Koko kuluneen alkuvuoden Viking Pentzin on ollut seuraamassa lohdutonta oikeudenkäyntiä Kambodzhassa. Pentzin tarkkailee kansanmurhaan syyllistyneen Pol Potin hirmuhallinnon mahtimiehiä vastaan käytävää kansanmurhaoikeudenkäyntiä useiden ihmisoikeusjärjestöjen tarkkailijana.
Mies pitää päiväkirjaa Khmer Rouge Tribunaliksi nimetyn ja YK:n tukeman Kambodzhan sotarikostuomioistuimen toiminnasta maan pääkaupungissa Phnom Penhissä.
Pykälöikäämme.
1. luku. Juristiksi ajautumisesta
1 §. Lapsuuden unelma-ammatti. Merimies tai merikapteeni. Olin merillä vuosina 1963–1964, 16-vuotiaana. Palasin laivalta takaisin kouluun.
2 §. Valaistuminen. Armeijan jälkeen piti ryhtyä opiskelemaan jotakin. Kun en osannut tehdä käsilläni mitään eikä järjenjuoksukaan ollut paras mahdollinen, ajattelin, että oikiksessa pärjää tyhmempikin.
Alussa mielessäni häämötti tuomarin ura, ja toiminkin käräjätuomarina Kauhajoella sekä esittelijänä Helsingin hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa.
Sitten huomasin, että asianajajan tehtävät ovat huomattavasti monipuolisemmat ja jännittävämmät, joten siirryin asianajajaksi vuonna 1991. En ole katunut.
2. luku. Suomalaisesta lainsäädännöstä
1 §. Kaunis laki. Universal Declaration of Human Rights 1948. Viime vuosisadan upein innovatiivinen laki tai konventio.
2 §. Kamala laki. Maankäyttö- ja rakennuslaki. Ei minun alaani.
3. luku. Kambodzhalaisesta oikeuskulttuurista
1 §. Lähtökohdat. Kambodzhalaista oikeuskulttuuria ei ollut länsimaisessa mielessä vuonna Zero eli 1975, jolloin Pol Potin punakhmerit ottivat Kambodzhassa vallan. Tuomioistuinlaitosta ei ollut laisinkaan vuosina 1975–1979 punakhmerien aikana. Jonkinlaisia kansantuomioistuimia oli Kiinan kulttuurivallankumouksen tapaan.
2 §. Nykyjama. Kambodzhassa toivotaan, että Khmer Rouge Tribunalin toiminta edistää Kambodzhan koko oikeuskulttuurin kehitystä. Korruptiota ei kuitenkaan kitketä helpolla pois.
4. luku. Khmer Rouge -Tribunalista
1 §. Vahvuudet. Tuomioistuin on niin sanottu hybridituomioistuin, jossa kambodzhalaiset tuomarit toimivat yhdessä kansainvälisten tuomareiden kanssa.
Tuomioistuin jakaa oikeutta Phnom Penhissä, Kambodzhassa, eikä esimerkiksi Haagissa, johon ovat kokoontuneet monet sotarikosoikeudenkäynnit.
2 §. Heikkoudet. Tuomioistuimessa on kambodzhalaisten tuomareiden enemmistö.
Heidän ammattitaitonsa ei ole vastannut sotarikostuomioistuimen tuomarilta vaadittavaa monipuolista kokemusta.
Jutut ovat erittäin vaikeita ja työläitä sekä pitkäkestoisia.
5. luku. Sotarikosoikeudenkäynnin seuraamisesta
1 §. Kiinnostavinta. Todistajien kuuleminen. Aivan uskomattomia kohtaloita ja tarinoita.
2 §. Ahdistavinta. Tuollaisessa paikassa ei voi olla järkyttymättä, vaikka kuinka yrittää säilyttää ammattimaisesti asenteensa.
6. luku. Sotarikostuomioistuimien merkityksestä
1 §. Viesti yksittäisille kansakunnille.
Oikeutta ja tuomioita jaetaan kansanmurhasta syyllistyneille.
Uhrien nimet tulevat esille ja heidän kunniansa vihdoinkin palautetaan. Dignity.
2 §. Viesti kansainväliselle yhteisölle. Kansanmurhaan syyllistyneet valtakuntien johtajat tulee saattaa edesvastuuseen rikoksistaan.
Kansalaiset pääsevät seuraamaan oikeudenkäyntejä. Tämä on sotarikosoikeudenkäyntien legacy ja outreach -puoli. Tärkeätä.
7. luku. Omasta urasta
1 §. Hienoin hetki. Niin sanottujen säästöpankkioikeudenkäyntien aikaan 1990-luvulla hoidin Oulussa useiden vuosien ajan Oulun Aluesäästöpankki -oikeudenkäyntiä. Tuolloin noin 120 miljoonan markan vahingonkorvausvaateet liki 20 tunnettua oululaista vastaan kaatuivat.
2 §. Masentavin momentum. Ensimmäisessä juristin työpaikassani Helsingin kaupungin yleisessä oikeusaputoimistossa lähdin 11 avioero-oikeudenkäyntijutun kanssa Helsingin raastuvanoikeuteen. Jokaisessa jutussa oli jotakin vikaa virkatodistusten kanssa, ja tuomari huusi minut ulos oikeussalista. Virkatodistukset olivat siihen aikaan raastuvanoikeudessa tarkan syynin kohteena. Se masensi nuorta ja innokasta, mutta kokematonta juristin alkua. Ajattelin, ettei minusta ainakaan avioerojuristia tule – eikä tullut.
8. luku. Pienet suuret asiat
1 §. Esikuva. Nelson Mandela. “Mandela did big things by making himself small.” Mandela johtaa minua nykyisessä ihmisoikeusjuristin ammatissani.
2 §. Elämän tarkoitus. Tulevaisuuden luominen maapallomme ihmisille.
3 §. Lempilausahdus. “Even that you’re paranoid, does not mean that they are not after you.”
KUKA
Viking Pentzin
- s. 1946, Helsinki
- OTK 1977, Helsinki
- Varatuomari 1980
- Asianajaja 1991–
- Human Rights Adviser/ Ihmisoikeustarkkailija 2010–, VikingLaw Oy
- Useiden AAtstojen osakas 1991– 2010
- Osastopäällikkö, lakimies, SYP ja HOP 1984–1991
- Esittelijä, KKO 1982–1984
- Esittelijä, Helsingin hovioikeus 1981–1982
- Käräjätuomari, Kauhajoen tuomiokunta 1979–1981
- Notaari, Viitasaaren tmk 1978–1979
- Messipoika, Finnlines Ltd, M/S Finnforest,1963–1964
- Perhe: vaimo, kaksi lasta
- Harrastukset: kuntoliikunta, juossut 27 maratonia.
Teksti: Ari Mölsä
Kuva: Rauli Virtanen
