Kun puhumme eläinten oikeuksista ja eläinoikeudesta oikeustieteellisenä oppiaineena, kiinnostavaa ei ole se, voiko eläimillä olla oikeuksia, vaan se, mitä oikeuksia eläimillä pitäisi olla, määrittelee yliopisto-opettaja, VTT Birgitta Wahlberg Åbo Akademista.
Wahlberg on Suomen eläinoikeusjuristien puheenjohtaja ja primus motor eläinten perusoikeuksien uranuurtamisessa. Hän sai kipinän yhdistyksen perustamiseen työskennellessään kansainvälisen eläinoikeuden asiantuntijana Djurens Rätt -organisaatiossa Ruotsissa.
– Huomasin, että siellä ollaan aivan lapsenkengissä. Eläinoikeudellinen ajattelu ja koulutus puuttuivat.
Aika on kypsä eläinten perusoikeuksille
Wahlbergin mukaan omana erillisenä oikeudenalana perusoikeudet ovat vahvoja oikeuksia, jotka muuttavat eläimen asemaa oikeudellisesti. Oikeudellisia kysymyksiä lähestytään eläinten näkökulmasta, mutta eläinoikeus ei pyri irtautumaan muista oikeudenaloista.
– Tarvitaan tietoa ja ymmärrystä myös muilta oikeudenaloilta, jotta päästään parhaisiin mahdollisiin lopputuloksiin.
Wahlberg keräsi kollegoita kirjoittamaan eläinten perusoikeudet hallituksen esityksen muotoon. Työhön kului parisen vuotta. Esityksestä tuli hyvä työväline, ja se lähetettiin valtiosääntöoikeuden asiantuntijoille ympäri maailmaa.
Esitys eläinten perusoikeuksista on hyvä työväline tulevaisuudessa.
Perustuslakimuutosehdotus herätti keskustelua ja sai kannustavaa palautetta eri foorumeissa. Esimerkiksi valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen totesi Turun yliopistossa järjestetyssä eläinoikeusseminaarissa:
”Suomen eläinoikeusjuristit ry:n ehdotus eläinten perusoikeuksista haastaa innovatiivisen radikaalilla tavalla ihmiskeskeisen perusoikeusajattelumme perusteistaan alkaen. Ehdotus on pakollista luettavaa kaikille, jotka haluavat tehdä tulevaisuudessa jotakin merkittävää eläinten perusoikeuksien, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön puolesta.”
Eläinten kohtelu liittyy ilmastokriisiin, pandemioihin, lajikatoon ja kansanterveyteen.
Wahlbergin mukaan aika on nyt kypsä.
– Eläinten perusoikeuksissa on kyse tulevaisuudestamme. Se, miten me kohtelemme eläimiä ja luontoa, linkittyy vahvasti ilmastokriisiin, pandemioihin, lajikatoon ja kansanterveyteen.
Luonnollinen henkilö, oikeushenkilö ja eläin?
Wahlberg nostaa esiin Eläinoikeusjuristien varapuheenjohtajan, Helsingin yliopistossa työskentelevän Suomen Akatemian tutkijatohtorin Visa A.J. Kurjen, joka on omassa tutkimuksessaan tuonut esiin, että eläimillä on jo rajallisia oikeuksia. Nämä heikot oikeudet ovat johdettavissa eläinsuojelulainsäädännöstä.
Kurki on tehnyt väitöskirjansa oikeussubjektin käsitteestä. Hän pohtii siinä dilemmaa, jonka mukaan on olemassa vain kahdenlaisia olentoja, joilla on laillisia oikeuksia.
– On luonnolliset henkilöt eli ihmiset sekä oikeushenkilöt eli yritykset, säätiöt ja valtio. Yksityisoikeusteorian mukaisesti on ajateltu, että vain näillä voi olla oikeuksia. Kun eläimet eivät ole kumpaakaan, niillä ei ole nähty olevan oikeuksia. Asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen.
Onko eläinsuojelulaki riittävä suojelemaan eläinten oikeuksia?
Kurki kysyykin, onko eläinsuojelulaki riittävä suojelemaan eläinten oikeuksia.
– Koronakriisin yhteydessä on huomattu, miten tärkeitä perusoikeudet ovat ja miten monella tavalla ne velvoittavat lainsäätäjää. Olemmekin yhdistyksenä esittäneet, että kun perustuslakia päivitetään, mukaan otettaisiin eläinten oikeudet. Se olisi iso ajattelutavan muutos.
