Suomen eduskunta viettää 100-vuotisjuhlia kevättalvesta 2006 kesään 2007. Juhlavuoden teema on "Oikeus ääneen – luottamus lakiin. Sata vuotta suomalaista kansanvaltaa”.
Eduskunnan juhlallisuuksien lähtökohtana ovat viime vuosisadan alussa toteutettu eduskuntauudistus, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä naisten täysien valtiollisten oikeuksien toteutuminen. Juhlia vietetään kansallisesti ja kansainvälisesti sekä kaksikielisesti. Juhlien tarjonta ja muodot ovat olleet hyvin monipuolisia ja jopa kirjavia.
Juhlakautena eduskunta kokoontuu kahteen juhlaistuntoon, 1.6.2006 ja 23.5.2007. Nuorten Parlamentti pidettiin 17.3.2006.
100-vuotisjuhliin liittyen on myös julkistettu juhlapostimerkki, juhlaraha sekä juhlamitali. Naiskansanedustajien työtä on kunnioitettu uudella patsaalla. Kesällä 2006 Porissa järjestettiin SuomiAreena-tapahtuma ja kesällä 2007 Savonlinnassa esitetään uusi tilausooppera.
Juhlan kunniaksi on julkaistu kuusi painettua julkaisua suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi on viittomakielinen video. Kaikki ovat löydettävissä myös internetissä eduskunnan 100-vuotisjuhlien kunniaksi avatuilla nettisivuilla.
Juhlia on julkisuudessa jonkin verran arvosteltu siitä, että ne suuntautuvat pääasiallisesti kutsuvieraille tai muuten rajoitetulle joukolle. Varsinaisia kansanjuhlia on arvostelijoiden mielestä ollut liian vähän. Tällöin on arvostelijoilta jäänyt ehkä huomaamatta lukuisat, eri puolilla maata järjestetyt luentosarjat ja seminaarit, joista suurin osa on ollut avoimia kaikille ja pieni osa on suunnattu rajoitetulle kutsuvierasjoukolle.
Kaksi juridispainoitteista seminaaria
Eduskunnan 100-vuotisjuhlien yhteyteen on järjestetty kaksi juridispainoitteista seminaaria. Niitä molempia yhdisti juridisten teemojen lisäksi kansainvälisyys, verkottuminen ja poikkitieteellisyys. Molemmat pidettiin myös samassa paikassa eli eduskunnan lisärakennuksen, Pikkuparlamentin auditoriossa.
Valtiosääntöoikeuden maailmanjärjestö eli International Association on Constitutional Law (IACL) -järjestö piti 14.–16.9.2006 juhlakongressin 25-vuotistaipaleensa kunnaksi. Konferenssin teema oli "Women and the Constitution". Paikka ja aihe oli valittu eduskunnan 100-vuotisjuhlien ja suomalaisten naisten äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden 100-vuotisjuhlien kunniaksi.
Demokratia ja säädöspolitiikka -juhlaseminaari toteutettiin eduskunnan, oikeusministeriön ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman yhteishankkeena. Se järjestettiin kutsuyleisölle 2.10.2006.
Perustuslaki ei ole vientituote
Viimeisten 25 vuoden aikana on uusia perustuslaillisia järjestelmiä kehitetty eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan monet vanhat perustuslailliset järjestelmät ovat maailman globalisoitumisen vuoksi kohdanneet ennakoimattomia haasteita.
Eräänä Valtiosääntöoikeuden maailmanjärjestön IACL:n tarkoituksena on tarjota eri maiden valtiösääntöoikeuden asiantuntijoille yhteinen foorumi, jonka avulla voidaan vertailla ja sitä kautta ymmärtää erilaisia perustuslaillisia järjestelmiä.
Tältä IACL:n perusaatteen pohjalta oli koottu myös Suomessa pidetyn juhlakonferenssin aiheet, teemat ja toimintatapa. Kokous oli ns. Round-table, jossa eri panelistit alustivat etukäteen annetuista aiheista.
Konferenssin teeman puitteissa käsiteltiin muun muassa naisten valtiollisia ja perustuslaillisia oikeuksia sekä naisten äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden asteittaista toteutumista maailmanlaajuisesti.
Tilastot naisten osuudesta eri maiden parlamenteissa ovat osittain yllättävääkin luettavaa. Yleisellä tasolla katsottuna näyttäisi siltä, että joka viides kansanedustaja maailmassa olisi nainen. Tämä merkitsisi sitä, että 16,3 % kaikista kansanedustajista olisi naisia. Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus. Joissakin maissa lähes puolet kansanedustajista on naisia, joissakin maissa naisia ei ole lainkaan. Yllätys ei liene se, että näiden ”nolla naista” maiden joukossa on pääasiassa arabimaita. Yllätys sen sijaan lienee se, että tilastojen kärjessä on Ruanda, jonka kansanedustajista peräti 48,8 % on naisia. Kolmannelle sijalle 38,6 %:lla sijoittuu Costa Rica. Ruotsi on tilastoissa toisella sijalla, Suomi neljännellä, Norja viidennellä ja Tanska kuudennella sijalla.
