Viimeisen vuoden aikana Euroopan unionin yhtenäisyys on rakoillut uhkaavasti: Britannia päätti lähteä unionista ja euroskeptisten puolueiden suosio on nousussa muassa Ranskassa ja Saksassa. Viime aikojen tapahtumat eivät kuitenkaan ole syöneet Euroopan unionin tuomioistuimen (CJEU) presidentin Koen Lenaertsin luottamusta Euroopan integraatioprojektiin.
– Kuulostaa ehkä vähän yllättävältä, mutta todellisuudessa uskoni on vain vahvistunut, Lenaerts sanoo.
Lenaerts vieraili Suomessa KKO:n ja KHO:n sekä oikeus- ja ulkoministeriöiden isännöimän unionin tuomioistuimen virallisen vierailun yhteydessä. Hän aloitti EU-tuomioistuimissa jo 1980-luvulla Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomarina, ja vuodesta 2015 hän on toiminut CJEU:n presidenttinä. Pitkän uran EU-tuomarina tehneen Lenaertsin optimismi ei kenties ole lainkaan yllättävää, mutta antaa hänen silti perustella näkemystään.
EU:n horjuttamisen sijaan Lenaerts uskoo brexitin vahvistavan manner-Euroopan uskoa integraatioon. Ihmiset näkevät, että rajanaapurien kanssa on pakko tehdä yhteistyötä, hän toteaa. EU:n hienous julkisoikeudellisena järjestönä on, että se toimii vain siellä, missä yhteinen politiikka tuo lisäarvoa.
– Esimerkiksi globalisaatio, ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu, ne ovat prosesseja, joita Yhdysvallat ja Kiina vetävät. Jos me pienet maat haluamme vaikuttaa asioihin, se on tehtävä yhdessä, Lenaerts sanoo.
Sosiaaliset ja taloudelliset erot luovat haasteita
Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävänä on varmistaa, että EU-lakia sovelletaan kaikkialla unionin alueella samalla tavalla, antaa ennakkoratkaisuja epäselvissä tapauksissa ja ratkoa EU:n jäsenmaiden ja toimielinten keskinäisiä kiistoja. Tällä hetkellä tuomioistuinta työllistävät muun muassa halpatyövoiman käyttöön ja verokilpailuun liittyvät asiat, Lenaerts kertoo.
– Saamme yhä enemmän tapauksia, joissa joudumme ratkomaan, millainen on todellisuudessa tasapuolinen ja reilu kilpailuasetelma jäsenvaltioiden kesken, hän sanoo.
– Unionin laajentumisen seurauksena erot jäsenmaiden taloudellisten, sosiaalisten ja muiden olojen kesken ovat kasvaneet. Mutta siinä ei ole mitään ihmeellistä, järjestelmä pystyy kyllä hoitamaan tällaiset tapaukset.
Monissa tapauksissa tuomioistuin joutuu ottamaan kantaa siihen, noudatteleeko jokin tulkintatapa EU:n lainsäädännön kirjaimen lisäksi sen alkuperäistä henkeä ja tarkoitusta.
– Tuomioistuimen on tärkeää varmistaa, että lakeja noudatetaan siinä hengessä, kuin ne on säädetty. Se on sentään oleellinen osa edustuksellista demokratiaa.
EU on muita edellä tietosuojassa
Yksi alue, jolla tuomioistuin on jo tehnyt uraauurtavaa työtä, on tietosuoja. EU:n ensi vuonna sovellettavaksi tuleva uusi tietosuoja-asetus luo koko unionin alueelle yhteiset pelisäännöt kansalaisten tietosuojan suhteen.
Ensi vuonna sovellettavaksi tuleva uusi tietosuoja-asetus luo EU:n alueelle yhteiset pelisäännöt kansalaisten tietosuojan suhteen.
Asetus nojaa muun muassa Euroopan unionin tuomioistuimen aikaisempaan oikeuskäytäntöön. Se täydentää vuoden 1995 tietosuojadirektiiviä muun muassa CJEU:n päätöksiin perustuvilla oikeuskäytännöillä, Lenaerts sanoo.
Hän ottaa esimerkiksi EU:n tuomioistuimen ratkaisun Espanjan Googlen tapauksessa, joka veti rajat kansalaisen oikeudelle ”tulla unohdetuksi”. Siinä kantaja vaati Googlea poistamaan nimeensä liittyvistä hakutuloksista linkkejä vanhoihin lehtijuttuihin, joissa kerrottiin hänen omaisuutensa takavarikosta.
– Siinä haimme tasapainoa kahden keskenään ristiriitaisen perusoikeuden välillä. Toisaalta yleisöllä on oikeus saada tietoa, toisaalta yksilöllä on oikeus yksityisyyteen. Päädyimme ratkaisuun, joka antaa oikeuden vaatia itseään koskevien vanhentuneiden hakutulosten poistamista, lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista, Lenaerts sanoo.
Yksityisyyden suoja on itse asiassa EU-lainsäädännössä keskeinen käsite, Lenaerts muistuttaa. Monessa EU-maassa oli vielä vähän ennen unioniin liittymistä autoritaarinen hallinto.
– Näissä maissa on koettu, mihin julkinen valta pystyy, ellei kansalaisten oikeutta yksityisyyteen ole riittävän voimakkaasti kirjattu perustuslakiin.
Koen Lenaerts
- Euroopan unionin tuomioistuimen presidentti lokakuusta 2015 lähtien.
- Syntyi Belgian Mortselissa 1952.
- Oikeustieteen tohtori KU Leuven yliopistosta 1982, julkishallinnon ja oikeustieteen (LLM) maisterin tutkinnot Harvardin yliopistosta 1979 ja 1978.
- Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomari 1989–2003, Euroopan unionin tuomioistuimen tuomari 2003–2012 ja varapresidentti 2012–2015.
- Professori KU Leuven yliopistossa vuodesta 1983 lähtien ja Bruggen College of Europessa 1984–1989.
- Sai paronin aatelisarvon vuonna 2004.
- Naimisissa, kuusi lasta.
