|
Eteran Lauri Koivusalo – eläkelakien parissa lähes 40 vuotta
Teksti: Ritva Juntunen Kuvat Sanna Liimatainen SUOMEN LAKISÄÄTEINEN eläkejärjestelmä rakentuu ansiosidonnaisesta työeläketurvasta ja kansaneläkkeestä. Työeläkkeen tavoitteena on säilyttää työaikana saavutettu kulutustaso. Kansaneläke varmistaa vähimmäisturvaa. Ainutlaatuista on se, että työeläkejärjestelmää hallinnoivat yksityiset eläkelaitokset. Varatuomari, Eteran toimitusjohtaja Lauri Koivusalo on luonut työuransa harvinaisen monipuolisesti eläkejärjestelmien eri osa-alueilla. Samalla hän on seurannut sisältä käsin työeläkejärjestelmää ja niiden kehittämistä lähes niiden koko voimassa oloajan. Niinpä näinä suurten eläkeuudistusten aikoina Lauri Koivusalo on mainio opas valottamaan nykyistä eläkejärjestelmäämme, sen taustoja ja tulevia kehityslinjoja. Matemaattiset kaavat lakipykäliksi Suomalaisen työeläkejärjestelmän katsotaan syntyneen 1.7.1962. Tuolloin tulivat voimaan työeläkelait TEL ja LEL. Tätä aikaisemmin oli Suomessa ollut jo muun muassa valtion virkamiehillä ja merimiehillä lakiin perustuva eläketurva. Työntekijäin eläkelain voimaantulon yhteydessä säädettiin kuitenkin ansaintaeläkettä koskevat keskeiset periaatteet, jotka myöhemmin tulivat koskemaan koko eläkejärjestelmää. Siksipä vuotta 1962 pidetään koko työeläkejärjestelmämme alkuna. Viittä vuotta myöhemmin eli vuonna 1967 Lauri Koivusalo valmistui oikeustieteen kandidaatiksi. Heti sen jälkeen hän aloitti työuransa tarkastuslautakunnan esittelijänä. Tässä työssä hän perehtyi kansaneläke- ja sairausvakuutusasioihin. Siirtyminen työeläkejärjestelmien pariin tapahtui vuonna 1970, jolloin Koivusalo valittiin Eläketurvakeskuksen lakimieheksi. Työeläkejärjestelmä eli 1970-luvulla voimakasta kehityskautta. Yrittäjäeläkelait tulivat voimaan vuonna 1970 ja työttömyyseläke 1971. Työeläkkeen tavoitetaso puolitoistakertaistui vuonna 1975. Eläkejärjestelmien kehittäjät ja luojat ovat pääasiassa koulutukseltaan matemaatikkoja, koska mm. keskeiset sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamat maksu- ym. perusteet pohjautuvat vakuutusmatemaatikkojen eli aktuaarien laskelmiin. Heistä merkittävin on ehkä "e;suomalaisen eläkejärjestelmän isänä"e; pidetty professori Teivo Pentikäinen. Mutta toimiakseen lakeina matemaattiset kaavat on puettava lakipykälien muotoon. Tähän tehtävään tarvittiin selkeäsanaista lakimiestä, johon Lauri Koivusalo soveltui mainiosti. Tässä tehtävässään hän menestyi sen verran hyvin, että häntä jatkossakin tarvittiin useampaan otteeseen lakitekstien ja lainmuutosten vaatimien esitysten perustelujen kirjoittajana. Oman roolinsa hän kuitenkin kiteyttää vaatimattomasti toteamalla olleensa "e;lähinnä teknikko"e;. Sijoitustoiminta turvaa eläkkeiden maksamista – Suomen eläkejärjestelmä poikkeaa muista eurooppalaista järjestelmistä lähinnä siinä, että eläkejärjestelmän hallinto on uskottu yksityisille eläkelaitoksille. Toinen poikkeama on, että meidän eläkejärjestelmämme perustuu osittaiseen rahastointiin eikä ole puhdas jakojärjestelmä kuten esimerkiksi useissa Keski-Euroopan maissa, Lauri Koivusalo kiteyttää. Rahastointiin kuuluu olennaisesti myös sijoitustoiminta. Tähän puoleen eläkejärjestelmistä Lauri Koivusalo pääsi tutustumaan siirtyessään vuonna 1980 johtajaksi Eläkevakuutusyhtiö Ilmariseen. Hänen tehtäviinsä näet kuluivat eläke- ja sijoitusasiat. Lisää vaikutusvaltaa sijoittajana hän sai vuonna 1983, kun hänet nimitettiin Ilmarisen varatoimitusjohtajaksi vastuualueenaan sijoitus- ja lakiasiat. Kolme vuotta myöhemmin Koivusalo valittiin koko