Vaikka keskusrikospoliisin palveluksesta reilut 14 vuotta sitten vakuutusetsiväksi siirtynyt Christian Rönnbacka, 47, on synnynnäinen tarinankertoja, hän ei ennen vuotta 2008 ollut kirjoittanut mitään, mikä ei olisi liittynyt hänen työhönsä. Vahingon hän on ottanut nopeasti takaisin, sillä kuudes Antti Hautalehto -dekkari Tuonen korppi ilmestyy syksyllä. Lempinimellä Rölli tunnettu vakuutusetsivä–kirjailija on myös ehtinyt toimittaa runokirjan ja olla mukana tekemässä lantionpohjajumppakirjaa Bailamama – Pysy tiukkana.
Röllin ensimmäinen tietokirja, vakuutusyhtiöihin kohdistuneesta petosrikollisuudesta kertova Kävikö käry? on vielä painotuore. Kertomukset on kerätty vakuutustutkijoilta.
– Päätoimisia vakuutusetsiviä on Suomessa vain 33. Minusta kirjalle oli tilausta pelkästään ammatin ja työn kuvaamisen sekä tarinoiden talteen kirjaamisen näkökulmasta. Tietysti ensisijainen tavoite on, että lukijat viihtyisivät teoksen parissa.
Terveitä työkyvyttömiä
Tarkkaa tietoa vakuutusyhtiöihin kohdistuvasta petosrikollisuudesta on mahdotonta saada. Petosten skaala on laaja ja ulottuu vahinkoilmoitukseen lisätyistä aurinkolaseista useita ihmishenkiä vaatineeseen tekoon. Arvioiden mukaan 5–10 prosenttia vahinkoilmoituksista on perusteettomia tai sisältää muuten virheellistä tietoa.
– Euromääräisesti rikosvahinkojen kokonaismäärää ei pystytä arvioimaan, mutta selvää on, että kustannukset kaatuvat vakuutuksenottajien maksettaviksi.
Suomessa lähes joka toinen petos liittyy autoon. Toisella sijalla ovat kotivakuutukset, joiden jälkeen tulevat matkavakuutukset, mopo- ja moottoripyörävakuutukset sekä vene- ja mönkijävakuutukset.
– Suuria perusteettomia korvauksia maksetaan henkilövakuutuksista, Rönnbacka kertoo.
Kävikö käry? -teoksen kuvaamista rikoksista törkeimmät liittyvät nimenomaan väitettyihin henkilövahinkoihin. Tutkijalta saattaa kulua paljon aikaa ja energiaa sen osoittamiseksi, ettei vakuutuksenottajalla olisi oikeasti oikeutta minkäänlaiseen korvaukseen.
– Toisinaan oikeaa tulokulmaa joutuu etsimään pitkään ja miettimään, mistä vastaus löytyy. Hötkyilemällä pystyy pilaamaan monta juttua.
Kömpelöä koheltamista
Kirjan lukuisista kertomuksista Röllin mieleen jää erityisesti tarina suloisista koiranpennuista: Yhtiö, joka vakuutti syntymättömiä koiranpentuja, huomasi, että erään kennelinpitäjän jokaisesta pentueesta syntyi yksi koira kuolleena. Asiaa tutkittaessa paljastui, että kennelinpitäjä oli käyttänyt usean vuoden ajan yhtä ja samaa kuollutta pentua näytillä eri eläinlääkäreillä ja saanut näin vakuutusyhtiön vaatiman todistuksen. Väliajat pentua säilytettiin pakastimessa. – Siinä ahneus näyttäytyy irvokkaimmillaan, Rönnbacka huokaa.
Vakuutusrikoksen tekijät monesti aliarvioivat vakuutusyhtiön ymmärryskyvyn.
Suurin osa tarinoista tarjoaa kuitenkin kutkuttavaa vahingoniloa, koska rikoksentekijät ovat aliarvioineet perinpohjaisesti vakuutusyhtiön ymmärryskyvyn. Samalla kertomukset ovat varsin opettavaisia.
– Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että esimerkeistä otetaan oppia ja me etsivät saamme mielenkiintoisempia ja haasteellisempia tehtäviä!
Rölli toivoo, että kirja muokkaisi asenteita ja saisi petosta harkitsevan punnitsemaan riskejä ja seurauksia.
– Vakuutus ei ole rahasto vaan tuote, joka on kauden kerrallaan voimassa. Surullisinta minusta on, kun perusrehelliset ihmiset jostain kumman syystä syyllistyvät tilaisuuden tullen petokseen ja sotkevat asiansa.
