Eroja ja elämisen makua

Jokainen kirja, joka opastaa eroavia vanhempia toimimaan hankalassa tilanteessa lapsen parhaaksi, on tervetullut. Amerikkalaisen psykologigurun Richard A. Warshakin Eromyrkky – Kuinka suojella lasta avioerotilanteessa sopii joukkoon, olipa kiistellystä vieraannuttamisen käsitteestä mitä mieltä hyvänsä – siitäkin huolimatta, ettei suomalaisessa tuomioistuimessa riidellä samalla lailla kuin amerikkalaisessa. Selvennykseksi käännökseen on lisätty OTL Anja Hannuniemen asiantuntija-artikkeli.

Hyvää Warshakin kirjassa ovat käytännön vinkit ongelmallisiin tilanteisiin: miten suojautua vääriltä syytöksiltä, miten puhua toisesta lasta vahingoittamatta ja miten hallita omaa kielteisyyttään. Teoksesta saattaa olla apua myös juristille käytännön työhön. Käännöksen kieliasusta ei valitettavasti voi antaa kehuja, kömpelöt rakenteet hankaloittavat lukemista.

Richard A. Warshak, Eromyrkky – Kuinka suojella lasta avioerotilanteessa, suomentanut Ari Ahola, Gummerus

Matkoja ajassa

Historioitsija Heike B. Görtemakerin kunnianhimoisena tavoitteena on ollut rakentaa faktoihin perustuva elämäkerta ja henkilökuva Eva Braunista, Hitlerin pitkäaikaisesta rakastajattaresta ja lopulta myös vaimosta. Nimi lupaa paljon: Eva Braun – Elämä Hitlerin kanssa. Anti jää kuitenkin laihaksi, sillä kirjoittaja toteaa tavan takaa, ettei luotettavia faktoja nimenomaan Eva Braunista ole saatavissa, koska hänet niin huolella salattiin ja häivytettiin. Ajankuvana ja Hitlerin valtakauden eri vaiheiden kertauksena teos sinänsä toimii ihan hyvin.

Henrik Berggrenin laaja Olof Palme -elämäkerta Edessä ihana tulevaisuus on paitsi kiinnostava kuvaus ristiriitaisesta ja myyttisestä persoonasta myös erinomainen katsaus ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Palmella oli suomalaisia sukujuuria, minkä vuoksi suomalaislukijoille on kirjoitettu erillinen esipuhe. Muutoin teoksessa sivuutetaan pohjoismainen yhteistyö lähes kokonaan.

Heike B. Görtemaker, Eva Braun – Elämä Hitlerin kanssa, suomentanut Hanna Kjellberg, Otava

Henrik Berggren, Edessä ihana tulevaisuus – Olof Palme ja kansankoti, suomentanut Heikki Eskelinen, Otava

Menneisyyden varjoja

Oululaiskirjailija Pauliina Vanhatalon romaanin päähenkilö hoitaa käräjätuomarin äitiyslomasijaisuutta pikkukaupungissa. Keski-ikää lähestyvä Aamu on jättänyt uusperheensä ja paennut vieraaseen kaupunkiin saadakseen etäisyyttä ja käsitelläkseen kipeää menetystään. Jo kirjan alussa vihjataan, että kyse on lapsesta.

Vanhatalo on tehnyt taustatyönsä hyvin, sillä teos välittää käräjätuomarin arjesta ja Aamun lainkäytöstä erittäin uskottavan kuvan. Sijainen vain ei saa muistojaan ja tunteitaan samalla tavoin järjestykseen ja pinoon kuin tuomioita, ja edessä on romahdus. Taitavasti rakennettu ja koskettava teos ei sorru pateettisuuteen, vaikka kyse on suurista tunteista.

Lieksalaissyntyinen kirjailija Marja Björk on koulutukseltaan juristi. Esikoisromaaninsa hän julkaisi viisikymppisenä vuonna 2008. Nyt ilmestynyt Prole on Björkin kolmas romaani, ja kirjailija on paljastanut, että teos on omaelämäkerrallinen.

Prole sijoittuu 1970-luvun Pankakoskelle, missä suuren perheen nuoren miehen takia jättänyt Kaarina virittelee uutta elämäänsä. Mukaan vanhasta on kelvannut vain kymmenvuotias esikoistytär, kirjan päähenkilö.

Prole on rankka kuvaus työläisperheen arjesta, mahdottomista olosuhteista kartonkitehtaan varjossa, jotka synnyttävät tahdon toisenlaiseen elämään ja sisu lähteä sitä tavoittelemaan.

Marja Björk, Prole, Like

Pauliina Vanhatalo, Korvaamaton, Tammi

Paasilinnamaista menoa

Vaikka norjalainen Magne Hovden ei aivan Arto Paasilinnan parhaalle tasolle ylläkään esikoisromaanissaan Saamelandia, vanhapoikakaksikon matkailubisneksistä kertova kepeä veijaritarina saa paikoin hykertelemään ääneen.

Rahaa pitäisi jostain saada, mutta ideat poronsarvista ja vehnäjauhoista tehdystä erektiojauheesta ja lakkajääkuutioista eivät kantaneet. Niinpä Roy ja Leif päättävät tarjota turisteille henkijuomaa, joikuja ja poronpaijausta Saamelandian elämyspuistossa.

Magne Hovden, Saamelandia, suomentanut Outi Menna, Otava