Lisää aloituspaikkoja korkeakouluihin?
Kehysriihessä päätettiin, että työurien pidentämistavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan hakijasumien purku kasvattamalla vuosina 2014–2016 sisäänottoa työvoimatarpeen kannalta oleellisilla aloilla. Hakijasuman purkuun käytetään 123 miljoonaa euroa vuosina 2014–2022. On erittäin tärkeää, että opiskelijat pyrkivät ylläpitämään keskustelua ja tuomaan esille koulutuspaikkojen lisäämisen todelliset vaikutukset.
Aloituspaikkojen lisäyksen vaikutukset ulottuvat kuitenkin opiskelijoita laajemmalle. Lakimiesten työttömyys on kahdessa vuodessa lisääntynyt lähes 25 prosenttia ja vastavalmistuneiden työttömyys kaksinkertaistunut. OKM ei ole esittänyt kestäviä perusteita koulutuspaikkojen lisäämiselle.
Lakimiesliitto on jatkuvasti tehnyt aktiivista vaikuttamistyötä, ja toukokuussa varmistui, että oikeustieteellisen koulutuksen osalta aloituspaikkoja tullaan lisäämään vuosina 2014 ja 2015 yhteensä 49 paikkaa vuodessa. Heikoista perusteluista huolimatta lopullinen päätös oli odotettua parempi. Lisäys ei ole niin suuri kuin alkuperäisissä arvioissa epäiltiin.
Koulutuspaikkojen lisäys toteutetaan ainoastaan määräaikaisena. Kun päätökset on tehty, tulee siirtää katseet tulevaan. Osaavan lakimieskunnan perusta tulee saada turvattua myös koulutusmäärien kasvaessa.
Eläkeratkaisujen aika
Suomen eläkejärjestelmä on toistaiseksi toiminut siten, että seuraavat sukupolvet ovat rahoittaneet edeltäjiensä eläkkeet. Väestörakenteen muutosten takia tämä yhtälö ei sellaisenaan jatkossa enää toimi, vaan eläkejärjestelmä edellyttää uudistamista. Keskusjärjestöt neuvottelevat parhaillaan eläkeuudistuksesta, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Lakimiesliitto vaikuttaa neuvotteluissa ennen kaikkea Akavan kautta.
Opiskelijan näkökulmasta eläkeasiat voivat tuntua hyvin kaukaisilta, mutta nyt tehtävät päätökset vaikuttavat erittäin keskeisellä tavalla juuri meidän nuorten tuleviin eläkevastuisiin ja -etuuksiin.
Järjestöt ovat jo sitoutuneet siihen, että eläkkeellesiirtymisiän odote nostetaan vähintään 62,4 vuoteen viimeistään vuonna 2025. (Vuonna 2013 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 60,9 vuotta.) Tavoitteesta ollaan kuitenkin tätä menoa jäämässä noin vuosi. Lisäksi on sitouduttu siihen, että nyt toteutettavan uudistuksen seurauksena työllisyys paranee, kestävyysvaje pienenee ja sukupolvien
välinen oikeudenmukaisuus toteutuu.
Eläkekeskustelusta mediassa on esillä ollut pääasiassa vanhuuseläkkeen alaikärajan nosto. Alaikärajan nosto on toki keskeinen keino eläkkeellejäämisiän odotteen nostamiseen, mutta se ei yksin riitä. Muita keskusteluissa esillä olevia keinoja eläkkeellesiirtymisajan odotteen nostamisessa ovat muun muassa eläkemaksujen korotus ja eläkemaksujen leikkaus. Lisäksi keskeinen kysymys järjestelmän rahoituksen turvaamisen kannalta on eläkevarojen rahastointi sekä sijoitustoiminnan tuotot. n
Kirjoittajat ovat Lakimiesliiton hallituksen opiskelijajäsen oik. yo Tuomas Haavikko ja opiskelijavaliokunnan puheenjohtaja OTM Iina-Mari Supperi.
Terveisiä Judicasta
Oikeustieteen Ylioppilaiden Yhdistys Judica ry on lokakuussa 2013 perustettu Itä-Suomen yliopistossa ON- tai OTM-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden ainejärjestö ja Lakimiesliiton jäsenyhdistys.
Itä-Suomen yliopisto toimii kolmella paikkakunnalla: Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Oikeustieteitä opiskellaan Joensuun kampuksella yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa, oikeustieteiden laitoksella. Uusia oikeustieteen ylioppilaita aloitti Joensuussa syksyllä 40, heistä Judican jäseniä on tällä hetkellä hieman yli puolet. Yhdistyksemme tehtävänä on muun muassa valvoa oikeustieteilijöiden etua Itä-Suomen yliopistossa ja järjestää opiskelijoille vapaa-ajan toimintaa, joka tukee heitä verkostoitumisessa ja erilaisiin työskentelymahdollisuuksiin tutustumisessa.
Mutta mitä täällä Joensuussa ja Judicassa oikeastaan tapahtuu? Täällä kerätään liittymislomakkeita, etsitään sitä juuri oikeaa viininpunaisen sävyä nettisivuja varten, haaveillaan omasta postilokerosta, opetellaan jäsenrekisterin käyttöä, verkostoidutaan työnantajien kanssa, kokoustetaan, keksitään uusia ideoita ja innostutaan niistä. Tietenkin Judican toiminta poikkeaa vielä monilta osin muista alan opiskelijajärjestöistä, esimerkiksi ajatus valmennuskurssien järjestämisestä tai omien kerhotilojen hankkimisesta tuntuu näin pienelle yhdistykselle kovin kaukaiselta. Ammennamme kuitenkin ideoita toimintaamme sisarainejärjestöjen perinteistä ja toivomme, että mahdollisimman pian Judicalle muodostuisivat myös omat vuotuiset perinteensä, joita opiskelijat osaisivat odottaa.
Kiitos yliopistomme hyvien etäopiskelumahdollisuuksien, ”judistit” ovat kampuksellamme vielä melko pieni ja näkymätön joukko. Uusia fukseja odotellaan jo innolla, sillä kahdelle vuosikurssilliselle opiskelijoita tapahtumia on huomattavasti mielekkäämpää järjestää kuin puolelle tusinalle. Mielenkiinnolla seuraan näin lähietäisyydeltä, minkälaiseksi järjestöksi Judica uusien ja taas uusien jäsenten myötä kasvaa. On tärkeää ja hienoa tehdä se työ, jonka pohjalle tulevat hallitukset voivat rakentaa aktiivisesti toimivan ainejärjestön.
Johanna Lindberg (kuvassa ylhäällä vas.), Raisa Niskasaari, Iiris Pöllänen ja Emmi Nykänen sekä Niko Ruuskanen (alhaalla vas.), puheenjohtaja Paula Lehmusjärvi ja Jasmin Heiskanen muodostavat Judica ry:n hallituksen.
Teksti: Paula Lehmusjärvi, Judica ry:n hallituksen puheenjohtaja
