Innovaatiot, tutkimus ja tietous eläimistä, eläinten fysiologiasta ja käyttäytymisestä on vaikuttanut tarpeeseen uudistaa eläinsuojelulaki. Uuden lain on myös seurattava tämän päivän EU-säädöksiä ja Suomen perustuslakia, joten uudistus on ajankohtainen. Lain on arvioitu astuvan voimaan 2019.
Uutta lakiehdotusta on valmisteltu kesäkuusta 2010. Laajaa selvitystyötä on tehty muun muassa kyselyillä tuottajille, kansalaisille sekä eri sidosryhmille. Syksyllä lakiluonnos lähtee lausuntokierrokselle ja vuodenvaihteen jälkeen eduskuntakäsittelyyn. Suunnitelmien mukaan Suomessa on uusi eläinsuojelulaki vuonna 2019.
Lakiuudistuksella on monia tavoitteita
Lakiuudistuksen tavoitteena on selventää eläinsuojelun säätelyä sekä sisällöllisesti että kielellisesti. Lain pitää vastata perustuslakia ja EU:n päätöksiä sekä auttaa tehostamaan eläinsuojeluvalvontaa kuitenkaan kohtuuttomasti rasittamatta yksittäistä tuotantoeläimen tuottajaa taloudellisesti. Mutta ennen kaikkea lain tehtävänä on turvata eläinten hyvinvointi.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää myös uutta nimeä laille – enää ei puhuta eläinsuojelulaista, koska lain ei ole tarkoitus pelkästään suojella eläimiä kivulta ja kärsimykseltä. Uuden lain tehtävä on edistää eläinten hyvinvointia, huomioida ja lisätä kunnioitusta eläintä kohtaan. Uutta lakiluonnoksessa on myös, että laki koskee kaikkia eläimiä: tuotanto-, lemmikki- ja villieläimiä.
Myös lain nimeä ollaan vaihtamassa paremmin vastamaan sen sisältöä. Uudeksi nimeksi on esitetty Laki eläinten hyvinvoinnista. Perusteluissa mainitaan sana itseisarvo. Eläimellä on itsessään arvo, mutta samalla eläin voi olla ihmiselle hyödyksi, edellyttäen, että ihminen huolehtii siitä hyvin. Eläimen juridista arvoa ei muuteta, eläin on edelleen ihmisen omaisuutta.
Ihmisen vastuu esillä lakiluonnoksessa
Lakiluonnoksen mukaan eläimen terveyttä ei saa turhaan vaarantaa. Ihmisen on myös katsottava että käyttäytymiseen liittyvät tarpeet on turvattu esimerkiksi koskien lepoa, ravintoa, liikuntaa ja sosiaalisia tarpeita.
Vastuukysymys tuodaan lakiluonnoksessa painokkaasti esille. Jokainen meistä kantaa vastuun eläimistämme on sitten kyseessä tuotanto- tai seuraeläin. Vanhemmilla on vastuunsa, kun alle 15-vuotias lapsi käsittelee eläintä ja eläintä ei myöskään saa luovuttaa pysyvään omistukseen alle 16-vuotiaille.
Lakiluonnos mainitsee myös eläinsuojeluviranomaisen velvoitteen antaa opastusta ja tarvittaessa ryhtyä toimiin asioissa, jotka koskevat eläimen hyvinvointia.
Uutta lakiehdotuksessa on niin sanottu positiivilista, joka listaa mitä eläimiä saa pitää eri tarkoituksiin, tähän kohtaan luetellaan esimerkiksi villieläimiä. Ajatuksena on, että myös villieläimille on turvattava sopivat elinolosuhteet esimerkiksi tarhattuina. Lakiehdotus listaa lajit, joita voidaan pitää tuotanto- tai sirkuseläiminä. Lemmikkieläimiksi tarkoitetut eläimet on tarkoitus luetella asetustasolla.
Eläintenpito ja valvonta
Lakiluonnoksessa eläintenpitopaikat jaotellaan pysyviin ja tilapäisiin. Tilapäiselle paikalle, esimerkiksi teurastamon navetta tai paikka johon eläin siirretään pysyvän paikan siivouksen ajaksi, ei ole yhtä tiukkoja määräyksiä kuin pysyville. Tietyt tarpeet on kuitenkin aina tyydytettävä: juomaveden saanti, tarkoituksenmukainen toiminta ja turva. Lakiluonnoksessa ei kuitenkaan vaadita eläimelle mahdollisuutta jatkuvaan juomaveden saantiin. Tätä ovat useat eläinsuojelujärjestöt arvostelleet.
Eläinsuojeluvalvontatyöhön on myös tulossa muutos, kun valvontavastuu jatkossa siirtyy maakunnille. Tähän asti aluehallintovirasto on vastannut eläinsuojeluvalvonnasta Suomessa ja delegoinnut tehtävän läänineläinlääkäreille.
Artikkeli perustuu Helsingissä pidetyyn maa- ja metsätalousministeriön kesäkuiseen lehdistötilaisuuteen. Katso tiedotustilaisuus eläinsuojelulakiuudistuksesta maa- ja metsätalousministeriön videolta.
