Suomessa etäkuulemiset ovat lisääntyneet koronatilanteen takia, mutta esimerkiksi Australiassa niitä on toteutettu jo pitkään. Hyödyt eivät rajoitu vain matkustusajan vähenemiseen ja rahan säästöön, vaan tutkitusti ne myös pienentävät emotionaalista stressiä.
Australialainen Emma Rowden kollegoineen sai selville jo vuonna 2009, että todistuksia antavat lapset olivat vähemmän onnettomia, kun he todistivat videoyhteyden välityksellä. New South Walesin käräjäoikeus puolestaan totesi vuonna 2018, että etäkuuleminen tuo helppoutta ja turvallisuutta uhreille.
Australiassa lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten lisäksi kaukana asuvia ja vangittuna olevia sekä kääntäjiä on kuultu etänä.
– Kun kyselytutkimuksilla on selvitetty syyttäjien ja muiden osapuolten kokemuksia etäkuulemisesta, vastaukset ovat olleet yllättävän myönteisiä. Kyselyihin vastanneet ovat kokeneet, että etäoikeudenkäyntiin suhtaudutaan vakavasti ja haavoittuvassa asemassa olevien asianosaisten ja todistajien henkinen kuormitus on selvästi vähentynyt, kiteyttää oikeuspsykologian dosentti, asiantuntija ja kouluttaja Julia Korkman.
Kun kyselytutkimuksilla on selvitetty syyttäjien ja muiden osapuolten kokemuksia etäkuulemisesta, vastaukset ovat olleet yllättävän myönteisiä.
Haavoittuvassa asemassa olevilla Korkman viittaa erityisesti seksuaalisuuteen, ihmiskauppaan, läheisväkivaltaan ja lapsiin liittyviin rikoksiin.
Erityisesti näiden ryhmien etäkuulemista on tutkittu maailmalla, kun taas vastaajiin kohdistuvaa tutkimusta ei juuri löydy. Erilaisiin asetelmiinkin, oikeussalissa oloon ja etänä oloon, liittyvä vertaileva tutkimus uupuu. Suomessa aihepiirin tutkimusta on ylipäätään vähän.
Suomessa aihepiirin tutkimusta on ylipäätään vähän.
Korkman toimii Åbo Akademin oikeuspsykologian tutkimusryhmän toisena johtavana tutkijana, ja hänellä on oikeuspsykologian dosentuuri Helsingin yliopistossa. Korkmanilla on myös toimi HUSin lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä THL:n koordinoimassa Barnahus-hankkeessa.
Stressi heikentää muistia
Emotionaalinen stressi on tärkeä tutkimusaihe oikeudenkäynneissä, koska stressi heikentää muistia, joka muutenkin toimii epätäydellisesti. Kun ihminen muistelee jotakin, hän ei heti muista kaikkea, vaan asioita putkahtelee tietoisuuteen myöhemminkin.
– Jos asianomainen on kovin stressaantunut, hänen on vaikeaa palauttaa tapahtumia kokonaisvaltaisesti mieleen. Henkilötodistelu on kuitenkin sana vastaan sana -tilanteissa keskeisessä asemassa, Korkman korostaa.
Korkman toivookin, että vaikeissa asioissa asianosaisen ja vastaajan esikuulustelut voitaisiin videoida ja tallennetta voitaisiin käyttää pääkäsittelyssä. Näin emotionaalinen stressi vähenisi.
Jos ja kun oikeusprosessin yksi idea on tuottaa rikosuhreille oikeutta, tulisi varmistaa, ettei itse prosessi tuota heille kärsimystä.
– Jotkut raiskauksen uhrit ovat kokeneet, etteivät he uskalla unohtaa raiskausta, koska oikeudessa syynätään muistikuvia tarkasti vuosienkin jälkeen. Jos ja kun oikeusprosessin yksi idea on tuottaa rikosuhreille oikeutta, tulisi varmistaa, ettei itse prosessi tuota heille kärsimystä.
Rauhallisuus ja ohjaaminen tärkeitä etäkuulemisessa
Entä mitä asioita tulee huomioida, kun oikeudenkäynnin osapuolta halutaan kuulla etänä? Tutkimusten ja kokemuksen perusteella Korkman tekee ”valistuneen arvauksen”.
– Ensinnäkin tilan pitää olla jatke oikeussalille, yhtä pelkistetty ja rauhallinen kuin lasten kuulusteluissa. Se takaa myös sen, että osapuolten ja ympäristön äänet vähenevät, ja osapuolet pystyvät muistelemaan tapahtunutta rauhassa, Korkman sanoo.
