiimalasiin valunutta hiekkaa ei saa takaisin. Oman hyvinvoinnin kustannuksella ei pitäisi lähteä uhrautumaan ympäripyöreisiin työpäiviin. Toki tiedostan, että aina välillä itse kukin joutuu venymään, mutta siihen on vastapainoksi löydettävä tasapaino. En minä itsekään osaa aivojani sulkea tiettyyn kellonaikaan. Jos alitajunnassa muhii jotain työhön liittyvää, ratkaisu siihen saattaa pulpahtaa mieleen keskellä lenkkiä tai valmistua yöunen aikana. Mutta kaksitoistatuntista jatkuvaa puurtamista en voi kenelläkään suositella.

Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto ei sulje oviaan edes keskikesällä, mutta asiamies itse pitää lomansa. Kesäsuunnitelmat ovat vielä auki, mutta aistit ovat jo valpastuneet kevään merkeille.

– Luonnolla on valtava uudistava voima. Näin kesän korvalla ulkona tapahtuu joka päivä jotain uutta. Bongasimme juuri ison laulujoutsenparven keskeltä kevään ensimmäisen pikkujoutsenen, mikä on harvinainen havainto.

– En kaipaa jatkuvaa hypetystä tai suuria elämyksiä, hyviä asioita tapahtuu päivittäin. Tosin kulttuuria sen kaikissa muodoissaan tarvitsen aina aika ajoin, Lamponen hymyilee.

 

Helena Lamponen

  • Ikä: 53 vuotta
  • Koulutus: OTT, LL.M, VT
  • Nykyinen työtehtävä: Yhteistoiminta-asiamies
  • Perhe: Puoliso ja täysi-ikäinen tytär

Yhteistoiminta-asiamies neuvoo ja ohjaa

Yksi yhteystoiminta-asiamiehen perustehtävistä on yhteistoimintaa sekä henkilöstön osallistumista koskevien lakien noudattamisen valvonta. Tehtävänkuvaan kuuluu lisäksi henkilöstörahastojen toiminnan valvonta ja henkilöstörahastorekisterin ylläpito.

Yhteistoiminta-asiamies on hallintoviranomainen, joka antaa neuvoja ja ohjeita valvomiensa lakien soveltamisesta. Hän ei tee sitovia päätöksiä lain tulkinnoista, eikä hänellä ole toimivaltaa määrätä seuraamuksia. Yhteistoiminta-asiamies voi myös tehdä tarkastuksen tai antaa yritykselle kehotuksen lain vastaisen menettelyn korjaamiseksi tai uusimisen estämiseksi.

Yhteistoimintalain valvonnan piirissä on yksityissektorilla noin 8 000 yritystä ja vajaat miljoona palkansaajaa. Henkilöstörahastoja oli vuoden 2011 lopussa 51 ja niiden piirissä noin 120 000 jäsentä.

Yhteistoiminta-asiamiehen toimikausi on viisi vuotta. Helena Lamponen aloitti tehtävässään 1.9.2010.