|
Eurooppayhtiö kiihdyttää jäsenvaltioiden kilpailua
Eurooppayhtiötä (SE) koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 8.10.2004. Eurooppayhtiömuoto perustuu EU:n neuvoston asetukseen (2157/2001, SE-asetus), eurooppayhtiölakiin (SEL, 742/2004), osakeyhtiölakiin ja muuhun julkista osakeyhtiötä koskevaan lainsäädäntöön1. SE:n hallinnon järjestämisessä on otettava huomioon samaan aikaan voimaan tuleva laki henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (758/2004). SE-asetuksen sisältö SE-asetuksen yksityiskohtainen sääntely koskee lähinnä SE:n perustamista ja rekisteröintiä, SE:n kotipaikan siirtoa toiseen ETA-valtioon, SE:n muuttamista kansalliseksi julkiseksi osakeyhtiöksi ja SE:n purkamista. Lisäksi asetuksessa on lainvalintasääntöjä ja ”puitesäännöksiä” SE:n hallinnosta ja yhtiökokouksesta, tilinpäätöksestä, selvitystilasta ja konkurssista. Perustamisen jälkeen SE:hen sovelletaan käytännössä pääosin sen kotipaikan julkisia osakeyhtiöitä koskevaa yhtiölainsäädäntöä. Toiminnan aikana SE:llä on muutenkin yleensä samat oikeudet ja velvollisuudet kuin sen kotipaikan julkisella osakeyhtiöllä. Merkittävin ero kansalliseen julkiseen osakeyhtiöön verrattuna on se, että SE voi purkautumatta siirtää kotipaikkansa toiseen ETA-valtioon. Suomen kannalta merkityksetön, mutta joidenkin muiden valtioiden kannalta ainakin periaatteessa merkittävä ero on myös se, että SE voi aina valita yksiportaisen (hallitus) tai kaksiportaisen (johtokunta ja hallintoneuvosto) hallintomallin, vaikka kansalliselle julkiselle osakeyhtiölle sallittaisiin vain toinen näistä. SEL:ssa täydentävät säännökset SE-asetus on sellaisenaan voimassa Suomessa ja muissa ETA-valtioissa. Asetuksen mukaan Suomen ja muiden ETA-valtioiden kansalliseen lakiin voidaan sisällyttää SE:tä koskevia erityissäännöksiä vain asetuksen lainvalintasäännösten ja asetuksesta ilmenevien sääntelyvaltuutusten rajoissa. SEL:ssa on SE-asetusta täydentävät kansalliset säännökset SE:n perustamisesta, rekisteröinnistä, rekisteri- ja muista viranomaisista, vähemmistöosakkaiden ja velkojien suojasta yhtiön perustamisen ja kotipaikan siirron yhteydessä, SE:n selvitystilasta ja purkamisesta sekä vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellisesta vastuusta. SE:n ja sen perustajana olevan suomalaisen yhtiön harjoittamaa luvanvaraista rahoitus- ja vakuutuselinkeinoa koskevan erityislainsäädännön mukaan SE:n perustamista sulautumisen kautta säännellään pääosin kansallisia yritysjärjestelyitä vastaavalla tavalla. Sama koskee rahoitus- tai vakuutusalalla toimivan suomalaisen SE:n kotipaikan siirtämistä toiseen ETA-valtioon. SE voidaan perustaa viidellä eri tavalla oikeushenkilöiden toimesta. Luonnolliset henkilöt eivät voi olla perustajina. SE voidaan perustaa esimerkiksi siten, että – vähintään kaksi eri jäsenvaltioihin rekisteröityä julkista osakeyhtiötä sulautuu jonkin perustajayhtiön kotivaltiossa tai muussa ETA-valtiossa rekisteröitäväksi SE:ksi tai siten, että – ETA-valtiosta oleva julkinen osakeyhtiö, jolla on ollut vähintään kahden vuoden ajan tytäryhtiö toisessa ETA-valtiossa, muutetaan SE:ksi. Sääntelyoptioilla SE vastaamaan Oyj:tä Asetuksessa jäsenvaltioille on annettu noin 30 sääntelyoptiota tiettyjen yksityiskohtaisten säännösten osalta. Käytännössä Suomessa ja yleensä muissakin ETA-valtioissa tavoitteena on optioiden käyttäminen siten, että SE vastaa mahdollisimman pitkälti kansallista julkista osakeyhtiötä. Esimerkiksi SEL:n mukaan – SE rekisteröidään Suomessa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kaupparekisteriin ja muidenkin viranomaisten toimivalta SE:hen liittyvissä asioissa vastaa osakeyhtiöihin sovellettavia säännöksiä – SE:llä on oltava toimitusjohtaja – SE:n hallitukseen, johtokuntaan ja hallintoneuvostoon sovelletaan lähtökohtaisesti OYL:n säännöksiä hallituksesta ja hallintoneuvostosta – SE:hen sulautumista vastustavalla sulautuvan suomalaisen yhtiön osakkaalla on oikeus vaatia lunastusta vastaavalla tavalla kuin OYL:n mukaisessa sulautumisessa – Suomalaisen SE:n kotipaikan siirtämistä vastustavalla osakkaalla on oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista vastaavalla tavalla kuin sulautumisessa – SE:n sulautumisperustamisen ja kotipaikan siirron yhteydessä suomalaisen yhtiön velkojien suojaan sovelletaan vastaavia