Ennen meppikauttaan Kauppi oli hankkinut poliittista kokemusta järjestötoiminnassa, kokoomuksen eduskuntaryhmässä, Oulun kunnallispolitiikassa ja kaupunginhallituksessa. Sitten napsahti jättipotti. Vasta 24-vuotias, aloitteleva mutta kunnianhimoinen poliitikko pääsi kertarysäyksellä Euroopan parlamenttiin.
– Olin vaikuttanut politiikan taustatehtävissä jo jonkin aikaa, perehtynyt eurooppaoikeuteen ja toiminut muutaman vuoden Kokoomuksen eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä. Europarlamentti oli kuitenkin elämänmuutos, johon en ollut valmistautunut, Kauppi tunnustaa.
Vaikka Kauppi sai näyttävää tukea omalta eduskuntaryhmältään, mainostilaa lehdissä ja yli 500 henkilön tukiryhmän, omaan läpimenoon hän ei osannut uskoa.
– Nousu yhdessä yössä virkamiehestä kaikkien tietoisuuteen, vieläpä yhtenä parlamentin nuorimpana jäsenenä, tuntui mahdottomalta ymmärtää. Ehkäpä kannattajani hakivat nuorta, sopivan koulutuksen omaavaa poliittista vaihtoehtoa.
Sopivan kokoinen loikka
Finanssipolitiikasta, ympäristöstä ja ihmisoikeuksista kiinnostunut eurokansanedustaja on tunnettu myös ajoittain räväköistä mielipiteistään. Haastatteluissa hän on arvostellut muun muassa kansanedustajien Nato-kantojen panttaamista sekä kansalaisten perusturvaa, joka ei tarpeeksi kannusta opiskeluun, työhön ja yrittämiseen.
Toisaalta Kauppi pääsi parlamentissa nopeasti mukaan lainvalmistelutyöhön. Hän on ollut mukana kirjoittamassa Euroopalle perustuslakia, valmistellut pitkälle kolmeakymmentä mietintöä ja lausuntoa sekä edustanut Euroopan parlamenttia Valkoisessa talossa ja Kiinan kansankongressissa.
– Sain tavata vaikuttavia ihmisiä, olla mukana mielenkiintoisissa kokouksissa ja tehdä itseäni kiinnostavia asioita. Mikä työuralla voi olla sen parempaa? hän kysyy.
Sitten kuvioihin tuli Finanssialan Keskusliitto ja työnkuva muuttui lobattavasta lobbariksi ja Bryssel vaihtui Helsingin Bulevardiin.
– Tein päätöksen avoimesti ja läpinäkyvästi, Kauppi kuittaa epäilyt intressiristiriidasta. Samana iltana kun nimitys oli ilmoitettu, kerroin asiasta Euroopan parlamentissa enkä ottanut enää uusia esittelyvastuita. Uuden työn katsoin paremmaksi aloittaa lyhyen äitiysloman jälkeen, jolloin pitkähkö siirtymäaika johtui luonnollisesti raskaudestani.
Mutta miksi FK? Kauppi kertoo tehneensä rahoitusmarkkinoiden ja talousasioiden kanssa niin paljon työtä parlamentissa, että siirtyminen alan toimitusjohtajaksi tuntui varsin luonnolliselta. Kymmenen vuoden parlamenttiuran jälkeen olikin jo aika vaihtaa alaa.
– Tehtävä on mielenkiintoinen. Olemme pankki-, arvopaperi- ja vakuutusalan yhteinen katto-organisaatio, joka palvelee laajasti suomalaista yhteiskuntaa, kotitalouksia ja elinkeinoelämää, yhteisiä synergioita etsien. Toisaalta tämä oli sopivan kokoinen loikka lainsäätäjän tehtävistä käytännön työhön.
Missiona kilpailukykyiset rahoitusmarkkinat
Työ parlamentissa tähtäsi Euroopan asioiden parantamiseen. Nyt tavoitteena on luoda suomalaisesta finanssialasta vankka perusta suomalaiselle kilpailukyvylle.