Toinen keskeinen asia on osapuolten perusteellinen ohjaaminen. Korkman kertoo kuunnelleensa äskettäin ruotsalaisen oikeudenkäynnin nauhoitusta ja pohtineensa, miten hyvin ja selkeästi tuomari asianosaisia ohjasi oikeudenkäynnin alussa.
– Tuomari kertoi, että syyttäjä esittää kysymyksiä, mutta vastaukset esitetään tuomareille. Hän sanoi, että jos itkettää, se on aivan ok ja lisäsi, että jos joku tarvitsee tauon, sitä on hyvä pyytää.
– Opastamista tulisi pohtia aina, sillä monille osapuolille oikeudenkäynti on outo ja pelottavakin asia, ja opastamista voi tuoda etäkuulemiseenkin.
Opastamista tulisi pohtia aina, sillä monille osapuolille oikeudenkäynti on outo ja pelottavakin asia.
Korkman viittaa myös Anne Wallacen ja kollegoiden tekemiin harjoitusoikeudenkäynteihin Australiassa. Tulosten mukaan osallistujien valmistelu ja tukeminen sekä tekniikka ovat olennaisia tekijöitä, joiden onnistunut toteutus paransi osapuolten ja tarkkailijoiden arvioita oikeudenkäynnin sujuvuudesta ja lopputulemasta.
Etäkuulemisen tekniset ongelmat esiin Suomessa
Korkman kertoo, että Åbo Akademin oikeuspsykologian tutkimusryhmällä, YK:n yhteydessä toimivalla Euroopan kriminaalipolitiikan instituutilla (HEUNI), Tampereen yliopiston viestinnän oppiaineella sekä Tuomioistuinvirastolla on käynnissä tutkimusprojekti, jossa selvitetään käräjätuomareiden näkemyksiä etäkuulemisesta ja videoiden ja videoyhteyden käytön laajuutta rikosoikeudenkäynneissä.
– Tähän mennessä on saatu selville, että jos tekniikka pelaa, tuomarit ovat kokeneet etäkuulemiset ihan hyviksi. Hyvä tekninen taustatuki onkin tärkeää, Korkman painottaa.
Tuomarit ovat kokeneet etäkuulemiset ihan hyviksi, kun tekniikka pelaa.
Entä jos yhteys pätkii ja tuomari stressaantuu – vaikuttaako tämä osapuolten stressiin?
– Voi se vaikuttaa. Jos tuomari on stressaantunut ja vihainen tekniikasta, se voidaan tulkita väärin vihaisuudeksi osapuolia kohtaan, mikä saattaa viedä keskittymistä ihan vääriin asioihin.
Tuomarin tulisi pystyä säätelemään tunteitaan ja olla tietoinen myös osapuolten tunteista. Traumatisoitunut raiskausuhri voi esimerkiksi käyttäytyä miten vain, olla paniikissa tai äärimmäisen tyyni.
– Mentalisointi eli kyky älyllisesti ymmärtää toisen ihmisen, vaikka rikosuhrin, näkökulmaa ja kokemusta auttaa tuomaria. Samalla hänen pitää muistaa, että tunteiden ja eleiden perusteella ei voi arvioida kertomuksen johdonmukaisuutta. Korkein oikeuskin on muistuttanut tästä.
Tunteiden ja eleiden perusteella ei voi arvioida kertomuksen johdonmukaisuutta.
Huomautus on aiheellinen. Jo mainittu meneillään oleva suomalainen tutkimus käräjätuomareiden etäkuulemisen näkemyksistä kertoo, että tuomareilla on edelleen jonkin verran tämäntyyppisiä vääriä käsityksiä.
Julia Korkmanin kolme lukuvinkkiä
- Pär Anders Granhag et al.; Handbok i rättspsykologi (2021)
”Erinomainen oikeuspsykologian perusteos ja konteksti lähellä suomalaista.” - Michael Lamb et al. (2018): Tell me what happened: Questioning Children About Abuse
”Tutkijaguru Lambin ja hänen kollegoidensa kirja lasten kuulemisesta.” - Sauli Hyvärinen ja Tarja Pösö (toim.) (2018): Lasten haastattelu lastensuojelussa
”Lasten haastattelun perusperiaatteet kaikkiin lasten kuulemisen tilanteisiin.”