säännöksiä kuin kansallisessa sulautumisessa. EU-verosääntelyn valmistelu jatkuu Yritysjärjestelyitä koskevaa verodirektiiviä (90/434/ETY) on ehdotettu muutettavaksi siten, että direktiiviä sovellettaisiin nimenomaisesti myös SE:n perustamiseen sulautumalla ja yhtiön kotipaikan siirtämiseen toiseen valtioon (KOM (2003) 613 lopullinen). Myös eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun direktiivin (90/435/ETY) soveltamisalaa on ehdotettu laajennettavaksi siten, että se koskisi nimenomaisesti SE:tä (KOM (2003) 462 lopullinen). Tavoitteena on, että muutokset hyväksytään 1.1.2005 mennessä. Kotipaikan siirtoa lukuun ottamatta muutoksissa lienee kysymys lähinnä SE-asetuksella luodun oikeustilan kodifioinnista. Helpottaa rajat ylittäviä rakennejärjestelyitä Perustamalla SE:n useassa valtiossa toimivat osakeyhtiöt voivat luopua konsernirakenteesta ja siten vähentää hallintokulujaan. Tästä hyötyvät erityisesti luvanvaraista rahoitus- tai vakuutustoimintaa harjoittavat suuret yritykset. Konsernirakenteesta luopuminen helpottaa myös pääoman käytön tehostamista. Mahdollisuus SE:n kotipaikan siirtämiseen lisää jäsenvaltioiden välistä kilpailua yrityksistä ja vaikuttaa osaltaan siihen, miten kotipaikan perusteella määräytyvää lainsäädäntöä kehitetään erityisesti yhtiö-, vero- ja työoikeuden alalla kansallisesti ja EU-tasolla. Verotuskäytännön selventämiseen on ilmeisesti tarvetta esimerkiksi Suomeen tai toiseen jäsenvaltioon muodostuvan kiinteän toimipaikan osalta. Eurooppayhtiömuodon vuoksi voi syntyä tarve yhdenmukaistaa eri jäsenvaltioiden kansallista talletussuojaa ja sijoittajien korvausjärjestelmiä. Valtiovarainministeriön johdolla selvitetään parhaillaan, onko syytä ryhtyä lainsäädäntötoimiin korvausjärjestelmien kehittämiseksi. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön johdolla selvitetään, tarvitaanko erityissääntelyä sitä tilannetta varten, että lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittava vakuutusyhtiö muuttuu SE:ksi ja siirtää kotipaikkansa toiseen valtioon. Sijoittajien asema ennallaan Eurooppayhtiömuodolla ei ole välittömiä vaikutuksia osakkaiden ja muiden sijoittajien asemaan, koska näiden oikeudet yhtiön perustamisessa ja kotipaikan siirrossa turvataan vastaavalla tavalla kuin OYL:n mukaisessa sulautumisessa. Yhtiön sulautuminen tai kotipaikan siirtäminen toiseen valtioon voi kuitenkin lisätä olennaisesti henkilöosakkaiden maksettavaksi tulevia osakkeiden säilytyskuluja. Eurooppayhtiömuodolla ei ole yleensä välittömiä taloudellisia vaikutuksia suomalaisten yhtiöiden henkilöstön kannalta. Eurooppayhtiömuodon käyttäminen ei lähtökohtaisesti heikennä suomalaisten työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua yhtiön hallintoon verrattuna voimassa olevaan henkilöstön edustamista koskevaan sääntelyyn. Eurooppayhtiömuodon käyttöönotolla ei ole välittömiä valtiontaloudellisia vaikutuksia. Mahdollisuus yhtiön kotivaltion vaihtamiseen voi lisätä jäsenvaltioiden välistä kilpailua yrityksistä myös yritysverotuksen avulla. Rajat ylittävien sulautumisien ja kotipaikan siirron yleistyminen voi osaltaan heikentää verovalvonnan tasoa, jos tilanteeseen ei puututa EU-tasolla. EU:n neuvoston työryhmässä on käsiteltävänä direktiiviehdotus pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista (KOM (2003) 703 lopullinen). Suomessa direktiivin soveltamisalaan kuuluisivat ainakin yksityiset ja julkiset osakeyhtiöt. Ehdotuksen mukaan rajat ylittävään sulautumiseen sovellettaisiin pääosin kansallisia sulautumissäännöksiä. Jos direktiiviehdotus hyväksytään lähiaikoina, se vähentää olennaisesti SE-htiömuodon merkitystä. Jyrki Jauhiainen Kirjoittaja on oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos. Hän on vastannut Suomen kansallisen eurooppayhtiölainsäädännön valmistelusta. 1 Oikeusministeriön työryhmän mietinnössä (OM 2003:9) ehdotettiin SE-asetusta täydentävää yhtiö- ja kaupparekisterilainsäädäntöä. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot 50:ltä eri taholta. Lausunnonantajat pitivät ehdotusta huolellisesti valmisteluna ja sille asetetut tavoitteet täyttävänä. Lausunnonantajat kannattivat sitä, että SE-asetusta täydentävät ja siitä poikkeavat säännökset vastaavat sisällöltään mahdollisimman pitkälti voimassa olevia julkisia osakeyhtiöitä koskevia säännöksiä.
|
