Yritysjuristin rooli on muuttunut viime vuosina. Etenkin johtoryhmissä juristeja nähdään entistä harvemmin.
Johtoryhmään kuuluakseen juristin toimenkuvaan on kuuluttava muitakin tehtäviä kuin puhtaasti juridisia töitä. Vastuualueeseen voi kuulua muun muassa yrityksen vakutuusasioita, henkilöstöhallinnon tehtäviä, viestintää tai vaikkapa yhteiskuntasuhteita.
Lakimiesliiton yhdessä Teollisuuslakimiehet-yhdistyksen kanssa syyskuussa järjestämässä yritysjuristin tehtäväkenttää käsittelevässä seminaarissa oltiin yksimielisiä siitä, että hyvä yritysjuristi suhtautuu työkenttäänsä avoimesti. Esimerkiksi lakiasiainjohtajan tehtävässä pelkän juridiikan hoitamiseen keskittyminen on käytännössä mahdotonta.
– Nuorten juristien helmasynti on kysyä, ”kuuluuko tämä juristin tehtäviin?”. Tällainen ajatusmalli on yksinkertaisesti vanhentunut, Koneen liukuporrasliiketoiminnan johtaja Reino Hyvärinen totesi kuulijoille.
Hänestä hyvä yritysjuristi etsii tasapainon usean vastuualueen ja roolin välillä.
– Täytyy olla avoin tekemään asioita monipuolisesti ja monialaisesti, nöyrästi uutta oppien. Urapolulla voi joutua ottamaan sivuaskelia, ja jopa taka-askelia, mutta se usein kannattaa, Hyvärinen kannusti.
Haussa itsenäinen tiimipelaaja
Omalla kiinnostuksella ja aktiivisuudella on iso merkitys luontevan roolin löytämisessä työpaikalla. Yritysjuristi toimii usein tukifunktiossa, mutta jos hän haluaa päästä lähelle liiketoimintaa, hänen olisi tärkeää löytää ja tarjota toimivia ratkaisuja sekä keskittyä liiketoiminnan kannalta olennaisiin seikkoihin.
Seminaarin puhujat, eli Koneen Reino Hyvärinen, Patrian lakiasiainjohtaja Sirpa-Helena Sormunen, Huhtamäen lakiasiainjohtaja Sami Pauni, Stanton Chasen osakas ja suorahakukonsultti Kalle Soikkanen sekä Marimekon lisensoinneista vastaava product manager Sari Moilanen, olivat yhtä mieltä oman aktiivisuuden merkityksestä. Jos juristi tarjoaa avoimesti apuaan ja yhteistyötä, se useimmiten otetaan ilolla vastaan.
Tiettyä epävarmuutta on yritysjuristin tehtävässä pakko sietää. Faktoihin ja pykäliin takertuva kaikkitietäjä koetaan työyhteisössä helposti hankalaksi yhteistyökumppaniksi. Yritysjuristin tulisikin olla mieleltään tiimipelaaja ja hänellä tulisi olla aito halu löytää vastauksia juuri liiketoiminnan tarpeisiin.
Toisaalta kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä on tärkeä. Kun juristia tarvitaan, on usein kyseessä tiukka paikka, ja silloin halutaan selkeitä vastauksia ja ratkaisuja. Lakimiehen tehtäväksi lankeaa myös usein projektien haltuun ottaminen ja niiden vieminen maaliin asti.
Irti täydellisyyden tavoittelusta
Koneen Reino Hyvärinen on siirtynyt juridiikasta täysin liiketoiminnan puolelle, liukuporrasliiketoiminnan johtajaksi. Yleisöä kiinnosti hänen kaksoisroolinsa, siihen ryhtyminen sekä hänen nykyinen suhteensa juridiikkaan.
Hyväriselle liiketoiminta on aina ollut olennainen ja luonteva osa työroolia. Hän kertoi myös Koneen yrityskulttuurin kannustavan eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön.
Hyvärinen muistutti, että jos juristi siirtyy lähemmäs liiketoimintaa tai jopa puhtaasti liiketoiminnallisiin tehtäviin, apua on tarjolla. Talouspuolella on taloudentuntijat, tekniikkapuolella insinöörit; kaikkea ei tarvitse osata itse. Tämän sisäistäminen on usein perfektionismiin taipuvaisille juristeille vaikeaa.
Marimekon Sari Moilanen rohkaisevasti huomautti, että hänen oman kokemuksensa mukaan suunta juridiikasta liiketoimintaan on taatusti helpompi kuin designista juridiikkaan.
Entä onko juristi ylipäänsä kiinnostava jäsen pörssiyhtiön hallitukseen? Suora vastaus panelisteilta yleisön kysymykseen oli ”ei”. Ratkaiseva ominaisuus yritysjuristilla on avoin suhtautuminen työelämään – lakimiehen ammattitaito on nykypäivänä muutakin kuin juridisten detaljien hallintaa.
Seminaarille oli kysyntää
Lakimiesliiton ja Teollisuuslakimiesten yhdessä järjestämän ”Juristi osana liiketoimintaa – kuinka päästä bisneksen ytimeen” -seminaarin aihe oli selvästi ajankohtainen; paikalle oli keskiviikkoiltana saapunut runsaasti kiinnostunutta yleisöä. Keskustelijoina toimivat kokeneet yritysjuristit ja bisnes-osaajat: Patrian lakiasiainjohtaja Sirpa-Helena Sormunen, Huhtamäen lakiasiainjohtaja Sami Pauni, Stanton Chasen osakas ja suorahakukonsultti Kalle Soikkanen, Koneen liukuporrasliiketoiminnan johtaja Reino Hyvärinen ja Marimekon lisensoinneista vastaava product manager Sari Moilanen.
Yritysjuristin neljän K:n malli
Sami Pauni tiivisti hyvän yritysjuristin roolin neljään K:hon:
- Kiinnostus eli ymmärrys sitä alaa kohtaan, jolla toimitaan. Vaikka päävastuu olisikin juridiikasta, on mahdotonta ymmärtää liiketoiminnan tavoitteita ja lainalaisuuksia, yhtiön stretegian tai bisneksen kannalta olennaisia asioita, jos ei ole kiinnostunut itse alasta.
- Kuunteleminen on yksi juristin tärkeimmistä osaamisalueista. Myös yleisössä tunnistettiin juristin rooli jopa ”Leelian lepotuolina”. Kuuntelemalla saa hyvän kokonaiskuvan liiketoiminnasta ja toisaalta kuuntelematta on vaikeaa rakentaa luottamusta eri toimijoiden välille.
- Kantaaottamalla juristi lunastaa keskeisen asemansa. Mustavalkoisia mielipiteitä tulisi kuitenkin välttää – mutta toisaalta liian diplomaattinen harmauskaan ei yleensä johda hyvään lopputulokseen. Juristi ei saisi piiloutua pykälien taakse. On tärkeää tarjota liiketoiminnalle jokin kanta asiaan.
- Kannustus eli kyky sparrata liiketoiminnan suunnitelmia positiivisessa hengessä. Juristit tunnetaan työyhteisöissä usein ”ein sanojina”. Hyvä juristi hankkii helikopterinäkemyksen yhtiön asioihin. Tällöin on helpompi muodostaa mielipiteitä ja olla tukena päätöksenteossa.