Pohjola-ryhmän sijoitusjohtajaksi. – Eläkelaitokset ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä sijoittajia. Suomessa työeläkejärjestelmän sijoitusvarat ovat tällä hetkellä noin 83 miljardia euroa, jolloin luvussa ovat mukana sekä yksityinen että julkinen sektori. Varat on hajautettu sekä toimialakohtaisesti että maantieteellisesti ympäri maailman liiallisten riskien välttämiseksi. Suomalaisten sijoitusten osuus on kuitenkin pidetty merkittävänä. Muun muassa kiinteistösijoitukset ovat jokseenkin kaikki kotimaassa. – Sijoitustoiminnan tehtävänä eläkejärjestelmässä on turvata eläkkeiden maksamista. Tuotot auttavat pitämään vakuutusmaksut alemmalla tasolla kuin mitä muutoin olisi mahdollista. Ne toimivat myös puskurina sellaisessa tilanteessa, jolloin eläkkeiden määrät kohoavat merkittävästi. Tällainen tilanne on meillä juuri tuloillaan oleva suurten ikäluokkien eläköityminen. Tuottava sijoitustoiminta edellyttää eläkelaitoksilta samanaikaisesti hyvää vakavaraisuutta, jolla varmistetaan sijoitustoimintaan aina liittyvien riskien kantaminen, Koivusalo taustoittaa sijoitustoimintaa ja sen merkitystä. Vaikka Koivusalon päätyö keskittyikin tuohon aikaan Ilmariseen ja sen sijoitustoimintaan, tarvittiin häntä edelleen työryhmissä, joiden tehtävänä oli kehittää eläkejärjestelmiä. Koivusalo on ollut mukana luomassa mm. esiintyvien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelakia, joka tuli voimaan 1986. Lauri Koivusalo osallistui myös vuonna 1990 voimaan tulleen perhe-eläkeuudistuksen suunnitteluun. Myöhemmin hän oli mukana selvitysmies Matti Louekosken ryhmässä. Selvitystyön pohjalta säädettiin laki työeläkevakuutusyhtiöistä, jolla monilta osin eriytettiin työeläkevakuutusyhtiöt muista vakuutusyhtiöistä. Uhkakuvina lama ja EU Mutta sitten alkoi kasinotalouden aika, jota seurasivat lamavuodet. Nämä jättivät jälkensä myös vakuutustoimintaan. Muun muassa Pohjola-ryhmä joutui voimakkaiden muutosten kohteeksi. Moni johtohenkilö jätti yhtiön, Koivusalo heidän mukanaan. Lamavuosina myös Eläketurvakeskuksen luottovakuutukselle aiheutui merkittäviä tappioita eläkelainojen takauksista. Tappioista selvittiin työeläkejärjestelmän yhteisvastuulla. Tuossa vaiheessa kuitenkin koettiin järkeväksi eriyttää luottovakuutusosasto Eläketurvakeskuksesta ja perustaa toimintaa jatkamaan Luottovakuutusosakeyhtiö Garantia. Ja kuinka ollakaan mukana yhtiötä oli perustamassa Lauri Koivusalo, joka valittiin Garantian toimitusjohtajaksi vuonna 1993. Suomi oli vielä toipumassa lamasta ja sen vaikutuksista, kun eläkejärjestelmän taivaalle nousi uusia uhkakuvia. Oltiin aloitettu neuvottelut liittymisestä ensin ETA:an ja sitten EU:hun. Sen ja erityisesti mahdollisesti avautuvan kilpailun vaikutukset eläkejärjestelmäämme olivat aluksi täysin avoimia. Suomen lähtökohtana jäsenneuvotteluissa oli, että Suomen kansaneläke- ja työeläkejärjestelmä ovat EU:n lainsäädännön suhteen samassa asemassa kuin vastaavat pohjoismaiset ja muut eurooppalaiset eläkejärjestelmät eroista huolimatta. Tässä onnistuttiinkin ja liittymissopimuksen yhteydessä Suomi sai erivapauden omalle työeläkejärjestelmälleen. – Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Suomen työeläkejärjestelmää ei voida hoitaa ulkomailta käsin. Jos muu kuin suomalainen yhteisö haluaa harjoittaa Suomessa työeläketurvaa, sen tulee etabloitua Suomeen, noudatettava Suomen lainsäädäntöä ja tehtyjä sopimuksia. Tämä liittymissopimuksessa sovittu menettely on turvannut tässä suhteessa Suomen työeläkejärjestelmän aseman, eikä merkittäviä uhkia ole näköpiirissä. Suomen