Olemme yhdistyksenä esittäneet, että kun perustuslakia päivitetään, mukaan otettaisiin eläinten oikeudet. Se olisi iso ajattelutavan muutos.
Wahlbergin mukaan se, mihin eläinten perusoikeudet johtaisivat, jäisi lainsäätäjän ja tuomioistuimen varaan. Ne olisivat kuitenkin se perusta, jolle muun lainsäädännön tulisi tukeutua.
Negatiivisia ja positiivisia oikeuksia
Eläinjuristien laatiman perustuslain muutosehdotuksen ensimmäiset pykälät on rakennettu kolmen periaatteen varaan konkreettisen eläinten perusoikeuden lisäksi.
– Varovaisuusperiaate tarkoittaa sitä, että eläimet arvioidaan tunteviksi yksilöiksi. Välttämättömyysperiaatteen mukaan eläinten perusoikeuksia ja oikeutta elämään saa rajoittaa vain, jos se on välttämätöntä oman eloonjäämisemme, itsepuolustuksen tai jonkin toisen lajin tai lajin yksilön suojelemisen kannalta.
Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoitusten on oltava niin vähäisiä kuin mahdollista tavoiteltuun päämäärään nähden.
– Tällaiset lähtökohdat yhdessä konkreettisten eläinten perusoikeuksien kanssa muuttavat yhteiskuntaa, uskoo Wahlberg.
Jos vastakkain ovat ihmisten ja eläinten perusoikeudet, eri vaihtoehtoja on punnittava ja perusteltava tarkasti. Wahlberg toteaa perusoikeussäännöksien olevan vahvempia kuin tavallinen laki ja siksi punninnalta ja perusteluilta vaaditaan enemmän.
Luonnonvaraisilla eläimillä on oikeuksia tulla jätetyksi rauhaan.
Kurjen mukaan luonnonvaraisilla eläimillä on ennen kaikkea negatiivisia oikeuksia eli oikeuksia tulla jätetyksi rauhaan. Kotimetsää ei näin ollen voi hakata matalaksi ilman vahvaa perustelua. Lemmikeillä taas on myös positiivisia oikeuksia: ihmisen on pidettävä huolta, että eläimet voivat hyvin.
Hölmöläisten hommaa
Wahlberg kysyy, voiko sika paremmin, jos se saa 20 senttiä lisää tilaa. Sikojen käyttöä ei kyseenalaisteta.
– Jos ajattelemme elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä, saman lajin sisällä eri yksilöillä on eri suojelun taso. Suurin osa emakon elämästä kuluu häkissä, ja porsaita kastroidaan viikon ikäisinä ilman kipulääkitystä tai anestesiaa. Ihmisen intresseissä on edullisin kastrointikeino.
Wahlberg jatkaa: Mikä oikeus ihmisillä on kastroida ja ottaa pois mahdollisuus jälkeläisten tekoon? Urospuoliset untuvikotkin tapetaan heti syntymän jälkeen, koska niille ei ole käyttöä.
Kurki uskoo, että nykymuotoinen lihantuotanto lakkaa tai ainakin vähenee radikaalisti taloudellisista syistä. Halvemmaksi tulee tuottaa lihaa laboratorioissa.
On myös mietittävä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien vyyhteä ja ilmastonmuutosta.
– On myös mietittävä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien vyyhteä ja ilmastonmuutosta.
Wahlbergin mukaan käytämme maatamme ja vesivarojamme eläinten syöttämiseen ja juottamiseen samalla, kun tapamme ja riistämme niiltä elämän.
– Mitä hölmöläisten hommaa me täällä touhuamme!
Oikeustieteilijänä Wahlberg näkee, että eläinten perusoikeuksien tunnustaminen on se oikeudellinen vipuvarsi, jolla yhteiskunta muuttuu kunnioittavan yhteiselon suuntaan.
Joko ilmastokriisi, lajikato, jokin eläinsairaus, pandemia tai nämä kaikki yhdessä pakottavat meidät muutokseen.
– Se on välttämätöntä meidän kaikkien eloonjäämisen ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien kannalta. Olemme sen verran pahassa jamassa, että joko ilmastokriisi, lajikato, jokin eläinsairaus, pandemia tai nämä kaikki yhdessä pakottavat meidät muutokseen.
Suomi on eläinoikeuksien edelläkävijä
Ajattelutavan muutoksen lisäksi on tapahtunut iso asennemuutos.
