Asianajaja Kai Kuusi: Turvaverkosta pudonneen yksinäinen ystävä

Asianajaja Kai Heikki Kuusi, 62, on outo lintu asianajajien joukossa. Hän on erikoistunut sosiaali- ja hallinto-oikeusjuridiikkaan.

Kuusi tietää mitä raha on, mutta hän ei ole rakastunut siihen. Elämänilonsa hän saa muualta.

– On ihmiselle hyväksi, jos hän on etevä edes yhdessä asiassa – oli se sitten hetekanveto tai saappaanheitto. Oma spesialiteettini on sosiaalijuridiikka.

Kuusi ei rähjää käräjäsaleissa eikä paistattele mediassa.

– Näissä hommissa ei juuri suullisia oikeuskäsittelyjä ole. Lähes kaikki hoituu kirjelmin, sähköpostein ja puhelimitse – jopa asiakaskontaktit.

Kuusi on sitkeä sissi myös siviilissä. Oikeuspoliittinen aivovoimistelu on hänelle rakas harrastus. Joka elokuu hän polkee pyörällään Helsingistä Lahteen Demlan jo legendaarisiin seminaareihin.

Pykälöikäämme.

1 luku. Sosiaalijuristiksi ajautumisesta

1 §. Lapsuuden unelma-ammatti. Olen aina ollut haaveilija. Unelma-ammatteja oli pikkupoikana useita.
Kerran päätin ryhtyä rentuksi kirjailijaksi. Ei siitäkään mitään tullut.

Jonkin sortin kirjoituksilla eläjä minusta silti tuli.

2 §. Oikeustieteelliseen. Hommasin ensin valtiotieteellisen pääsykoekirjat, mutta niistä ei tarttunut päähäni mitään. "Toisaalta, mutta toisaalta…". Liian henkistä minulle.
Juridiikka sen sijaan oli täsmällistä ja järkeen käypää. Pääsin oikeustieteellisen tiedekunnan ovista sisään ja ulos.

3 §. Sosiaalioikeuden ekspertiksi. Paljon on elämässäni ollut sattumaakin.
Valmistumiseni aikoihin Kelassa sattui olemaan juristin paikka auki. Siitä se lähti.

Kelassa meni parikymmentä vuotta. Välillä kävin katsomassa vakuutusoikeuden touhuja.

Kelassa työskentely oli joskus vähän jakomielistä. Kun kumarsi jonnekin, pyllisti toisaalle.

Oma itsenäinen asianajopraktiikka sopii minulle parhaiten. Yksi päämies, yksi projekti. Selkeät kuviot.

2 luku. Hallinto-oikeusjuridiikasta

1 §. Kivaa. Hallintoprosessit eivät periaatteessa ole yhtä koukeroisia kuin siviili- ja rikosprosessit.
Ennen vanhaan ihminen pärjäsi hallintoriidoissa pitkälle ihan omin voimin.

EU-oikeus on mullistanut tämänkin saran. Ilman erikoistunutta euro-osaamista ei hallintojuridiikassakaan pötkitä kovin pitkälle.

2 §. Kamalaa. Hallintoprosessitkin ovat asianosaissuhteita. Pienen ihmisen parttina on useimmiten viranomainen. Ei se kovin tasavahva asetelma ole.
Järjestelmä ontuu, koska usein vain toisella osapuolella on tukenaan täysi asiantuntijakaarti.

3 luku. Sosiaalioikeusjuridiikasta

1 §. Kivaa. Olen varmaankin naiivi, mutta omasta mielestäni olen pienen ihmisen asialla.
Uudet oivalluksetkin piristävät. Monet asiat voisi säännellä toisinkin.

2 §. Kamalaa. Vakuutuslääkärijärjestelmän sisäänlämpiävyys ja ylivalta. Se on oma itsesiittoinen ja -riittoinen maailmansa.
Vakuutuslääkäri voi melko mielivaltaisella tavalla jyrätä melkein minkä tahansa asiantuntijalausunnon.

4 luku. EU:n sosiaalioikeudesta

1 §. Kivaa. Monet hienot EU-tavoitteet.
Kaikki lähtee Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksesta. Perustamissopimus ja sen seuraaja eli sopimus Euroopan unionin toiminnasta ovat asiakirjoina ihan jees.

2 §. Kamalaa. Perisuomalainen pykäliin tuijottaminen. Euronormien ratiot tahtovat unohtua paikallisen pykäläkuonan alle.

5 luku. Sosiaaliturvan muutoksenhausta

1 §. Kivaa. Eipä juuri löydy.
2 §. Kamalaa. Juridiikan ja lääketieteen erikoinen valtasuhde.
Lääkärijäsen jyrää lääkärin juridiikalla ja juristijäsen juristin lääketieteellä.

Asioiden makaaminen vuositolkulla.

Kapeasektoriset, sivutoimisista jäsenistä koostuvat valituslautakunnat. Yms., yms.

6 luku. Omasta urasta

1 §. Makein voitto. Palvelusvuodet Kelassa lämmittävät kyllä kaikesta huolimatta edelleenkin.
Kyllä sinne sosiaalilainsäädäntöön ja sosiaalipuolen hallintoon taisi pieni pikkurillin jälki minultakin jäädä.

Olin mukana erilaisissa perusturvan kehittämisen työryhmissä. Ratsastin sosiaaliturvan aukkoja tähyillen muun muassa toimeentulotukityöryhmän sihteerinä.

2 §. Karvain tappio. Ainakin tulotasoni romahti, kun ryhdyin itsenäiseksi yrittäjäksi.
Sosiaaliturvan muutoksenhakujutuissa tulee turpiin 90 prosentin todennäköisyydellä. Se on vain nieltävä.

Etenkin alussa oli hyvin omituista laskuttaa jokaista yksityistä pientä ihmistä erikseen sosiaalioikeusjutuissa. Välillä jätän laskun kirjoittamatta.

Vaikka juttu hoituisi oikeusapuna, harvoin näistä jutuista korvataan yli kolmen tunnin laskutusta. Se on käsittämätöntä. Pelkkiin asiakkaan puheluihin kuluu enemmän aikaa.

7 luku. Pienet suuret asiat

1 §. Mielimauste. Kulloisenkin ruuan oma ominaismaku.
2 §. Herkkuruoka. Aamupuuro.
3 §. Paras juoma. Punaviini.
4 §. Kaunein kukka. Vaaleanpunainen ruusu.
5 §. Väri ylitse muiden. Meren sininen.
6 §. Elämän tarkoitus. Elää ihmisenä.
7 §. Mielilausahdus. Bertolt Brecht sen sanoi: "Laita sormesi joka erälle, ja kysy: miksi tämä on näin?"