Auskultointipaikat uudella tavalla jakoon

Tämän vuoden alusta lähtien kaikkien uusien tuomioistuinharjoittelijoiden valinnasta vastaa uusi tuomarinkoulutuslautakunta. Vanhan käytännön mukaan kukin tuomioistuin valitsi itse omat harjoittelijansa, nyt rekrytointi hoidetaan keskitetysti kerran vuodessa. Tuomarin­koulutuslautakunnan tuoreena puheenjohtajana toimii seuraavan viisivuotiskauden korkeimman oikeuden oikeusneuvos Kirsti Uusitalo.

– Tuomioistuinlaitos on ollut voimakkaissa muutoksissa jo pitkään. On erinomaista, että tällaisessa tilanteessa tuomarin­koulutusta varten perustetaan kaikkia tuomioistuimia ja sidosryhmiä edustava lautakunta, jonka tehtävänä on pohtia ja varmistaa tuomarinkoulutuksen riittävyys ja laatutaso, Uusitalo luonnehtii uutta pestiään.

– Nyt on aika katsoa, miten voisimme kehittää tuomareiden koulutusta ja ammattitaidon ylläpitämistä sekä varmistaa, että tuomarikunta saa hyvät lähtökohdat haasteellisen ja yhteiskunnallisesti tärkeän tehtävänsä hoitamiselle.

Harjoittelun laatu paranee

Valtioneuvosto asetti ensimmäisen tuomarinkoulutuslautakunnan viisivuotiskaudelle joulukuussa. Lautakunnan järjestäytymiskokous pidettiin tammikuun alussa, ja sen sihteerin pesti täytetään alkuvuodesta nopealla aikataululla. Lauta­kunnalla on joukko uudessa tuomioistuinlaissa määrättyjä tehtäviä, joista harjoittelijoiden valinta on yksi. Koska tämän vuoden auskultoijat on käytännössä jo rekrytoitu, huolehtii uusi lautakunta valinnoista käytännössä vasta ensi vuoden osalta.

Uusi valintatapa on herättänyt kysymyksiä muun muassa siitä, miten tasapuolinen valintamenettely taataan jatkossa. Kirsti Uusitalo rauhoittelee kertomalla, ettei valintoja tehdä tulevaisuudessakaan yksinomaan kirjallisten hakemusten perusteella.

– On selvää, ettei valintoja voida perustaa vain kirjallisiin hakemuksiin, sillä lain mukaan käräjänotaariksi voidaan nimittää oikeus­tieteen maisterin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on lainkäyttötehtävissä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet ja soveltuvuus oikeudelliseen ratkaisu­toimintaan. Näiden ominaisuuksien ja soveltuvuuden arviointi vaatii hakijoiden haastattelemista.

Haastattelujen käytännön toteutusta ryhdytään Uusitalon mukaan suunnittelemaan keväällä.

Jo aiemmin (vuosina 2014–2015) tuomioistuinlakia valmistelevan hankkeen alaisuudessa toimi koulutusryhmä, jonka puheenjohtajan, korkeimman oikeuden presidentti Timo Eskon mukaan haku­menettelyn uudistamisesta keskusteltiin myös tässä työ­ryhmässä paljon:

– Käräjäoikeuksien laamanneilta saatu palaute oli osittain ristiriitaista, mutta silti oli selvää, että nykyinen hajautettu valintajärjestelmä on ollut raskas ja aiheuttanut päällekkäistä työtä, eikä valintakriteerien yhdenmukaisuudesta ollut varmuutta. Nyt käyttöön otettavalla valtakunnallisella hakumenettelyllä lisätään menettelyn läpinäkyvyyttä ja hakijoiden oikeusturvaa.

Esko pitääkin uutta järjestelmää selkeästi vanhaa parempana.

– Tuomioistuinharjoittelu kytkeytyy nyt osaksi uutta tuomarinkoulutusjärjestelmää. Järjestelmä merkitsee yhtenäisen koulutuskaaren luomista auskultoinnista ja esittelijän tehtävistä uuden koulutusviran – asessori – kautta täydennys­koulutukseen asti. Tässä järjestelmässä myös tuomioistuinharjoittelun laatu paranee.

Ei liian tiukkoja kriteerejä

Myös Suomen Lakimiesliiton lakimies Moa Fanta pitää uudistusta ennen kaikkea mahdollisuutena.

– On kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, etteivät harjoitteluun pääsyn kriteerit muodostu liian tiukoiksi. Lakiin kirjatut valinta­perusteet ovat samat kuin aikaisemmin, mutta niiden soveltaminen on saattanut vaihdella eri tuomio­istuimissa. Uudistus tuo mahdollisuuden yhtenäistää käytäntöjä ja tehdä menettelystä objektiivisempaa. Tämä karsii vallitsevaa käsitystä siitä, että auskultoimaan pääsee vain oikeilla suhteilla.

Fanta painottaa kuitenkin, ettei valinnoissa saa antaa liikaa painoarvoa pelkästään opintomenestykselle.

