Elämän tarkoituksen pohdinta liittyy ulkopuolelta annettuun tarkoitukseen ja päämäärään. Se puolestaan on osa laajaa filosofista kysymystä: onko maailmassa tarkoitus tai päämäärä, filosofi Frank Martela avaa pohjattoman laajaa käsitettä.
– Elämän merkitys puolestaan on subjektiivinen tunne: tuntuuko elämä omasta mielestäni merkitykselliseltä. Henkilökohtaisen merkityksen luominen on relevantimpi kysymys kuin metafyysinen elämän tarkoituksen etsiminen.
Henkilökohtaisen merkityksen luominen on relevantimpi kysymys kuin metafyysinen elämän tarkoituksen etsiminen.
Iloa arjesta ja myönteisestä vaikuttamisesta
Kun ihminen kokee työelämässään merkitystä, hänen ei välttämättä tarvitse tuntea suurta kutsumusta. Jo pienet arkiset asiat ovat olennaisia.
– Työ luo merkitystä elämään, kun työssä pystyy auttamaan ihmisiä ja näkee, että työllä on ympäristöön myönteisiä vaikutuksia.
Merkitystä syntyy myös siitä, että työssä pääsee tekemään itselle tärkeitä tehtäviä siten kuin itse tuntee mielekkääksi.
On tärkeää, että työ tuntuu omalta jutulta.
– On tärkeää, että työ tuntuu omalta jutulta, ja että organisaatio tarjoaa riittävästi tilaa tehdä töitä järkevällä tavalla.
Työn merkityksellisyys osana elämän merkitystä
Ihmiselämä koostuu monista osatekijöistä, kuten työ, vapaa-aika, perhe-elämä, ystävät ja harrastaminen, ja elämä pitääkin nähdä merkityksellisyyden kannalta kokonaisuutena. Työelämän ei tarvitse täyttää kaikkia merkityksellisyyden osa-alueita, vaikka työ haukkaa ajallisesti ison osan elämästä.
Työelämän ei tarvitse täyttää kaikkia merkityksellisyyden osa-alueita.
Työntekijä voi olla innostunut ja sitoutunut työhönsä mutta kokea samalla, että se on yksinäistä. Silloin kannattaa hakea vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa vapaa-aikana – vaikka pelaamalla jalkapalloa.
Jotta työn merkityksellisyyttä voi kasvattaa, itselle merkitystä tuovat asiat täytyy tunnistaa. Silloin työtään voi pyrkiä muokkaamaan niin, että se vastaa omia tarpeita.
Jotta työn merkityksellisyyttä voi kasvattaa, itselle merkitystä tuovat asiat täytyy tunnistaa.
Martela avaa merkityksellisyyttä neljän psykologisen tarpeen kautta:
– Autonomiansa kannalta työntekijän on tunnistettava, mitkä ovat hänen kiinnostuksen ja innostuksen kohteensa ja mitkä työtehtävät tuntuvat omimmilta. Tällöin uraa voi lähteä viemään siihen suuntaan, että pääsee tekemään enemmän näitä tehtäviä.
– Kyvykkyyksiä on hyvä tunnistaa kollegoilta ja asiakkailta saadun palautteen perusteella, sillä ihminen ei aina välttämättä tunnista omia vahvuuksiaan. Mahdollisuus kehittää kyvykkyyksiä on tärkeä osa työn merkityksellisyyttä.
– Kun työntekijä haluaa kehittää yhteisöllisyyttään, hän luo työpäivään tietoisesti tilanteita, joissa voi kohdata asiakkaita, kollegoita ja yhteistyökumppaneita. Näissä tilanteissa ei keskustella vain asioista, vaan luodaan myös yhteyttä toisiin ihmisiin.
– Auttamisen ja hyvän tekemisen tunne liittyy siihen, että muistuttaa itseään työnsä vaikutuksista: ketä työni hyödyttää ja miten. Tässäkin palautteen merkitys on suuri.
Oma kiinnostus vai ulkoiset odotukset?
Työhön heittäytymisen kulttuuri on tyypillinen korkeasti koulutetuille asiantuntijoille, kuten lääkäreille ja juristeille.
– Jo pitkän koulutuksensa aikana ihmiset imeytyvät sisälle alan työkeskeiseen kulttuuriin.
Kun työntekijä on syvästi motivoitunut ja tuntee olevansa unelmatyössään, on vaara, että työ vie liikaa mennessään.
– Innostuminen ei ole vaarallista, mutta työntekijän on osattava rajata työ ja vapaa-aika. Se on koko ajan vaikeampaa, kun työvälineet ovat yhä useammalla läsnä myös työn ulkopuolella.
Pidä huolta, että uraasi liittyvät haaveet, toiveet ja päämäärät ovat omiasi.
Martela antaa urasuunnitteluun neuvon, joka sopii hyvin lakimiehillekin:
– Mieti, kuinka paljon urasi on itse valittua ja omasta kiinnostuksestasi lähtevä ja kuinka paljon se kumpuaa ulkoisista odotuksista. Pidä siis huolta, että uraasi liittyvät haaveet, toiveet ja päämäärät ovat omiasi. Silloin työ tuottaa merkitystä elämääsi.
Frank Martela esiintyy Lakimiespäivässä 1.10.2021 otsikolla: Onko juridiikasta elämän tarkoitukseksi?
