Rikollisuus yli rajojen on entistä helpompaa, ja esimerkiksi kyberrikollisuudessa viranomaiset ovat jatkuvasti rikollisia jäljessä, sanoo käräjätuomari Anu Juho Helsingin käräjäoikeudesta.
Toimiva yhteistyö eri maiden viranomaisten välillä on siksi yhä tärkeämpää. Yksi keskeinen työkalu on rikosasioita koskeva eurooppalainen tutkintamääräys, European Investigation Order eli EIO. Mukana ovat kaikki EU-valtiot Irlantia ja Tanskaa lukuun ottamatta. Suomessa laki on ollut voimassa vuodesta 2017 lähtien.
Rajat ylittävä rikollisuus vaatii yhä enemmän yhteistyötä eri maiden viranomaisilta.
– EIO-työkalun perustehtävä on todisteiden hankkiminen, niin esitutkinta- ja syyteharkinta- kuin oikeudenkäyntivaiheessakin, Juho sanoo.
Korona-aika korostaa videokuulemisten hyötyä
Esitutkintavaiheessa tarvitaan yhteistyötä esimerkiksi todistajien kuulemiseksi, pankki- tai teletietojen hankkimiseksi tai kotietsintöihin.
Oikeudenkäyntivaiheessa EIO:ta käytetään, kun tuomioistuin haluaa kuulla todistajaa, asianosaista tai vastaajaa toisessa EU-maassa.
Kuuleminen toisesta maasta tapahtuu niin, että toimeenpaneva tuomioistuin haastaa henkilön tulemaan sinne paikalle, ja kuuleminen toteutetaan videoyhteyksin. Molemmissa valtioissa on läsnä tuomari, ja kumpikin valvoo kuultavan henkilön oikeuksien toteutumista oman valtionsa lainsäädännön näkökulmasta.
– Jos tarvitsemme todistajan Ruotsista, laadin tutkintamääräyksen ja lähetän sen toimivaltaiseen tuomioistuimeen Ruotsiin. Määräys pannaan siellä täytäntöön, kuulemme todistajaa – ja se on siinä. Videokuulemiset säästävät aikaa, rahaa ja erityisesti kuultavan vaivaa, Juho toteaa.
Videokuulemiset säästävät aikaa, rahaa ja ennen kaikkea kuultavan vaivaa.
– Videokuulemiset auttavat todella paljon jutuissa, joissa on liikkuvia todistajia tai todistajat ovat lähteneet pois maasta tutkinnan päätyttyä. Hiljattain meillä oli pääkäsittelyssä ihmiskauppaan liittyvä tapaus, jossa useita uhreja kuultiin oikeudenkäynnissä heidän kotimaastaan.
Korona-aikana videokuulemiset ovat osoittautuneet entistä hyödyllisemmiksi.
– Kun liikkumisrajoitukset alkoivat keväällä 2020 aika yhtäkkiä, videokuulemisten ansiosta oikeudenkäynnit saatiin toteutettua niissäkin jutuissa, jotka oli käsiteltävä määräajassa.
Yhdenmukaisuutta ja virtaviivaisuutta oikeusapukäytäntöihin
Yhteistyötä yli rajojen on tehty toki ennenkin, mutta nyt oikeusapukäytännöt EU-maiden välillä ovat yksinkertaistuneet ja yhdenmukaistuneet. Ja vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen mukaisesti tutkinta-apu maasta toiseen on taattu, paitsi direktiivissä mainituin kieltäytymisperustein.
EIO:t liikkuvat suoraan toimeenpanevien viranomaisten välillä, eikä kierrätystä esimerkiksi oikeusministeriön kautta tarvita.
EIO:t liikkuvat suoraan toimeenpanevien viranomaisten välillä, kuten Helsingin käräjäoikeudesta Tukholmaan Solnan käräjäoikeuteen, eikä kierrätystä esimerkiksi oikeusministeriön kautta tarvita. Esitutkintavaiheessa poliisi toimittaa tutkintamääräyksen syyttäjän vahvistettavaksi, minkä jälkeen se toimitetaan täytäntöönpanovaltioon.
Yhdenmukaisuutta luo se, että EIO tehdään aina määrämuotoisella lomakkeella ja vastaanottajan pitää vastata ja panna EIO täytäntöön määräajassa.
EIO tehdään aina määrämuotoisella lomakkeella.
