Brysselistä ruttopuiston varrelle

Itävaltalainen Andrea Iber oli Brysselin vuosien aikana jo kaivannut kunnon talvia. Harmaat, vetiset talvet eivät kolahtaneet Alppien kasvatille. Ensimmäinen visiitti Suomeen maaliskuussa 2008 tuntui kieltämättä kylmältä (tosin silloiset pakkaslukemat eivät jälkikäteen sittenkään olleet niin kovin paukkuvat..), mutta viimeiset kaksi talvea ovat jo saaneet Andrean kaivamaan lasketteluvarusteet naftaliinista.

– Olen kokeillut jo murtomaahiihtoa ja luisteluakin, myös ratsastusta ja luonnossa liikkumista harrastava Andrea tunnustaa ja myöntää, ettei tiennyt Suomesta etukäteen mitään. Tämänkin hän kääntää pian myönteiseksi tosiasiaksi:

– Minusta on hienoa päästä asumaan ja työskentelemään eri maihin. Ensivaikutelma suomalaisista on ollut positiivinen ja Andrea yllättynyt siitä, kuinka hyvin kaikki osaavat englantia.

Vaikka englannilla siis pärjää paikassa jos toisessa, suomenkielen alkeisiin Andrea tutustui viime kesänä intensiivikurssilla.

– Selviän jo arjen rutiineista vaikkapa kaupparetkellä ja TV-ohjelmissa hahmotan tuttuja sanoja. Aikaa opiskeluun on tietysti rajallisesti varsinkin, kun luen myös ranskaa, Andrea kertoo.

Hyvät olosuhteet talviurheilulle eivät kuitenkaan olleet syy, miksi Andrea on nyt työskennellyt Suomessa kaksi vuotta. Taustalta löytyy mahdollisuus yhdistää mielenkiintoinen, haasteellinen työ innovatiiviseen, uuden luomiseen.

– Euroopan kemikaalivirasto poikkeaa monista muista EU-virastoista siinä, että virasto ja sen tavoitteet ovat uusia. Kaikki, mitä me teemme, tehdään ensimmäistä kertaa. Me pääsemme tekemään jotain ainutlaatuista, olemme mukana luomassa uusia pelisääntöjä paitsi kemikaalialan toimijoille myös EU:lle ja laajemminkin, Andrea selvittää omia motiivejaan.

Oma leiviskä ECHAn organisaatiossa löytyy lakiasiainyksiköstä. Andrean työ koostuu pääosin kemikaalien rekisteröintiin ja SIEF-ryhmien (kemikaaliteollisuudessa ja jatkokäyttäjäteollisuudessa toimivien yritysten tietojenvaihtoryhmiä) toimintaan liittyvien oikeudellisten ongelmien selvittämisestä. Lähtökohtaisesti kaikki ECHAn tekemät päätökset ovat lakiasiainyksikön tarkistamia, ja oikeudellisia tulkintoja on tehtävä lähes päivittäin. Viime aikoina myös rekisteröintiasiakirjoihin liittyvien julkisten tietojen hallintaan ja eteenpäin levittämiseen liittyvät juridiset pulmat ovat työllistäneet Andreaa.

Belgia ei pääse katoamaan kokonaan Andrean maailmankartalta, sillä sinne hänet saa palaamaan yhä uudestaan Brysseliin jäänyt poikaystävä. Nähtäväksi jää, jos pariskunta tänä vuotena viettää vapaa-aikaansa myös Suomen suvessa. Kunnon loma on joka tapauksessa tiedossa. Todelliset tulipalokiireet alkavat syyskuussa, kun ensimmäisen aallon – markkinoilla olevien vaarallisten ja suurina määrinä tuotettavien kemikaalien – rekisteröimisen deadline lähenee 1.12. Kolmas ja viimeinen määräaika umpeutuu vuonna 2018, mihin mennessä kaikki kemikaalit tulisi olla REACH-järjestelmän rekistereissä.

Tienristeyksestä oikeaan suuntaan

Ainakin siviiliminän puolesta William Broeren integroituminen Suomen oloihin on ollut haastateltavista helpoin: britti-hollantilaistaustainen juristi on naimisissa suomalaisen naisen kanssa ja kahden pienen lapsen isä.

– Valituksi tuleminen Euroopan kemikaalivirastoon juristiksi oli minulle kuin mieluisa bonus. Halusimme, että lapsemme asuisivat jossain kolmesta kotimaastaan ja nyt kun he ovat koulunaloitusiässä, Suomi oli ehdottomasti listan kärjessä, William sanoo ja mainitsee heti perään monia etuuksia, joita Suomessa on verrattuna esimerkiksi entiseen kotimaahan Belgiaan.

