Sampo Oyj:n ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroosin mukaan tulevaisuuden taantumat eivät ole vain mahdollisia vaan myös välttämättömiä yhteiskunnan normaalin toiminnan vuoksi.
– Seuraava taantuma, kriisi tai paniikki ei ole vain mahdollinen vaan myös täysin varma.
Wahlroosin mukaan riskien poistaminen pankki- ja rahoitusjärjestelmästä on käytännössä mahdollista. Tähän päästään, jos pankkien oman pääoman pakollista määrää kasvatetaan nykyisestä kahdeksasta prosentista. Tällöin kriisit loppuvat, eikä yhtään uutta pankkia enää kaadu.
– Kuitenkin: jos meillä ei ole rahoitusjärjestelmää, ei meillä ole myöskään taloudellista kasvua, yrittäjyyttä – ei mitään, Wahlroos maalaili ja jatkoi:
– Talousjärjestelmämme perustuu siihen, että otamme juuri sopivan määrän riskiä. Mitä vähemmän pääomaa on, sitä riskialttiimpi pankkimaailma on. Mitä enemmän pääomaa on, sitä vähemmän luottoa voidaan tuottaa. Jos vaadimme rahoitusjärjestelmäämme niin paljon pääomia, että yksikään kriisi ei ole välttämätön, kaikki toimeliaisuus loppuu ja ihmiskunta kuihtuu kokoon.
Wahlroosin mukaan sama ajatusmalli toimii myös hyvinvointiyhteiskunnassa: Jos poistamme ihmisten elämästä kaikki riskit, vähennämme ihmiselämän onnistumisen mahdollisuuksia ja ihmiskunnan kasvupotentiaalia.
Björn Wahlroos ei usko, että seuraavaan talouskriisiin voidaan juurikaan varautua.
– Pelkään, että joudumme vellomaan tämän kriisin jälkimainingeissa vielä jonkin aikaa. Emme ole vielä nähneet, miten paljon työpaikkoja kaikkiaan poistuu. Jos emme pysty tarjoamaan kilpailukykyisempää ympäristöä, yhtään menetetyistä työpaikoista ei tule takaisin. Voimme varautua seuraavaan lamaan lähinnä pitämällä huolta yrityksistämme. Valtio voi Wahlroosin mukaan omalta osaltaan olla avuksi luomalla verojärjestelmän, joka tekisi helpommaksi omien pääomien pitämisen myös yrityksissä. Tämä edesauttoi Wahlroosin mukaan selviämään myös 1990-luvun lamasta.
Yhteisöllisyys voimavarana
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen peräänkuulutti yhteisöllisyyttä taantuman taltuttamiseksi.
– Olemme tilanteessa, joka vaatii paljon henkistä kanttia. Pelkästään murehtimalla tai julkisen vallan toimia odottamalla ei selviä. Yhteinen verkosto on huomattavasti väkevämpi voima saattamaan pahimman ajan yli, Katainen totesi.
Kataisen mukaan nyt on elvytyksen aika, jolloin on helpotettava yritysten taivalta. Valtion 13 miljardin velanotto onkin merkinnyt noin 100 000 työpaikan säilyttämistä.
Katainen korosti myös työttömistä huolehtimisen merkitystä.
– Meillä ei ole varaa menettää ketään pysyvästi, hän totesi.
Valtiovarainministeri korosti myös yhteiskunnan taloudellisen pohjan uudistamista. Tämä merkitsee työurien pidentämistä ja julkisen sektorin toimien tehostamista sosiaali- ja terveyspalveluissa.
– Kriisin jälkeen alkaa sopeutus. Menotaso jäädytetään, eikä valtion velan anneta enää kasvaa.
Tällöin on myös mietittävä, mitä veroja pystytään kasvattamaan.
Sopeutuksen ohessa rakennetaan uutta tulevaisuutta.
– On mietittävä, minkälainen Suomen pitäisi olla, jotta joku investoisi tänne, Katainen pohti.
Palveluteollisuus selättäjänä
Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi muistutti, että parhaillaan eletään vuoden 1918 jälkeen heikointa vuotta bruttokansantuotteen näkökulmasta. Silti ihmisten kriisitietoisuus on heikkoa.
– 1990-luvun lama näkyi enemmän arjessa, reaalitalous oli paljon huonompi, Kauppi totesi.
Hän uskoi, että nykytaantuman selättämisessä erityisesti palveluteollisuudella on merkittävä rooli.