EIO-määristä ei ole tilastoja, mutta tuntumaa käytön yleisyydestä tuomioistuimissa saa Helsingin käräjäoikeudesta. Vuonna 2020 toisesta maasta tullut EIO pantiin siellä täytäntöön hieman alle 30 kertaa, ja vastaavasti Helsingistä lähti useita kymmeniä tutkintamääräyksiä muihin EU-maihin. Eniten yhteistyötä on Ruotsin ja Viron kanssa.
– Esitutkintavaiheessa EIO on huomattavasti enemmän käytössä kuin oikeudenkäyntivaiheessa, Juho muistuttaa.
Kiireessä ja viivästyksissä apua Eurojustista
Pääosin tutkintamääräykset siis liikkuvat ilman välikäsiä toimivaltaiselta viranomaiselta toiselle. Joskus mukaan tulee Eurojust eli EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön virasto, jossa kaikilla jäsenmailla on omat osastonsa.
– Yleisin syy siihen, että EIO halutaan välittää meidän kauttamme, on asian kiireellisyys tavalla tai toisella. Halutaan varmistaa, että tutkintamääräys menee perille mahdollisimman nopeasti ja toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi, kertoo Suomen kansallisena jäsenenä Eurojustissa Haagissa työskentelevä syyttäjä Lilja Limingoja.
Yleisin syy siihen, että EIO halutaan välittää Eurojustin kautta, on asian kiireellisyys tavalla tai toisella.
– Toinen syy kääntyä Eurojustin puoleen on, että EIO on lähetetty suoraan toisen maan viranomaiselle, mutta vastausta ei kuulu. Kun Suomen viranomaiset ottavat meihin yhteyttä, tiedustelemme asiaa Eurojustin kyseisen maan osaston kautta – ja sieltä ollaan yhteyksissä oman maan viranomaisiin.
Limingoja arvioi Eurojustin Suomen-osaston olevan mukana joissain kymmenissä EIO-tapauksissa vuosittain.
Kirjoita EIO kuin tekisit sen itsellesi
Limingojan mukaan EIO toimii hyvin, eikä käytössä ole suuria ongelmia. Haastavinta lienee joidenkin maiden suuri työmäärä, joka voi viivästyttää pyydetyn avun saamista. Hän kannustaa tutkintamääräyksen laatijaa selkeyteen ja realismiin.
– EIO-lomakkeen täyttämiseen kannattaa paneutua huolella, sillä vastaanottajalla ei yleensä ole muuta tietoa kuin lomakkeeseen kirjattu.
EIO-lomakkeen täyttämiseen kannattaa paneutua huolella, sillä vastaanottajalla ei yleensä ole muuta tietoa kuin lomakkeeseen kirjattu.
Limingoja kehottaa miettimään, mitä tietoja itse kaipaisi tutkintamääräykseen, jos olisi vastaanottaja. Eli kannattaa kertoa selkeästi, miksi EIO annetaan ja mitä pyydetään sekä hyvät perustelut, jos EIO on kiireellinen. Esitutkintavaiheessa on myös hyvä selostaa pyydettyjen tietojen yhteys tutkittavana oleviin rikoksiin.
– Kannattaa myös aina kysyä, pystyisimmekö me itse tähän. Onnistuisiko esimerkiksi kiireellinen videokuuleminen tai muu toimenpide meillä Suomessa kovin lyhyellä varoitusajalla?
Tiedonsiirtoon kaivataan turvallista kanavaa
Anu Juho myöntää, että aloittelijalle EIO-lomakkeen täyttö voi olla haastavaa, ja pitkästä lomakkeesta täytyy osata valita oikeat kohdat eri toimenpiteille.
– Mutta tieto karttuu tekemällä, ja pitää muistaa kärsivällisesti neuvoa, jos joku tekee väärin. Direktiivi lähtee siitä, että jos tutkintamääräys on puutteellinen, täytäntöönpanosta ei kieltäydytä vaan pyydetään täydennystä.
Jos tutkintamääräys on puutteellinen, täytäntöönpanosta ei kieltäydytä vaan pyydetään täydennystä.
Yksi selkeä kehitystoive Juholla on.
– Tutkintamääräykset lähetetään tuomioistuimista täytäntöönpanovaltioihin sähköpostitse. Toiveena olisi saada käyttöön portaali, joka varmistaisi turvallisen sähköisen välittämisen.
– Euroopan komissiolla on vireillä e-CODEX-hanke, joka koskee teknistä alustaa jäsenmaiden oikeusalan tiedonvaihtoon. Toivottavasti se saadaan pian käyttöön ja osaksi rikosasioiden asiainhallintajärjestelmää myös Suomessa.