– Täällä lapset voivat liikkua jo pienenä turvallisesti kotiympäristössään. Me hankimme asunnon Espoosta metsän laidalta. Talvisin pääsemme kotiovelta hiihtämään ja kesäisin luontoon retkeilemään. Vapaa-ajan ongelmia ei sinänsä ole, sillä poikamme on aloittanut jalkapallon ja oma vapaa-aikani kuluu harjoituksiin ja peleihin kuskatessa, William kertoo äänessä hitunen iskän ylpeyttä.

William tunsi olevansa oman elämänsä risteyksessä, kun hän pohti Brysselin loppuvuosina, valitsisiko hän uran yksityisellä sektorilla vai EU:ssa ja EU:lle.

– Olen päätökseeni enemmän kuin tyytyväinen. Työnkuva on ollut monipuolisempaa kuin odotin. Lakimiesten asema ECHAn sisällä on hyvä. Meillä on pääsy kaikkien asiantuntijoiden ja ylimmän johdon luo, sillä koko viraston tehtävänähän on luoda systeemi uuden lain ja järjestelmän alle, William toteaa tyytyväisenä.

Andrea ja William työskentelevät lakiasiainyksikössä. Yhteensä heitä on kahdeksan, joista kaksi on suomalaisia, tiimin yhdeksäs jäsen on jo valittu. William oli itse asiassa yksikön kolmas jäsen aloittaessaan virassaan helmikuussa 2008.

– Hakuprosessi oli pitkä. Kun tieto viraston perustamisesta tuli, laitoin hakemukseni sisään alkuvuodesta 2007. Nykyinen yksikönpäällikköni Minna Heikkilä haastatteli minut samaisena kesänä ja sen perusteella pääsin varallaololistalle 20 muun hakijan kanssa. Marraskuussa sain tiedon paikan varmistumisesta. Edessä oli vielä – niin minulla kuin kaikilla meillä – terveystarkastus ja puhtaiden paperien jälkeen pääsin aloittamaan työni. Aluksi tein kaikkea mahdollista, paitsi suomenkielisiä sopimuksia.

Williamin työnkuva on kahden vuoden aikana selkiytynyt ja tällä hetkellä hän on keskittynyt paitsi viiden tuomioistuinjutun hoitamiseen sekä ECHAn teollisuus- ja tekijänoikeuksien suojaamiseen myös operatiivisten yksiköiden neuvonantajan rooliin vaarallisten aineiden REACH-sääntelyyn ja lupamenettelyyn liittyvissä asioissa.

Unelmista totta

Kolmikosta untuvikoin on kreikkalainen Theodora Basmatzi, jolla haastattelun aikaan työkokemusta ECHAlla oli kertynyt vasta viikon verran. Theodorankin tie Helsinkiin on saanut alkunsa netissä olleen työnhakuilmoituksen kautta. Prosessi lähti alkuun jo hyvissä ajoin ennen viikon takaista ensimmäistä päivää: hakemuksen lähettämisestä haastatteluun, varallaololistalle nostamisesta lopulliseen päätökseen. Yksi haastattelijoista ja valitsijoista oli nykyinen kollega, Willliam.

– Haastattelun lisäksi kirjoitin esseen alan oikeustieteellisistä pääkohdista, Theodora muistelee.

– Tämä on ehdottomasti kemikaalialan paras paikka tehdä juristin töitä. Olen erittäin motivoitunut antamaan oman panokseni tälle missiolle. Uskon, että olemme suuren menestyksen tiellä. Henkilökohtaisesti tämä on unelmieni täyttymys.

Kuten Andreakin aikoinaan, myös Theodora on aloittanut nuoremman lakimiehen työnsä HelpDesk & Guidance -yksikössä.

Vapaa-aikaansa Theodora suunnittelee käyttävänsä lenkkeilyyn ja lähiseutujen tutustumiseen kävellen.

– Suomalaiset ovat todella ystävällisiä. Eksyin kaupungille ja heti luokseni tuli avuliaita paikallisia opastamaan minut perille, Theodora kiittelee.

Jackpot Helsingille ja koko maapallolle

Kaikkia kolmea ECHAn nuorta juristia yhdistää Bryssel sekä EU. Jokainen kolmikosta on viettänyt kaupungissa aikaansa työkokemuksia kasvattaen. Mutta kuten William muotoilee heidän kokemuksensa yhteen, aika lakifirmojen parissa oli intensiivistä ja opettavaista ja työpäivien pituus lähenteli ympäripyöreitä.