Mikä sitten selittää Ruandan ihmeen? Ruandan uudessa perustuslaissa on kiintiöjärjestelmä, jonka mukaan 24 paikkaa parlamentin 80 paikasta on varattu naisille. Sen lisäksi naisia on vaaleissa valittu muillekin kuin vain naisille varatuille paikoille. Ruandan kansanmurhan jälkeen naiset joutuivat ponnistelemaan maan jälleenrakentamisen hyväksi. Tässä yhteydessä naiset olivat voimakkaasti vaikuttamassa myös uuden tasa-arvoisemman perustuslain aikaansaamiseksi.
Kiintiöjärjestelmät ovat viime aikoina eri maissa tulleet yllättävänkin suosituiksi eri maiden eduskuntavaaleissa. Niiden toteuttamisessa on monia erilaisia tapoja. Perustuslakiin kiintiöt on sisällytetty esimerkiksi Burkina Fasossa, Nepalissa, Filippiineillä ja Ugandassa. Vaalilakien avulla säädettyjä kiintiöjärjestelmiä on monessa latinalaisen-Amerikan maassa, Belgiassa, Serbiassa ja Sudanissa. Kiintiöjärjestelmä on mahdollista toteuttaa myös puolueiden vapaaehtoisten toimenpiteiden avulla. Näin on toimittu esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Italiassa, joissa monilla poliittisilla puolueilla on omat kiintiöjärjestelmänsä.
Kiintiöjärjestelmistä oltiin seminaarissa kuitenkin melko yksimielisesti sitä mieltä, että ne ovat vain väliaikainen keino pyrittäessä kohti todellisia demokratioita. Pelkästään perustuslain avulla ei saada aikaan sukupuolten välistä todellista tasa-arvoa.
Käytännössä ovat myös monet tasa-arvoon tähdänneet uudistukset jääneet pykälätasolle. Tasa-arvoa edistävien pykälien saaminen perustuslakiin on hyvin vaivalloista. Tällöin voidaan perustellusti kysyä, kannattaako tämä vaivannäkö, jos perustuslain tasa-arvopykälät jäävät vain ”paperipykäliksi”.
Eräs tapa kiertää kiintiöiden toteuttamista on valita ehdokkaaksi jonkun vaikutusvaltaisen miehen vaimo tai tytär, joka on mahdollisesti kouluttamaton ja ehkä peräti lukutaidoton. Näin todellista valtaa käyttääkin taustalla oleva mies. Mutta tässäkin tilanteessa nähdään myönteisiä kehityssuuntia. Laki on tällöin mahdollistanut sen, että nainen saadaan edes paikalle eduskuntaan, mikä saattaa myöhemmin luoda vaikutusmahdollisuuksia.
IACL:n monipuolisen ja tietorikkaan juhlaseminaarin perussanoma voitaneen kiteyttää seuraavasti: Perustuslaki ei ole vientituote, vaan sen toimivuus on sidottu kunkin maan historiaan ja kulttuuriin.
Yksittäisistä lainsäädäntöhankkeista kokonaisvaltaiseen säädöspolitiikkaan
Demokratia ja säädöspolitiikka -juhlaseminaari koostui käytännössä kolmesta eri tasosta: perusteellinen valmistelu ja sen aikana koottu etukäteisaineisto, varsinainen seminaari sekä sen aikana pidetyistä ja nauhoitetuista esitelmistä koottava kirja, joka ilmestyy vuoden 2007 alkupuolella. Kirjan ja seminaarin internetsivujen avulla on muillakin kuin kutsuvierailla mahdollisuus päästä osalliseksi juhlaseminaarin antiin.
Seminaarin valmistelu alkoi hyvissä ajoin kesällä 2005, jolloin oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissanen kutsui koolle tilaisuuden suunnitteluryhmään korkean tason työryhmän valtionhallinnon keskeisiä virkamiehiä ja yhteiskunnallisiin asioihin perehtyneitä asiantuntijoita. Työryhmän sihteerinä toimi ja seminaarin käytännön toteutuksesta vastasi OTT, kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman projektinjohtaja Satu Paasilehto oikeusministeriöstä. Suunnittelutyön yhteydessä Paasilehto kirjoitti ”Demokratia ja säädöspolitikka” -nimisen esseen juhlaseminaarin teemoista.