– Nimi saattaa johtaa harhaan, sillä ihmiset mieltävät finanssikäsitteen varsin suppeasti. Kuitenkin kyseessä on laaja tehtäväkenttä, johon kuuluu esimerkiksi vahingontorjunta- ja turvallisuustyötä, yhteiskunnallisesti tärkeiden trendien tutkimusta sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden edistämistä.
Yhtenä tutkimusaiheena Finanssialan Keskusliitolla on ikääntyminen ja se, miten omaehtoisella varautumisella voidaan täydentää lakisääteistä työeläketurvaa sekä hankkia erilaisia hoivapalveluja. Sidotun säästämisen lainsäädäntöympäristön uudistaminen, jolla lisätään kilpailua ja laajennetaan verokannusteisten säästämisvaihtoehtojen valikoimaa on tällä hetkellä yksi keskeinen asia FK:n asialistalla.
Toisaalta säästämisen ei pitäisi olla itseisarvo, jota tulisi verorahoilla kannustaa. Jos ihmisellä on omaisuutta, myös sitä on voitava käyttää veroneutraalisti oman hyvinvoinnin lisäämiseen sekä täydentävän lisäeläketurvan hankkimiseen.
Kritiikkiin siitä, tarvitaanko kahta rinnakkaista eläkejärjestelmää, yksityistä ja julkista, Kauppi vastaa, että molempia tarvitaan.
– Lakisääteinen työeläkejärjestelmä on osoittautunut hyväksi innovaatioksi, jonka avulla suomalaisten eläkkeet on pystytty takaamaan myös vaikeissa oloissa. Vaikeinakaan aikoina suomalaiset eivät ole joutuneet pelkäämään eläkkeidensä puolesta. Myös työeläkemaksun korotuspaineet on pystytty pitämään kohtuullisina onnistuneella pitkän aikavälin sijoituspolitiikalla sekä luomalla kannusteita pidentää työuraa. Lakisääteiset työeläkkeet ovat senioriajan toimeentulon kulmakivi ja työrahoitteisen hyvinvoinnin tärkein osa.
Kotipesä kunnossa
Mutta miten työt ovat alkaneet uudessa työpaikassa ja onko se tuonut tullessaan uusia haasteita?
– Mepin työ on enemmän yksinäistä asiantuntijatyötä, jossa jokainen vastaa omista tekemisistään ja tehtäviensä organisoinnista. Esimerkiksi kun valmistelin Rahoitusvälineiden markkinat –direktiiviä (MiFID), minun piti osata se syvällisesti. Nyt alaisuudessani työskentelee lähes 70 erilaista asiantuntijaa, jolloin minun ei tarvitse olla joka alan paras asiantuntija. Riittää, että tietää oleellisen tiedon laajalta alueelta. Siihen juristin koulutus antaa hyvät edellytykset.
Vaikka Finanssialan Keskusliitto on toimijana nuori, sillä on pitkät perinteet finanssialalta Pankkiyhdistyksen ja Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton kautta.
– Työn sisältö ei ole juurikaan muuttunut. Haasteita toimialalle tuovat tällä hetkellä reaalitalouden liikkeet. Suomessa finanssialalla itsessään ei toistaiseksi ole suurempia ongelmia, sillä pankkien ja vakuutusyhtiöiden toiminta on terveellä pohjalla ja vakavaraisuus hyvässä kunnossa.
Vaikka vientiteollisuuden näkymät ovat synkistyneet ja kotitalouksien maksuvaikeudet lisääntyneet, Suomessa finanssiala on pystynyt olemaan kansallisen kilpailukyvyn rakentaja. Pankit ovat muun muassa pystyneet lisäämään yritysluotonantoa aikana, jolloin muualla Euroopassa lainahanoja on jouduttu panemaan kiinni.
– Pankit ovat jakaneet yritysriskiä muun muassa myöntämällä käyttöpääomarahoitusta terveille yrityksille. Meillä on lähtökohtaisesti vakavarainen järjestelmä, sillä edellinen pankkikriisi opetti paljon. Silloin finanssijärjestelmämme koki totaalisen myllerryksen, jota voimisti neuvostokaupan kaatuminen, rahamarkkinoiden nopea avautuminen sekä joidenkin pankkien osittain holtiton luotonanto.
