Konsernissa tapahtuvan päätöksenteon uskottavuuden keskeinen pohja on päätöksentekijöiden esteettömyys. Päätöksenteon tulee olla vapaata vieraista vaikuttimista.
Kunnallisten toimielinten esteellisyyttä sääntelee kuntalain 52 §, jossa viitataan myös hallintolain säännöksiin. Kuntaomisteisen yhtiön hallitustyöskentelyn esteellisyyksiä ohjaa osakeyhtiölaki.
Kenen vastuulla esteetön päätöksenteko on?
Kukin hallinnolliseen päätöksentekoon osallistuva on kuntalain 52 §:n mukaan itse vastuussa esteellisyyksiensä ilmoittamisesta. Kukaan muu ei voi arvioida sitä, milloin henkilöllä on käsiteltävään asiaan sellainen suhde, että puolueettomuuden voidaan epäillä vaarantuvan.
Viime kädessä esteellisyyden ratkaisee pitkän ajan kuluttua hallinto-oikeus jonkun vedottua muotovirheeseen. Jos esteellinen henkilö on osallistunut valmisteluun tai päätöksentekoon, on päätös syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Päätöksen pomminvarma kumoaminen ja asian palautuminen uudelleen käsiteltäväksi on kallista ja raskasta.
Onko asenne kohdallaan?
Esteellisyyttä arvioidaan tapauskohtaisesti. Pysyvää esteellisyyttä ei ole. Liian suurpiirteinen asennoituminen esteellisyyksiin on omiaan rakentamaan epäluuloa virkamiesten ja luottamushenkilöiden toiminnalle. Turhia jääväyksiä tulisi kuitenkin välttää. Esteellisyyttä ei saa käyttää väärin pyrkimällä eroon epämieluisasta päätöksenteosta.
Kuntalain 52 §:n askeettinen esteellisyyssäännös viittaa monimutkaisimpiin hallintolain säännöksiin. Hallintolain 27–30 §:ien tunteminen on välttämätöntä jokaiselle kunnalliseen päätöksentekoon osallistuvalle sekä päätöksentekoa valmistelevalle taholle. Muutoksenhaun minimointi kiinnostaa myös kuntien kumppaneita.
Epätietoisuutta synnyttävä esteellisyysnormisto
Päätöksenteon puolueettomuutta turvaavat säännökset eivät ole kaikilta osin yksiselitteisiä. Tulkinnanvaraisin säännöksistä lienee hallintolain "kaatopykälä": henkilö on esteellinen, kun hänen puolueettomuutensa jostain muusta erityisestä syystä vaarantuu. Epätietoisuutta käytännössä aiheuttavat myös tilanteet, joissa arvioidaan, onko kuntaomisteisen yhtiön etu ristiriidassa kunnan edun kanssa.
Osakeyhtiöiden hallitusten esteellisyyssääntelystä
Osakeyhtiölain 6 luvun 4 §:ssä säännellään osakeyhtiön hallituksen kokousten esteellisyystilanteita. Säännöstä on tulkittu verraten ankarasti: esteellisyys ei edellytä tosiasiallista ristiriitaa hallituksen jäsenen kanssa, vaan ristiriitaan riittää sen olemassaolon mahdollisuus. Lähtökohtaisesti hallituksen jäsen ei muun muassa voi olla lojaali kahdelle eri yhtiölle.
Kunnan luottamushenkilö, viranhaltija tai työntekijä on kunnan toimielinten kokouksessa yhtiön asioista päätettäessä esteellinen vain silloin, jos yhtiön ja kunnan edut ovat ristiriidassa keskenään. Esteellisyys syntyy myös silloin, kun asian tasapuolinen käsittely edellyttää vetäytymistä päätöksenteosta. Kyseessä on tulkinnanvarainen säännös, jonka soveltamiseen oikeuskäytännöstä on saatavilla varsin vähän tukea. Sopimustilanteet lienevät lähtökohdiltaan sellaisia, joissa kummallakin sopijapuolella on etunsa valvottavanaan.
Omistajaohjauksella selvät pelisäännöt
Omistajaohjauksella on keskeinen rooli konsernin toimintatapojen luojana. Kuntien päätöksentekoa arvioidaan näkyvästi. Päätöksenteon uskottavuus, kunnan tai yhtiön maine on joskus pienestä kiinni. Kunnat tarvitsevat yhteistyökumppaneita. Muun muassa pörssiyhtiöt edellyttävät luottamusta päätöksenteon kuranttiuteen muun muassa jääviyssäännösten ja salassapidon osalta.
Kirjoittaja:
Counsel Annaliisa Lehtinen, Asianajotoimisto Castren & Snellman Oy
Ennen siirtymistään Castren & Snellmanille Lehtinen toimi Jyväskylän kaupungin kaupunginlakimiehenä
Lakimiesliiton Koulutus järjestää aiheesta koulutusta:
– Kuntien Lakimiehet 2011 – laivaseminaari, jossa käsiteltävänä teemana muun muassa esteellisyys kuntakonsernissa 4.–6.10.2011, Silja Symphony
– Kuntakonsernin johtajasopimukset – brunssi 30.11.2011, Helsinki.