Demokratia ja säädöspolitiikka -juhlaseminaarissa pohdittiin yhteiskuntadiagnoosin keinoin sitä kehitystä, joka on vaikuttanut demokratian toimintaympäristön muutoksiin ja eduskunnan asemaan lainsäätäjänä. Erityisesti tutkittiin globalisaation, EU-jäsenyyden sekä uuden median ja julkisuuden tuomia haasteita.
Seminaarissa tarkasteltiin muutosten vaikutuksia suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta, mutta tutustuttiin myös muiden maiden kokemuksiin. Päätavoitteena oli tarkastella ehdotusta erityisen säädöspolitiikan muodostamisesta. Kokonaisvaltainen näkemys olisi tarpeen, jotta kansalaiset, hallitus ja eduskunta voisivat keskustella oikeusjärjestyksen tilasta ja lainsäädännön kehittämisestä yksittäisiä lainsäädäntöhankkeita laajemmin.
Seminaarin alussa määriteltiin, mitä säädöspolitiikka voisi tarkoittaa erityisesti suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämän jälkeen lähestyttiin demokratian toteutumista ja suomalaisen oikeusvaltion tilaa muuttuneissa olosuhteissa kolmesta eri näkökulmasta, jotka kuitenkin ovat jossain määrin keskenään päällekkäiset.
Ensimmäinen teema koski globalisaation haasteita demokratialle ja lainsäädäntötyölle. Globaaleja muutoksia lähestyttiin laajasti, ei pelkästään talouden, vaan myös politiikan, kulttuurin ja sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta. Demokratia ja oikeusjärjestys eivät voi eristäytyä kansainvälisiltä vaikutteilta. Todellinen haaste piilee siinä, kuinka globalisaation tuomat muutokset osataan kääntää kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa tukeviksi ja kehittäviksi tekijöiksi.
Toinen teema keskittyi demokratian, julkisuuden ja kansalaisen vuorovaikutussuhteeseen. Uusi tekniikka ja sen sovellukset tiedonvälityksessä ovat merkittävällä tavalla muuttaneet demokratian toimintakenttää. Kansalaistoiminta etsii jatkuvasti uusia vaikutuskanavia. Huolestuttava ilmiö on se, että kansa näyttää yhä vahvemmin jakaantuvan kahteen ryhmään: niihin jotka osaavat toimia uudessa ympäristössä ja korjata sen tuoman hyödyn sekä niihin, jotka syrjäytyvät yhä enemmän.
Kolmas teema tutki Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden oikeusjärjestysten vuorovaikutusta. Runsaan kymmenen vuoden jäsenyys EU:ssa on tuonut uusia piirteitä Suomen demokraattiseen elämään. EU-päätöksenteko on sovitettu osaksi parlamentaarista järjestelmää jopa innovatiivisella tavalla. Seminaarissa pohdittiin lopuksi, miten kansalliset ja unionitason tavoitteet voitaisiin mahdollisesti sovittaa vielä paremmin yhteen harjoittamalla määrätietoista säädöspolitiikkaa.
Lisäaineistoa ja -tietoja:
* Eduskunta 100-vuotta juhlasivusto http://uutisruutu.eduskunta.fi/Resource.phx/ek100/index.htx
* Demokratia ja säädöspolitiikka -juhlaseminaari ja sen aineisto: http://uutisruutu.eduskunta.fi/Resource.phx/ek100/tapahtumat/demokratia.htx – 18k OBS: Näiden internet-sivujen kautta löytyvät myös Satu Paasilehdon essee, Kirsti Rissasen, Antti Hautamäen, Jean Seatonin, Hannu Niemisen, Thomas Wilhelmssonin, Niilo Jääskisen ja Herman Tjeenk Willinkin luennot sekä tiivistelmä Miguel Poiares Maduron esitelmästä (klikkaa otsikon ”Seminaariesiintyjien lyhyet esittelyt ja alustukset” alla kutakin nimeä)
* Miguel Poiares Maduron aikaisempi kirjoitus samasta aiheesta: Constitutionalism and the New Forms of Power. Comparative Institutional Analysis as a Constitutional Theory of Power for Global Governance www.law.wisc.edu/webshare/hw/Maduro%208-13-04.doc
* Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma www.om.fi/24014.htm
* IACL:n kotisivu: www.iacl-aidc.org
* IACL:n konferenssin ”Women and Constitution” kuvia: www.iacl-aidc.org/en/RoundTablepics-Helsinki.htm
* Tilastoja naiskansanedustajista eri maiden parlamenteissa. IPU:n sivusto. www.ipu.org/wmn-e/classif.htm