– Nykyiset tehtävät ovat sisällön puolesta jotain aivan muuta. Lisäksi ehdottomana etuna on, että päivien pituus on hallittua ja myös työn ulkopuoliselle elämälle jää aikaa. Toki aika ajoin teemme työtä 24/7, mutta silloin meillä on siihen painava syy, ei pelkkä oletus, että työpaikalla täytyy olla iltamyöhään.

Vaikka Euroopan kemikaalivirasto sijaitsee Suomessa, haastateltavat eivät koe olevansa töissä suomalaisessa virastossa ja näinhän asia onkin. Yhteyksiä suomalaisiin kollegoihin ei ole juuri syntynyt muutoin kuin epävirallisissa tuttavakuvioissa.

–Tulee varmasti vielä aika, jolloin olisi hyväksikin tuntea ja saada ammatillista tukea paikallisilta juristeilta, William pohtii.

Mutta se missio. Kemikaalivirasto antaa työntekijöilleen myös moraalisen ja eettisen työn lisän. REACH-määräysten ja ECHAn toiminnan päämääränä on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä. Echalaisena he kokevat työskentelevänsä virastolle, mutta EU:n hyväksi.

– Olemme itsenäinen virasto eivätkä arvomme ja toimintatapamme välttämättä ole yhtenäiset muiden virastojen kanssa. Mutta ”big picture” on ehdottomasti yhteinen hyvä. Eikä tavoitteemme suinkaan jää Euroopan rajojen sisälle, kyllä tässä pitkässä juoksussa ollaan muuttamassa koko maailman pelisääntöjä uusiksi. On äärimmäisen motivoivaa antaa oma työpanos jonkin suuremman muutoksen eteen, vaikuttaa siihen, että tietyt eettiset ja moraaliset säännöt toteutuvat, William kiteyttää kaikkien kolmen ajatukset yhteen.

 

Kiinnostaako ECHA työpaikkana?

Virastoon haetaan töihin kuten muihinkin EU-instituutioihin: julkisen haun kautta, joista tiedotetaan paikka- tai profiilikohtaisesti viraston nettisivulla. Samasta paikasta löydät ohjeet harjoittelijahausta, joka on avoinna ympäri vuoden. Lakimiehille töitä on tarjolla avustavasta lakimiehestä valituslautakunnan jäsenyyteen, useimmiten viiden vuoden työsopimuksilla. Ruuhkahuippuina myös lyhytaikaisempia työsuhteita saattaa avautua sekä lakiasiainyksikössä että valituslautakunnassa.

Valituslautakunnan työtä lukuunottamatta kaikki kemikaalilainsäädäntöön tai viraston hallintoon liittyvät lakiasiat hoidetaan yksikössäni kymmenen kansainvälisen juristin voimin. Kuten haastatteluista ilmenee, vaikka kysymyksiä on ratkaistava paljon ja nopeasti, työn sisältö on varsin monipuolista ja palkitsevaa.

Minna Heikkilä, lakiasiainpäällikkö

 

Euroopan kemikaalivirasto, European Chemicals Agency (ECHA)

Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) hoitaa kemikaalien rekisteröintiin, arviointiin, lupamenettelyihin ja rajoituksiin liittyviä asioita sekä varmistaa kyseisten menettelyjen johdonmukaisuuden kaikkialla Euroopan unionissa. ECHA jakaa tietoa kemikaaleista sekä tarjoaa teknistä ja tieteellistä neuvontaa. Lisäksi se arvioi ja hyväksyy aineiden testausehdotuksia ja pyrkii aktiivisesti vähentämään eläinkokeita. Euroopan kemikaalivirasto käyttää päätöksenteon pohjana parhaita käytettävissä olevia tieteellisiä, teknisiä ja sosioekonomisia tietoja. Alansa ykkönen virasto on myös henkilöstön osaamisessa – Helsingissä työskentelee parhaita osaajia ja tutkijoita monilta erityisaloilta.

Virasto aloitti toimintansa Helsingissä 1.6.2007 pitkällisen prosessin jälkeen. Taustalla oli kemikaaliasetuksen hyväksyminen EU:n neuvostossa ja parlamentissa, minkä valmistelu kesti kaikkineen kolme vuotta. Kemikaalien hallinnoinnin sääntelykehys REACH (Registration, Evaluation, Authorization of Chemicals) hyväksyttiin 18.12.2006. Hyväksynnän yhteydessä tehtiin päätös perustaa Euroopan kemikaalivirasto hallinnoimaan REACH:iin liittyviä tehtäviä. Euroopan unionin jäsenmaita sitova uusi kemikaaliasetus tuli voimaan samana päivänä, kun ECHA aloitti toimintansa. REACH-järjestelmän tavoitteena on parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua, antaa tarkempaa tietoa kemikaaleista, varmistaa, että niiden käyttö on turvallista sekä samalla ylläpitää Euroopan kemianteollisuuden kilpailukykyä ja vahvistaa sen innovatiivisuutta.

