Ruotsissa päävastuun tuomareiden ammatillisen pätevyyden kehittämisestä kantaa valtiollinen Domstolsakademin, joka organisatorisesti kuuluu oikeusministeriöstä erilliseen tuomioistuimien hallinnolliseen keskusvirastoon Domstolsverketiin. Muita opinahjoja ovat yksityiset Lunds ja Göteborgs domarakademi. Naapurin riippumattomuutta kunnioittavat tuomioistuinhallinto ja tuomareiden koulutus täyttävät vanhastaan esimerkillisellä tavalla YK:n ja EN:n normit. Malli rationaalisuudessaan kelpaisi myös Suomelle, kuten se on kelvannut jo monelle muullekin eurooppalaiselle maalle.
Tuomioistuinakatemian pääpaikka on Jönköpingissä, jossa sillä on omat toimitilat. Samassa kaupungissa toimii myös Domstolsverket. Akatemia saa rahoituksensa osana keskusviraston rahoitusta. Kuluvan vuoden budjetti on 21 miljoonaa kruunua eli noin 2,4 miljoonaa euroa. Suurin menoerä on tuomareiden matka- ja majoituskulut. Opetuksen palkat ovat toisella sijalla. Opetusta järjestetään sisäoppilaitoksissa muuallakin kuin Jönköpingissä. – Kun toiminta tänä vuonna laventuu koskemaan tuomioistuimien kaikkia lakimiehiä, budjetti kaksinkertaistuu.
Hallinto ja neuvosto
Akatemialla on rehtori, apulaisrehtori, kuusi ainevastaavaa, neljä opetusassistenttia ja neuvosto. Domstolsverket antaa tarvittaessa hallinnollisia palveluja. Rehtori Roberth Nordh on hovioikeudenneuvos ja Upsalan yliopiston prosessioikeuden dosentti. Vararehtori Märit Bergendahl on hänkin tuomari, rådman.
Ainevastaavat ovat rehtorin valitsemia. Heillä on erityisalallaan vankan käytännön kokemuksen ohella erityisiä ansioita esimerkiksi yliopisto-opetuksessa, lainvalmistelussa tai tutkimusprojekteissa. He käyttävät 30 prosenttia vuosityöpanoksestaan akatemian hyväksi. Opetuksen sisällöstä vastaa periaatteessa yksin rehtori, mutta Nordhin mukaan käytännössä
ainevastaavilla on keskeisin rooli ja vastuu kunkin oikeudenalan opetuksen sisällöstä ja opettajien valinnasta. Ainevastaavat toimivat itsekin opettajina.
Neuvostossa on viisi tuomaria, kaksi asianajajaa, syyttäjä ja oikeustieteen edustaja. Neuvoston roolina on toimia rehtorin keskustelukumppanina ja ideoiden esilletuojana. Neuvosto osallistuu myös ainevastaavien kokouksiin, joissa käsitellään opetuksen sisällöllisiä kysymyksiä.
Koulutuksella laatua ja luottamusta oikeudenkäyttöön
Ensisijaisena tavoitteena on vaikuttaa siihen, että tuomareilla on parhaat mahdolliset edellytykset kohdata ne laadulliset tasovaatimukset, jotka on asetettu tuomiovallan käytölle. Toisena tavoitteena on edistää ruotsalaisten tuomioistuimien pysymistä niin houkuttelevina työpaikkoina, että tuomarit voidaan rekrytoida etevimmistä ja alalle sopivimmista juristeista. Kolmanneksi: tuomareiden korkealla ammattitaidolla vahvistetaan kansalaisten luottamusta oikeudenkäyttöön.
Opetusohjelmat jakautuvat perus- ja syventävään tasoon sekä erikoistumiseen. Erikoistumiskoulutus mahdollistaa tuomioistuimissa asian laatuun perustuvien kokoonpanojen käytön.
Opettajat rekrytoidaan tuomioistuimista, yliopistoista ja viranomaisista. Keskeisimmän vaatimuksen mukaan opetuksen pitää kytkeytyä suoraan tuomarin arkityöhön. Opetusmetodi perustuu ajatukselle, jonka mukaan tuomareiden aktiivisesta osanotosta tulee opetuksen perusta (bas). Opettajan roolina on olla asioista perillä sekä herättää (stimuloida) aktiivista tietojen ja kokemusten vaihtoa. Uudet ajatukset, ideat ja näkökulmat syntyvät opettajien ja opetettavien osallistuvasta vuorovaikutuksesta. Oppimisesta tulee prosessi, jossa osalliset rikastuttavat toisiaan erilaisilla yksilöllisillä taidoillaan ja tiedoillaan.
Metodia perustellaan sillä, ettei opetus saa pysähtyä staattiseksi. Opetuksen on muututtava sitä mukaa, kun yhteiskunta ja oikeuskin muuttuvat. Näin akatemiasta voi kehittyä dynaaminen tietokeskus koko Ruotsin tuomioistuinlaitoksen hyödyksi.
Opetus hyväksytty
Tuomarit ovat arvioineet saamansa opetuksen viiden arvoiseksi asteikolla, jossa kuusi on korkein.
Merkittävänä onnistumisen tekijänä pidetään opettajien panosta. On osattu valita asiantuntijat. Toinen onnistumisen tekijä on ollut se, että tuomareilla on ollut tahtoa ja kykyä osallistua aktiivisesti opetustapahtumaan. Kun akatemia pyrkii keskustelevaan vuorovaikutteiseen opetukseen ja vähemmän korokkeelta luennoimiseen, opetusmuoto tarvitsee ja on saanut aktiivisia osallistujia. Rehtori Nordh toivottaa suomalaisetkin tuomarit tervetulleiksi opinahjoonsa. Vuosiohjelmat ovat netissä.
Lyhennelmä Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan Snellman-luennosta
