Totesin Kanavassa 1/2012 julkaistussa artikkelissa, että Suomen tuomioistuimet ovat hitaita ja kalliita ja kerroin miksi. Saman ongelman ovat julkisuudessa Helsingin ja Turun laamannit todenneet. Lakimiesuutisissa 7/2012 toteaa Kaijus Ervasti, että oikeuskulut ovat kaksinkertaistuneet viimeisen 14 vuoden aikana ja että se selittyy työmäärän kasvulla. Lakimiesliitto sanoo, että oikeudenkäyntien viivästyminen pitää poistaa.
Asia on pantava kuntoon. Olen tehnyt oikeusministerille siitä ehdotuksen:
”Jotta tuomioistuinten päätökset olisivat oikeita, ne saataisiin viivytyksettä ja edullisin kustannuksin, siviiliasian käsittelyssä on mahdollisimman selvästi ja varhaisessa vaiheessa yksilöitävä ne oikeustosiseikat, joihin kannevaatimus perustetaan ja vastaajan otettava niihin nimenomaisesti kanta. Ne muodostavat oikeuskäsittelyn pohjan.
Nykyinen todistajankertomusten taltiointitapa ei ole onnistunut. Erityisesti todistajien uudelleen kuuleminen hovioikeudessa vuosikausia tapahtumien jälkeen on osoittautunut totuuden selvittämisen kannalta vakavaksi riskiksi, sillä ajan kuluminen haalistaa ja vääristää muistikuvia. Uudelleen kuuleminen johtuu siitä, että todistajakertomuksia ei alioikeudessa kirjata.”
Näillä perusteilla ehdotin ministerille seuraavaa:
”Haastetta pyydettäessä kanteessa on täsmällisesti esitettävä
- ne tosiseikat (tapahtumakuvaus), joihin kantaja vaatimuksensa perustaa, numeroin jaoteltuina
- ja kantajan vaatimukset.
Jos vastaaja kiistää kanteen kokonaan tai joltakin osalta
- jokainen tosiseikkaväite, jota vastaaja ei myönnä on nimenomaisesti kiistettävä; yleisluontoista lausumaa ei pidetä kiistämisenä,
- on esitettävä ne tosiseikat, jotka vastaajan käsityksen mukaan kanteessa esitettyjen lisäksi tai sijasta ovat asiaan vaikuttavia ja
- on otettava kanta kannevaatimuksiin.
Jos kanteeseen tai vastineeseen sisällytetään lain tai todisteiden tulkintaa, se on esitettävä perusteista ja vaatimuksista erillisenä.
Kun vastine on annettu, asianosaisten on viivytyksettä toimitettava tuomioistuimelle ja vastapuolelle asiakirjatodisteet ja ilmoitus todistajista ja samalla nimettävä mitä kullakin todisteella tai todistajalla halutaan näyttää toteen.
Todistajankuulustelusta merkittäköön pöytäkirjaan tarkoin, mitä kukin todistaja jutussa riidanalaisista asioista kertoo. Kuulusteltua varmistettakoon, että hänen kertomansa on oikein käsitetty.
Hovioikeus voi kuulla todistajia vain jos todistajan nimennyt saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota todistusteemaan käräjäoikeudessa tai että hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.”
Nyt toimeksi.