ECHA työllisti ensimmäisenä toimintavuotenaan noin 100 ihmistä, nyt henkilöstön määrä on yli nelinkertaistunut (401 työntekijää 1.1.2010). Kaikki EU:n kansalaisuudet, lukuun ottamatta Luxemburgia ja Kyprosta, ovat kemikaalivirastossa edustettuina. Henkilöstöstä 38 prosenttia on suomalaisia. Suomalaisten jälkeen seuraavaksi eniten työntekijöitä on Saksasta, Ranskasta, Italiasta ja Englannista. Naisten osuus on 49 ja miesten 51 prosenttia. Viraston pääjohtaja Geert Dancet on belgialainen. Euroopan kemikaalivirasto sijaitsee Helsingissä, Annankadulla, vuonna 1937 valmistuneessa rakennuksessa, jossa oli ensin Tilgmannin kirjapaino ja sittemmin Eläke-Varman pääkonttori.

Euroopan kemikaaliviraston herruus ei ole pieni juttu myöskään isäntämaalle. Suomi menetti aikanaan Euroopan elintarvikeviraston sijoituspaikan loppusuoralla Parmalle. Spekulaatiota käytiin, josko Italian presidentti Silvio Berlusconin kommentit suomalaisen ruokakulttuurin tasosta (tai sen puuttumisesta) olisivat olleet omiaan vaikuttamaan EU:n päätökseen. William Broere totesi asiaa sivuutettua, että häviö olikin Suomelle voitto:

–Kemikaaliteollisuus on merkittävä teollisuudenala ja siksi myös Euroopan kemikaalivirastolla on enemmän valtaa, päätöksentekokompetenssia ja painoarvoa kuin monella muulla EU-virastolla. Helsinki ja Suomi saavat oman palansa kunniasta.

Kemikaaliteollisuus joutuu omalla tahollaan tekemään lujasti töitä, jotta REACH-asetuksen vaatimukset täyttyvät annettuihin määräaikoihin mennessä. ECHAn juristien tehtäväkenttään kuuluukin merkittävällä panoksella yritysten tukeminen rekisteröintiprosessissa ja tiedon jakaminen kemikaaliviraston näkökulmasta.

 

Andrea Iber,

31 vuotta, Itävalta
• Oikeustieteen opinnot Grazin yliopistosta, maisterin tutkinot ja diploma “Study Combination ‘Europe’ – Law, economy and languages”
• Tutkimusassistentti Euroopan ja kansainvälisen lain -osastolla Amsterdamin yliopistossa
• Harjoittelujaksot Euroopan komissiossa (Kauppapolitiikka, Anti-Dumping) sekä Euroopan tuomioistuimessa (Tutkimusosasto; sisäiset markkinat ja vapaa liikkuvuus)
• 2004–2008 Taylor Wessing -lakiasiaintoimisto, Bryssel (mm. lääke- ja ruokalainsäädäntö sekä kilpailu- ja kauppalait)
• Kemikaalivirasto, kesäkuu 2008

Theodora Basmatzi,

27 vuotta, Kreikka
• Oikeustieteen opinnot Kreikassa, gradu ” European Union Law”
• Tohtorintutkinto REACH-säännöstelystä loppusuoralla
• Valmistumisen jälkeen kaksi vuotta lakiasiaintoimistossa Kreikassa
• Muutto Brysseliin: kuusi kuukautta harjoittelijana Euroopan komission kilpailuosastolla ja lyhyt periodi kreikkalaisessa lakitoimistossa erikoistumisalana kilpailulaki ja julkiset hankinnat
• Kemikaalivirasto, kesäkuu 2010

William Broere,

39 vuotta, Britannia (syntynyt Hollannissa)
• 1994 Oikeustieteiden kandidaatti (Sussex)
• 1996 Oikeustieteiden maisteri (Brugge)
• Asianajaja
• Harjoittelijana Euroopan komission Telekommunikaatio-osastolla
• 1997–1999 Mission of the Republic of Korea to the EU, Bryssel
• 1999–2008 yhtiökumppani ranskalaisessa Siméon & Associés ja englantilaisessa Lovells -toimistoissa (yhteiskunta-asiat, mm. jäte-, ilmakuljetus-, tupakka- ja kilpailulait)
• Kemikaalivirasto, helmikuu 2008