Kaupin mukaan julkisen talouden kestävyyden turvaaminen ja velkataakasta selviäminen ovat suurimpia yhteiskunnallisia haasteitamme tulevaisuudessa. Kun finanssiala on kunnossa, sitä voidaan hyödyntää tämän haasteen voittamisessa.
Europarlamenttivuosien aikana Kaupin perhe on kasvanut kolmella lapsella, joista nuorin on alle vuoden ikäinen. Tämä ei kuitenkaan hänen mukaansa ollut pääasiallinen syy siirtyä takaisin Suomeen.
– Näkökulman vaihto tekee elämässä aina hyvää, vielä olen liian nuori miettimään tulevaa eläkevirkaa. Tosin on helpompaa perheen kannalta, kun ei jatkuvasti tarvitse elää matkalaukkuelämää ja lentää Suomen ja Brysselin väliä.
– Työn ja perheen yhdistäminen sujuu samoin kuin muillakin pienten lasten vanhemmilla: Työn jälkeinen vapaa-aika sujuu tiiviisti perheen kanssa ja omat harrastukset ovat vähissä. Lenkkipolkukin johtaa yleensä leikkipuistoon, Kauppi tiivistää.
Uusia tuulia politiikkaan
Piia-Noora Kauppia haastateltaessa muodostuu kuva energisestä ihmisestä, jolla on selkeät päämäärät elämässään. Nuorena kilpatanssijana hän voitti useita SM-mitaleja lapsi- ja juniorisarjoissa. Monet luottamustoimet lukioikäisestä alkaen kertovat palavasta innostuksesta järjestötoimintaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmän ja Oulun kaupunginvaltuuston työhön hän osallistui vasta 22-vuotiaana, vastavalmistuneena oikeustieteen kandidaattina.
Miksi kokoomus valikoitui omaksi puolueeksi selittyy Kaupin mukaan pitkälti sillä, että Kokoomus oli 1990-luvun alussa ainoa poliittinen liike, joka aktiivisesti ajoi Suomen EU-jäsenyyttä.
– Halusin edistää liittymistämme Euroopan yhteisöön, mutta en ajatellut, että politiikasta tulisi minulle ammatti. Opiskeluaikana olin kiinnostunut valtiosääntöoikeudesta ja oikeustaloustieteestä, en niinkään finanssiasioista. Talous- ja raha-asiain valiokunta kuulosti kuitenkin mielenkiintoiselta tehtävältä europarlamentissa ja rahoitusmarkkina-asiat veivät nopeasti mennessään.
Piia-Noora Kauppi on monella tavalla uuden sukupolven päättäjän esikuva. Aito innostus ja halu vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen sekä omien mielipiteiden peittelemätön esilletuominen ovat välillä hätkähdyttäneet kokeneempia veteraanipolitiikkoja. Toisaalta uuden sukupolven pitääkin kyseenalaistaa edellisten tekemät päätökset – ja siinä hän on onnistunut varsin hyvin.
Piia-Noora Kauppi
• Syntynyt 7. tammikuuta 1975 Oulussa.
• Valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi 1997.
• Juristiaviopuoliso Jussi Antero Järvinen, kolme lasta.
• Toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä ja Kokoomuksen europarlamenttiryhmän puheenjohtajana vuosina 1999–2008.
• Jäsenyyksiä talous- ja raha-asiainvaliokunnassa, oikeudellisten asioiden valiokunnassa, naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnassa, oikeus- ja sisämarkkinavaliokunnassa, työllisyys- ja sosiaalivaliokunnassa sekä Euroopan parlamentin USA- ja Kiina-suhteista vastaavissa valtuuskunnissa. Hän oli myös EU:n perustuslaillisen konventin jäsen.
• Lisäksi Kauppi on toiminut EPFSF – Euroopan parlamentin rahoitusmarkkinafoorumin puheenjohtaja ja varapuheenjohtajana sekä EIF:n eli Euroopan internetsäätiön hallituksen jäsenenä.