– Opintomenestys ei aina mittaa soveltuvuutta oikeudelliseen ratkaisutoimintaan tai kerro lainkäyttötehtävissä tarvittavista henkilö­kohtaisista ominaisuuksista. Lisäksi arvosanoja annetaan yliopistosta riippuen eri tavoilla.

Fanta nostaa esiin Lakimiesliittoonkin kantautuneen huolen siitä, että harjoittelijoiden valinta jää tuomarinkoulutuslautakunnan muiden tehtävien jalkoihin.

– Laissa tuomarinkoulutuslautakunnalle on määrätty iso liuta eri tehtäviä, joista monet ovat ensisijaisia käräjänotaarien valitsemiseen nähden. Lupalakimiesjärjestelmän vaikutuksesta kiinnostus tuomio­istuinharjoittelua kohtaan on kasvanut. Onko tuomarinkoulutus­lautakunnalla riittävät resurssit kaikkien hakemusten läpikäymiselle ja valinta­menettelyyn paneutumiselle?

Nuoret Lakimiehet ry:n tuore puheenjohtaja sekä Lakimiesliiton hallituksen jäsen Jesse Viljanen uskoo, että yhtenäinen hakumenettely parantaa kuitenkin hakijoiden oikeus­turvaa.

– Tämä on selkeä parannus nykytilaan, jossa valintakriteerit ovat saattaneet olla hyvinkin kirjavat, Viljanen toteaa.

– Toisaalta uusi järjestelmä herättää kysymyksiä siitä, miten se käytännössä toimii. Kun kyse on uuden henkilön valitsemisesta tuomioistuimen työyhteisöön, miten ulkopuolinen taho voi tehdä tämän valinnan. Onko tuomioistuimilla enää minkäänlaista valtaa? Uusi tapa tarkoittaa myös valtavaa hakemustulvaa. Millaisilla resursseilla lautakunta saa toimia? Miten hakijat lopulta laitetaan järjestykseen? Viljanen listaa kysymyksiä.

Hän uskoo kuitenkin, että mitä yhdenmukaisempi järjestelmä on, sitä parempi lopputuloskin on.

– Uuden järjestelmän mukaan auskultantille laaditaan harjoitussuunnitelma. Valtakunnallinen tuomarinkoulutus­lautakunta voi antaa tarkempia ohjeita suunnitelman sisällöstä. Tuomarinkoulutus­lautakunnan tulisi huolehtia, että harjoitussuunnitelmat ovat valtakunnallisesti yhteneviä yhdenvertaisen ja tasokkaan harjoittelun takaamiseksi harjoittelupaikasta riippumatta.

Heikkeneekö urakehitys?

Uuden käytännön mukaan tuomioistuinharjoittelijat valitaan kerran vuodessa. Tämä on herättänyt huolta siitä, että nuorten urakehitys heikkenee nykyisestä.

– Kerran vuodessa tehtävä valinta viivästyttää harjoitteluun pääsemistä ja edellyttää parempaa urasuunnittelua. Joissakin tapauksissa tämä voi johtaa siihen, että tuomioistuinharjoittelu jää suorittamatta, Moa Fanta toteaa.

– Kun tuomioistuinharjoitteluun pääsy pitkittyy, voi tuomioistuinharjoittelun houkuttelevuus vähentyä. Tämä ei liene tarkoituksenmukaista, kun käräjänotaareiksi ja käytännössä suoritettua tuomioistuin­harjoittelua edellyttäviin tuomarin virkoihin olisi toivottavaa saada mahdollisimman osaavia ja päteviä lakimiehiä.

Jesse Viljanen ei kuitenkaan usko, että valinta kerran vuodessa yksinään heikentäisi uramahdollisuuksia:

– Eniten sitä hidastaa auskultointi­paikkojen vähyys.

– Tuskin urakehityksen kannalta on merkitystä sillä, että valinnat tehdään kerran vuodessa. Harjoittelukauden alkuajankohta riippuu kunkin käräjäoikeuden tarpeista. Mahdollisen väliajan voi käyttää muuhun ammattitaitoa kehittävään työhön, toteaa puolestaan Timo Esko.

Tuomarinkoulutuslautakunnan puheenjohtaja Kirsti Uusitalo muistuttaa samalla, ettei auskultointi ole ollut lakimiesammatteihin yksinomaisesti pätevöittävä seikka aiemminkaan:

– Monissa lakimiesammateissa voi kehittää ammattitaitoaan jo ennen tuomioistuinharjoittelua. On hyvä, että tuomarinuralle voi hakeutua myös tuomioistuinlaitoksen ulkopuolelta. Lakimiehet ovat edelleen mielestäni turhan sidottuja niihin urakanaviin, joihin he ovat valmistumisensa jälkeen päätyneet. Tuomarin ammatilla on valovoimaa sen monipuolisuuden ja haasteellisuuden vuoksi.

Lue Juhana Riekkisen kokemuksia ­auskultoinnista sekä käräjä- että hovi­oikeudessa.