eläkejärjestelmään sisältyvä kilpailuaspekti ei ole tässä suhteessa mitenkään muuttamassa suhdettamme EU:n suuntaan, Koivusalo taustoittaa eläkejärjestelmämme sopeutumista EU:n puitteisiin. Monopolista kohti avoimia markkinoita Lauri Koivusalo oli ehtinyt luotsata Garantiaa nelisen vuotta, kun uudet tehtävät jo odottivat. Hänet kutsuttiin vuonna 1997 LEL-Työeläkekassan toimitusjohtajaksi. Siirto saattoi tuntua ulkopuolisesta oudoltakin. Olihan lama kohdellut kaltoin LEL-aloja ja etenkin niistä suurinta, rakennusalaa. Työeläkekassan maksutulo oli pudonnut voimakkaasti ja vakuutuskanta samoin. Mutta haaste oli merkittävä, koska suuri työeläkeuudistus oli aluillaan. Vuosituhannen taitteessa alettiin puhua työeläkelainsäädännön yhtenäistämisestä ja uudistamisesta. Tämä uudistustyö on nyt edennyt niin pitkälle, että uusi työeläkelaki TyEL tulee voimaan vuonna 2007, ja se korvaa TEL-, LEL- ja TaEL-järjestelmät. Tätä tilannetta pohjusti halu lisätä työeläkeyhtiöiden kilpailua. Koko toimintaympäristö oli voimakkaassa muutoksessa, millä oli ratkaiseva vaikutus myös LEL-Työeläkekassan tulevaisuuteen. Koivusalon omin sanoin "e;oli valittava joko kuolema tai selviytyminen"e;. Työeläkekassa, jolla oli ollut lakisääteinen monopoliasema LEL-alojen vakuuttajana, oli suurten muutosten edessä. Työeläkekassan hallitus otti haasteen vastaan ja valitsi selviytymisen. Alkuvuonna 2001 se päätti, että eläkekassasta kehitetään keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Eläkevakuutusyhtiö Etera aloitti toimintansa 2003 ja Lauri Koivusalo sen toimitusjohtajana. Eräs merkittävä välitavoite matkalla kohti avoimille markkinoille siirtymistä oli saavutettu. Kesäkuussa 2004 TaEL-eläkekassa fuusioitiin Eteraan. Menossa on tällä hetkellä välivaihe, sillä työeläkelakien yhdistämisen jälkeen vuonna 2007 kaikki eläkeyhtiöt kilpailevat avoimilla markkinoilla. Siihen asti Etera vastaa ainoana eläkevakuutusyhtiönä LEL- ja TaEL-eläketurvasta. Muut eläkeyhtiöt hoitavat TEL- ja YEL eläketurvaa. – Vuosi 2007 merkitsee muutosta kaikille eläkelaitoksille. TEL-alojen on luotava uusi eläkkeitä koskeva laskentajärjestelmä. Eterassa se on jo pääosin valmiina, koska uusi järjestelmä eläkkeiden osalta perustuu suurelta osin nykyiseen LEL:n mukaiseen määritykseen. Sen sijaan Eteran suuri haaste on luoda kilpailussa tarvittava asiakkuuksien hoitojärjestelmä. Eteralla ei ole valmiina samanlaista vakuutusyhtiöryhmittymää ympärillään kuin toiminnassa olevilla muilla yhtiöillä. Tässä tullaan tarvitsemaan uusia innovatiivisia ratkaisuja. Eteran etuna on tietenkin aloittaminen tavallaan "e;puhtaalta pöydältä"e;. Mutta samalla on monissa asioissa kurottavana kiinni etumatkaa, jota TEL-yhtiöt ovat historiansa aikana saavuttaneet. Tämän päivän Eterasta Koivusalo piirtää kuvaa tunnuslukujen avulla. Vakuutettuja työntekijöitä Eteralla vuonna 2004 oli 260 000. Samaan aikaan oli eläkkeensaajia 157 000, joille se maksoi eläkkeitä 733 miljoonaa euroa. Eläketulo puolestaan oli 629 miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuus 30.6.2004 oli 4 602 miljoonaa euroa. Työntekijöitä yhtiön palveluksessa on 403. – Etera valmistautuu tällä hetkellä avautuvaan kilpailuun täydellä vauhdilla. Tavoitteenamme on kilpailun avautuessa säilyttää nykyinen markkinaosuutemme keskisuurena eläkevakuutusyhtiönä. Ja meillä on kaikki syy uskoa sen onnistumiseen, Koivusalo kuvailee Eteran tulevaisuuden näkymiä. Lauri Koivusalo itse jää Eterasta eläkkeelle vuoden 2006 alussa. Hänen seuraajakseen nimitettiin helmikuussa maatalous- ja metsätieteiden tohtori Kalevi Hemilä.
|