– Nykyään ymmärretään, että eläimet ovat tuntevia, kokevia olentoja. Opiskellessani oikeustiedettä kymmenen vuotta sitten monelle oli hankala ajatus, että eläimillä on oikeuksia. Nyt kun opetan oikeustieteen opiskelijoita, enemmistön mukaan eläimillä on oikeuksia, kertoo Kurki.
Wahlberg myöntää, että hänen pitäessään eläinoikeuskursseja keskustelut nuorten kanssa ovat antaneet voimia jatkaa työtä.
– Nuoret katsovat maailmaa eri silmin varsinkin nyt pandemian aikana. Kaikki pandemiat maailmassa ovat olleet zoonooseja, jotka ovat tarttuneet eläimestä ihmiseen.
Kaikki pandemiat maailmassa ovat olleet zoonooseja, tarttuneet eläimestä ihmiseen.
Viime vuosina eläinoikeus oikeustieteellisenä oppiaineena on alkanut kiinnostaa. USA:ssa on jo pitkään oltu edistyksellisempiä kuin Euroopassa, jossa vain Barcelonassa on yksi maisteriohjelma.
Suomi kulkee eturintamassa. Eläinoikeuskursseja on ollut jo vuosia Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoissa sekä Åbo Akademissa, jonka avoimessa yliopistossa on lisäksi syksyllä alkamassa 45 opintopisteen Anilex-ohjelma. Siihen sisältyy yhdeksän eläinoikeuskurssia.
Yliopistolla on myös Global Journal of Animal Law -tiedejulkaisu verkossa.
– Joskus väitöskirjan aikoina käydessäni teurastamossa päätin, että on asioita, joille haluan antaa loppuelämäni: tarvitsemme tiedejulkaisun, eläinoikeuden opetusta ja eläinten perusoikeuksien puolustamista. Maailma näyttäytyy heti erilaisena, kun näkee ja kuulee eläimen kärsimyksen.
Tarvitsemme tiedejulkaisun, eläinoikeuden opetusta ja eläinten perusoikeuksien puolustamista.
Suomessa on tehty kolme alan väitöskirjaa ja tulossa on vielä saman verran. Suomessa ei kuitenkaan ole – vielä – eläinoikeuden professuuria.
Wahlbergin mukaan kotimaassa ei täysin ymmärretä, kuinka paljon tietämystä ja oikeus- tieteellistä osaamista meillä on eläinoikeuksien alalla. Maailmalla Suomi on edelläkävijä.
– Joka kuukausi minulle tulee maailmalta kysymyksiä, missä voi opiskella eläinoikeutta. Pelkästään Anilex-ohjelmaan on ilmoittautunut yli 80 omaa ja 50 kansainvälistä opiskelijaa. Nuoret ymmärtävät alan välttämättömyyden.
Kurjelle eläinten oikeudet ovat sekä eettisesti kiinnostava ala että tutkimaton pelikenttä.
– Kun tykkää penkoa asioita, aiheessa on tutkimuksellista mielenkiintoa.
Muutoksen moottori käyntiin
Wahlberg toteaa, että tällä hetkellä olemme murroskohdassa. Vielä ei ole näköpiirissä aikataulua perustuslain muutokselle. Vuosia kuluu, ennen kuin mitään tapahtuu.
– Ei ole hetkeäkään menetettävänä, koko ajan on tehtävä työtä eläinten oikeuksien puolesta. Kun aika koittaa ja perustuslakia avataan, silloin pitää jo olla agendalla.
Kurjen mukaan eläinten perusoikeudet olisivat muutoksen moottori.
– Ei niin, että kun ne ovat perustuslaissa, kaikki muuttuisi. Vaan siten, että pikkuhiljaa ne otettaisiin huomioon uudistettaessa lainsäädäntöä ja uusien kysymysten herätessä.
Eläinoikeusjuristien ehdotuksessa eläimille annettaisiin asianosaisuuskelpoisuus.
Jotta eläinten perusoikeuksia pystyttäisiin valvomaan, tarvitaan lisää viranomaisresursseja. Eläinoikeusjuristien ehdotuksessa eläimille annettaisiin asianosaisuuskelpoisuus.
– Nykyisin osapuolia ovat vaikkapa eläimen omistaja ja viranomainen. Jos eläimestä tulee asianosainen, eläintä voisi edustaa viranomainen tai vaikkapa jokin yhdistys, Kurki miettii.
Muutosten edessä vastarintaa ei kannata pelätä.
Muutosten edessä on aina vastarintaa, mutta sitä ei Wahlbergin mukaan kannata pelätä.
– Vastarinta on edellytys muutokselle. Ei naisten äänioikeuttakaan saavutettu ilman taistelua.
