Asianajaja Jenni Tapio: Intohimona maapalloa kiertävä avaruusromu

Jenni Tapio on kansainvälisen yritysjuridiikan erityisosaaja. Hän on erikoistunut IT- ja viestintäjuridiikkaan, immateriaalioikeuksiin ja kaupallisiin sopimuksiin.

Parhaillaan hän on senior associate asianajotoimisto Bird & Birdissä. Yrityksellä on toimipiste 21 maassa. Bird & Birdin Suomen toimistossa työskentelee yli 50 liikejuridiikan asiantuntijaa.

Aikaisemmin Tapio on työskennellyt in house -juristina Airbus Defence & Spacella ja Nokialla.

Erityisenä kiinnostuksen kohteena hänellä on avaruusoikeus. Hän on yksi Suomen harvalukuisista asiantuntijoista kaupallisen avaruusoikeuden saralla. Hän valmistelee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa, jonka aiheena on Europe in the Final Frontier – the Legal Implications of EU Outer Space Activities in the Context of Cyber Attacks on Space Objects.

Pykälöikäämme.

1. luku: Juristiksi ajautumisesta

1 §. Lapsuuden unelma. Jo ennen kouluikää tiesin, mitä tahdon. Halusin asua ulkomailla ja lämpimässä. Loskaa ja pakkasta olen inhonnut aina. Tässä sitä ollaan.

2 §. Valaistuminen. Lukiovuosina haaveilin diplomaatin urasta. Suomi oli juuri liittynyt EU:hun, kun kirjoitin ylioppilaaksi.

Veljeni asui tuohon aikaan Englannissa. Menin sinne, Essexiin, opiskelemaan EU-oikeutta. Siitä se juristiksi kasvaminen sitten alkoi.

2. luku: Juristitutkinnosta Iso-Britanniassa

1 §. Ilon aiheet. Ryhmässä työskentely, debatit, luovuus, väittely- ja argumentaatiotaitojen opetteleminen.

2 §. Tuskan hetket. Koulumaisuus. Britanniassa yliopistoon mennään 18-vuotiaana suoraan lukion jälkeen.

Yliopistoon pääsee sisään verrattain helposti. Karsinta tapahtuu vuoden välein. Toukokuussa tentitään koko lukuvuoden oppimäärä. Se on rankkaa.

Neljän vuoden opinnot saa päätökseen noin kaksi kolmesta aloittaneesta.

3. luku: Oikeustieteen tohtoriopinnoista

1 §. Riemukkainta. Työn alla on artikkeliväitöskirja. Kirjoitan parikymmentä artikkelia ja monografian siihen päälle. Vielä on matkaa promootioon.

Parasta on se, että saan olla mukana akateemisessa ja väkisinkin myös kansain­välisessä avaruus- ja kyberoikeusmaailmassa.

2 §. Raskainta. Tohtorin perusopinnot. Tajuan kyllä niiden yleissivistävän merkityksen, mutta joskus ne ovat aika kaukana ainakin omasta reaalimaailmastani.

4. luku: Lakimiehistä eliölajina

1 §. Taitava juristi. Etevä juristi osaa yhdistellä asioita ja soveltaa luovasti käsillä olevia säädöksiä. Hän tajuaa, että hän ei asu tyhjiössä.

2 §. Tomppeli juristi. Sääntö-Pertti tai -Pirkko. Hän tuijottaa vain pykäliä, pakenee niiden taakse. Hän ei tajua elävänsä itseään isommassa kontekstissa.

5. luku: Suomen lainsäädännöstä

1 §. Kiva laki. Perustuslaki. Se vetoaa oikeudenmukaisuuteen. Se varmistaa, että kaikilla on yhtäläiset oikeudet.

2 §. Kamala laki. Tietoyhteiskuntakaari. Siihen on niputettu monta lakia ja hallinnonalaa. Ainakin itseni kaltaisen lainsoveltajan näkökulmasta se on hankala kokonaisuus.

6. luku: Avaruusoikeudesta

1 §. Yleiset opit. Avaruusoikeus sääntelee avaruuden käyttöä. Millä ehdoilla sinä saat käyttää avaruutta omiin tarkoituksiisi, ja kuinka muut saavat sen tehdä? Omat oikeutesi eivät saa sulkea pois toisten oikeuksia.

Vain valtiot voivat vastata kansainvälisten sopimusten toteutumisesta. Yksityiset toimijat eivät ole kansainvälisen avaruusoikeuden subjekteja, valtiot vastaavat niiden toimista.

2 §. Kuumat kysymykset. Yksi erityisen kuuma kysymys on avaruus­mineraalien louhinta.

Esimerkiksi asteroideilla on maapallolta jo loppuneita mineraaleja ja meille tyystin uusia mineraaleja. Nyt on ratkaistava, saako noita mineraaleja ylipäätään kukaan louhia, ja jos saa, kuka siitä joskus ehkä kertyvän rahallisen voiton saa panna taskuunsa.

– Maapalloa kiertää jo nyt valtava määrä avaruusromua. Jopa yksittäinen mutteri voi tehdä suurta tuhoa. Ongelma­tilanteissa avaruusoikeus tulee apuun.

7. luku: Suomalaisesta avaruusoikeudesta

1 §. Lainsäädäntö. Parasta aikaa meillä valmistellaan historiamme ensimmäistä omaa avaruuslakia – eikä yhtään liian aikaisin. Tänä vuonna avaruuteen laukaistaan viisi suomalaista satelliittia.

Kun suomalainen satelliitti lähetetään avaruuteen, sen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista vastaa Suomen valtio. Suomen valtio myös valvoo, että tämän maan avaruus­operointi on kansainvälisten sopimusten mukaista.

2 §. Uhkakuvat – myös Suomessa. Kyberhyökkäykset satelliitteihin. Satelliitit ovat osa valtioiden kriittistä infrastruktuuria. Kyberhyökkäys voi sekoittaa hetkessä vaikkapa lentoliikenteen tai merenkulun. Edes kännykkämme ei toimi ilman satelliitteja.

Avoimia kysymyksiä on paljon. Mikä on valtion kokonaisvastuu avaruuskysymyksissä? Kenen pitäisi säädellä ja valvoa avaruusalan toimintaa?

8. luku: Pienet suuret asiat

1 §. Mielimauste. Suola.

2 §. Herkkuruoka. Italialainen pizza.

3 §. Paras juoma. Samppanja.

4 §. Kaunein kukka. Pioni.

5 §. Väri ylitse muiden. Valkoinen.

6 §. Rakkain romaani. Harper Leen ”Kuin surmaisi satakielen”.

7 §. Esikuva. Helvi Sipilä.

8 §. Elämän tarkoitus. Uteliaana pysyminen.

9 §. Lempilausahdus. ”Onwards and upwards!”