Marja Toivio on työmyyrä.
Leipätyönään hän ratkoo ja ajaa ihmisten asioita asianajajana; vapaa-aikanaan hän kirjoittaa romaaneja.
Syksyllä ilmestynyt, asianajajaelämästä kertova toinen romaani Lastani et tapaa on ollut suuri menestys, läpimurto. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti teoksesta – ja kirjailijasta – poikkeuksellisesti kokonaisen aukeaman mittaisen ylistävän jutun.
Pykälöikäämme.
1. luku
Juristiksi ajautumisesta
1 §. Lapsuuden unelma. Heti kouluvuosien alussa sain yhteiskunnallisen herätyksen. Halusin parantaa maailmaa.
Päätin ryhtyä joko historian opettajaksi tai toimittajaksi.
2 §. Valaistuminen. Lukiovuosina tulin järkiini ja halusin pelata varman päälle. Juristin koulutus tuntui turvalliselta ratkaisulta.
Oletin samalla, että myös lakimiehen ammatissa voi taistella maailman vääryyttä vastaan.
2. luku
Lainsäädännöstä
1 §. Kiva laki. Onko niitä?
Jos joku laki on pakko sanoa, niin sitten se on rikoslaki. Rikoslaki on selkeä ja konkreettinen, hyvin jäsennelty.
2 §. Kamala laki. Kiinteistönmuodostamislaki. Se on pitkä ja – ainakin minun silmissäni – sekava.
Raivostun poikkeuksen poikkeuksista.
3. luku
Lakimiehistä eliölajina
1 §. Taitava juristi. Elämänkokemuksesta se ammatillinen viisaus kumpuaa.
Lahjakas lakimies ajattelee analyyttisesti. Hän on myös maltillinen ja kuuntelukykyinen. Sosiaalinen luovuus on bonusta.
2 §. Tomppeli juristi. Uhoaja, ylimielinen päällepuhuja.
4. luku
Asianajajan työstä
1 §. Ihaninta. Työn vaihtelevuus.
Pienessä toimistossa myös asiakaskunnan kirjavuus pitää pirteänä.
2 §. Inhottavinta. Työn urakkaluonteisuus.
5. luku
Riidoista
1 §. Tarpeelliset riidat. Elämän varrella itse kullekin syntyy myös riitatilanteita.
Riidat on vain osattava ratkaista mahdollisimman pienellä kivulla. Käräjäsali on siihen harvoin paras paikka.
2 §. Turhat riidat. Suosittelen asiakkailleni käräjöintiä vain ääritapauksissa. Kiistat tulisi sovitella ja sopia kuntoon ilman virkatuomareita.
Olen nähnyt ihmisiä, jotka ovat halunneet käräjille muutaman kympin intressin takia. Tunnekuohut johtavat joskus juridisesti absurdeihin vaatimuksiin.
6. luku
Rikoksista
1 §. Hyvät trendit. Kriminaalipoliittisesti hyvänä trendinä pidän sitä, että meilläkin on vihdoin ryhdytty kiristämään etenkin väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistuksia. Asteikkoa riittäisi, mutta sitä ei ole käytetty. Ruotsin opit alkavat mennä perille.
2 §. Huonot trendit. Itse en usko pelkän kovan vankeusrangaistuksen parantavaan voimaan. Sellirangaistuksen rinnalle ja tilalle olisi saatava lisää todellisia seuraamusvaihtoehtoja.
Esimerkiksi päihdekuntoutus ja viharyhmään osallistuminen voisi ihan hyvin olla myös pakollista. Yhdyskuntapalvelua ja erilaisia muita työvelvoiterangaistuksia olisi lisättävä.
7. luku
Asiakkaista
1 §. Ihanneasiakas. Tavallinen perusrehti ihminen – sekä riita- että rikosasioissa. Kiitollisuus ja maksukykyisyys vielä parantavat asiaa.
2 §. Inhottava asiakas. Ei kai sellaisia ole…
Joillakin asiakkailla on totaalisen epärealistinen käsitys juttunsa luonteesta ja sen todennäköisestä lopputuloksesta. Joskus, tosin äärimmäisen harvoin, asianajaja ja asiakas ajautuvat luottamuspulaan ja toimeksianto katkeaa.
8. luku
Romaanien kirjoittamisesta
1§. Inspiraatio. Itse kirjoittaminen on raakaa työtä, mutta sitä ennen tarvitaan liekki, joka pakottaa kirjoittamaan.
Usein se kimmoke, inspiraatio, syntyy jostakin asiasta, joka on vaivannut omaa mieltä pitkään.
2 §. Hyvä aihe. Minulle on tärkeätä, että aihe on kiinni tässä ajassa. Epookkeja en osaisi kirjoittaa.
Tuorein romaanini Lastani et tapaa kuvaa nykypäivän asianajajamaailmaa.
9. luku
Omasta urasta
1 §. Makein voitto. Joskus on käynyt niin, että käräjäkäsittely on ollut raskasta ja suorastaan epätoivoista taistelua tuulimyllyjä vastaan, mutta sitten hovi onkin ollut täysin samoilla linjoilla kuin minä itse. Kunnon rökälevoitto tuntuu aina mukavalta.
Valitusoikeutta hovioikeuteen ei missään nimessä saa enää rajoittaa.
2 §. Karvain tappio. En enää nykyisin oikein jaksa murehtia hävittyjäkään juttuja. Yleensä tappion pystyy jo ennustamaan. Hävitty juttu saattaa kyllä asiakkaalle olla joskus suurikin tunnetappio, ja siinä on sitten lohduttelun paikka.
10. luku
Pienet suuret asiat
1 §. Mielimauste. Mustapippuri.
2 §. Herkkuruoka. Tournedos ranskalaisilla.
3 §. Paras juoma. Punaviini.
4 §. Kaunein kukka. Ruusu.
5 §. Väri ylitse muiden. Joulunpunainen.
6 §. Rakkain romaani. Dostojevskin Idiootti. Hauras mies – ja hysteeriset naiset.
7 §. Kaunein kansanlaulu. Jos mun tuttuni tulisi.
8 §. Elämän tarkoitus. Eläminen.
9 §. Lempilausahdus. ”Ei tehdä tästä nyt numeroo.”
KUKA
Marja Toivio
- s. 1955, Helsinki
- OTK 1979, Helsinki, VT 1983, AA 1990
- Julkinen oikeusavustaja Helsingin ja Järvenpään oikeusaputoimistoissa 1979–1990, 2003–2007
- Oma asianajotoimisto Järvenpäässä 1990–2003
- Asianajotoimisto Sandström & Koulu, osakas 2007–2012
- Oma asianajotoimisto Järvenpäässä 2012–
- Asianajajaliiton valtuuskunnan jäsen
- Kaksi romaania: Suljettu ovi (2008, Minerva), Lastani et tapaa (2013, Arktinen banaani)
- Perhe: avioliitossa, kaksi aikuista lasta
- Harrastukset: uiminen, kansanlaulu
