Välillä kuulee, kuinka tuomioistuimissa oikeudenhoidon parissa esihenkilöinä ja johtotehtävissä työskentelevät kertovat työnsä haasteista. Moni heistä kokee johtamisvastuiden hoitamisen ongelmalliseksi puutteellisten johtamistaitojen ja riittämättömien aikaresurssien vuoksi.
Useimmiten johtoasemaan noustaan juristin asiantuntijatehtävistä, eikä aiempaa kokemusta tai koulutusta johtamisesta ole läheskään aina kertynyt. Oikeustieteen maisterikoulutuksen pääaineopintoihin ei johtamisen opintoja sisälly. Jos sivuaineenaan ei ole opiskellut johtamista, esihenkilötyöhön hakeuduttaessa tulee johtamistyö ottaa haltuun työn ohessa.
Jos sivuaineenaan ei ole opiskellut johtamista, esihenkilötyöhön hakeuduttaessa tulee johtamistyö ottaa haltuun työn ohessa.
Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkolan mukaan esihenkilöiksi siirtyvien tuomareiden johtamistaitoihin kiinnitetään huomiota. Esimerkiksi tuomioistuinten päällikkötuomarien ja lainkäyttöosastojen johtajien nimitykset tapahtuvat aina itsenäisen ja riippumattoman tuomarinvalintalautakunnan esitysten pohjalta.
Jaakkola kuitenkin lisää, että tuomioistuinten esihenkilötehtävissä työskennellään muillakin koulutustaustoilla. Näiden henkilöiden valinnassa tuomarinvalintalautakunta ei ole mukana.
Tuomarivalintalautakunnan tekemää valintaprosessia ohjaavat laissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Esihenkilötyötä tekevien tuomareiden, esimerkiksi osastonjohtajien ja kansliapäälliköiden, valinnoissa johtamisosaaminen on keskeinen arviointikohde.
Tuomioistuimia johtavien päällikkötuomareiden osaamisesta on säädetty vuonna 2016 voimaan astuneen Tuomioistuinlain 10. luvussa. Laissa mainitaan, että tuomarin tehtäviin oikeuttavan substanssiosaamisen ohella päällikkötuomarilla tulee olla riittävät johtamistaidot.
Tuomioistuinten esihenkilö- ja johtajavalinnoissa on pitkään painotettu johtamistaitoa.
– Tuomioistuinten esihenkilö- ja johtajavalinnoissa on pitkään painotettu johtamistaitoa. Nimitysharkinnan yhteydessä pätevimmille päällikköhakijoille teetetään myös soveltuvuusarviointi. Päälliköiden ja esihenkilöiden virkoihin on kuitenkin ajoittain vähän hakijoita, joten silloin joudutaan valitsemaan myös kokemattomampia henkilöitä, Jaakkola pohtii.
Runsaasti johtamiskoulutusta tarjolla
Vuonna 2020 toimintansa aloittaneen Tuomioistuinviraston keskeisenä tehtävänä on vastata tuomioistuinlaitoksen valtakunnallisista osaamisen kehittämisen toimenpiteistä ja koulutustoiminnasta yhteistyössä tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa.
Jaakkolan mukaan Tuomioistuinviraston tehtävänä on järjestää tuomarinkoulutuslautakunnan suunnittelemat koulutukset. Näihin kuuluvat myös esihenkilö- ja johtamistyön koulutukset. Kaikkiin Tuomioistuinviraston koulutuksiin pääsee tutustumaan ja ilmoittautumaan tuomioistuimien käytössä olevan tietojärjestelmän kautta.
Johtamiskoulutuksen tarjonnassa en näkisi olevan ongelmia.
– Johtamiskoulutuksen tarjonnassa en näkisi olevan ongelmia. Järjestämme esimerkiksi johtamisen erikoisammattitutkintokoulutuksia sekä monia lyhyempiä esihenkilökoulutuksia ja webinaareja. Lisäksi tarjoamme johtamisvalmennusta ja organisoimme mentorointitoimintaa, Jaakola sanoo.
Jaakkola nostaa esiin myös vuosittain Tuomioistuinviraston järjestämät esihenkilöiden ja johtajien verkostopäivät.
– Vuosittain järjestetään omat erilliset verkostoitumispäivänsä tuomioistuinten päällikkötuomareille, osastonjohtajille ja lähiesihenkilöille. Koulutuspäivät tarjoavat kohderyhmälle soveltuvia lyhyitä koulutuksia sekä mahdollisuuksia verkostoitua kollegoiden kanssa, Jaakkola kertoo.
Avainasemassa riittävä resursointi
Jaakkola uskoo, että suurin syy johtajien ja esihenkilöiden raportoimiin johtajuushaasteisiin on ennen kaikkea työn resursoinnissa. Johtamiseen ja oman johtamisen kehittämiseen ei ole aina varattu riittävästi aikaa.
– Esimerkiksi käräjäoikeuksien välillä käytännöt eroavat siinä, miten esihenkilöiden ja päälliköiden työaika jaetaan johtamisen ja tuomarintyön kesken. Esihenkilöiden työn organisoinnissa on varmastikin haasteita osassa tuomioistuimia. Töitä on paljon, ja esimerkiksi osastonjohtajille johtamisesta maksettavien lisäpalkkioiden määrää on kritisoitu. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, miten johtamistehtäviin hakeudutaan, Jaakkola arvioi.
Esihenkilöiden työn organisoinnissa on varmastikin haasteita osassa tuomioistuimia.
Jaakkola korostaa, että esihenkilöiden tulisi saada riittävästi tukea työhönsä. Heidän koulutustarpeensa tulisi arvioida säännöllisesti kehityskeskusteluissa, jotta osaaminen saadaan vastaamaan työn vaatimuksia.
– Kouluttautuminen koetaan usein hankalaksi, jos esihenkilö joutuu kouluttautumaan täysin omalla vapaa-ajallaan. Itse olen suorittanut reilun vuoden kestäneet johtamisen erikoisammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena ja lisäksi mentorointivalmennuksen. Molemmat oli mahdollista sovittaa työn oheen. Opiskelusta ja mentorointikeskusteluista saatuja oppeja oli mahdollista hyödyntää välittömästi työssä.
