Fennicasta kasvoi menestyjä

Hallituksen puheenjohtaja Pekka Takki: Fennican kasvu on mieluisa yllätys

Neljän nuoren juristin syksyllä 1999 perustama Asianajotoimisto Fennica Oy on kasvanut muutamassa vuodessa parikymmentä lakimiestä ja useita toimistohenkilöitä työllistäväksi organisaatioksi. Vastikään Talouselämä- lehti listasi Fennican jo menestyneimpien suomalaisyritysten joukkoon.

Nuoret juristit Pekka Takki, Marko Wainio, Tom Vapaavuori ja Jaakko Hietala eivät osanneet odottaa näin nopeaa menestystä perustaessaan Asianajotoimisto Fennica Oy:n runsaat neljä vuotta sitten. Kasvu sinänsä ei ollut lähtökohtana yrittäjäksi ryhtyessä, vaikka sitä toki suotavana pidettiinkin.

Nyt yritys kuuluu alallaan jo kymmenen suurimman joukkoon. Lisäksi Talouselämä-lehti asetti Fennican sijalle 19 menestyneimpien suomalaisyritysten listalla. Hallituksen puheenjohtaja, varatuomari Pekka Takki on tyytyväinen yrityksen saavuttamaan asemaan.

– Nykyisin menestyvät yritykset ovat joko suuria tai pieniä ja keskittyneitä. Seuraava haaste onkin löytää oikea koko, jotta olemme myös jatkossa kilpailukykyinen yritys.

– Pystyäkseen erikoistuneeseen palveluun pitää olla riittävän iso. Toisaalta on oltava riittävän pieni, jotta jokainen asiakas on meille avainasiakas. Missä raja kulkee, sitä parhaillaan etsitään.

Takin mukaan hankalin tilanne on silloin, jos on suuren toimiston kulut ja riesat, mutta pienen toimiston tulot.

Ryhmä tutustui Pykälä ry:ssä

Takki, Wainio, Vapaavuori ja Hietala olivat tunteneet toisensa yli kymmenen vuotta ryhtyessään perustamaan Fennicaa.

– Tutustuimme opiskeluaikana Pykälä ry:ssä. Minä toimin hallituksen puheenjohtajana, Tom Vapaavuori ja Jaakko Hietala taloudenhoitajina ja kaikki kolme sittemmin myös yhdistyksen puheenjohtajina. Marko Wainion linkki Pykälään syntyi hänen yhdistyksen hallitukseen kuuluvan vaimonsa kautta.

Nelikko piti valmistuttuaan yhteyttä keskenään ja vaihtoi ammattiin liittyviä ajatuksia ja kokemuksia.

– Jossakin vaiheessa huomasimme olevamme perustamassa yritystä. Tiesimme hyvin, miten vaikea uuden toimiston oli tulla asianajomarkkinoille. Helsingin keskustassa oli paljon toimistoja, joilla oli pitkä historia ja vankka kokemus liikejuridiikasta.

– Päätimme kuitenkin kokeilla siipiämme ilman sen suurempia odotuksia. Lähdimme liikkeelle siitä, että tienaamme oman elantomme, Takki kertoo.

Kaikkien neljän mielestä oli mukavaa päästä tekemään työtä yhdessä. Vuosien myötä kaverukset olivat oppineet paitsi tuntemaan myös arvostamaan toisiaan. Kukaan ei epäillyt kvartetin yhteensopivuutta.

Liikkeellelähtö oikeaan aikaan

Tom Vapaavuorella ja Jaakko Hietalalla oli Asianajotoimisto Vapaavuori & Hietala Oy. Pekka Takki työskenteli Asianajotoimisto Heikki Haapaniemi Oy:ssä ja Marko Wainio Asianajotoimisto Tapani Taskinen Oy:ssä.

– Uusi yritys starttasi siten, että minä ja Marko siirryimme Tomin ja Jaakon toimistoon, jossa työskenteli tuolloin myös yksi avustava lakimies. Muutimme nimen, etsimme uudet toimitilat, aloitimme työt ja ryhdyimme kehittämään yritystä, Takki kertoo.

Pian mukaan liittyivät myös Pekka Raatikainen ja Jori Taipale, jotka kuuluivat hekin samaan opiskeluporukkaan.

Yrityksen perustaminen osui sopivaan saumaan. Kaikki olivat nähneet toisen palveluksessa ollessaan, miten asioita voidaan hoitaa monella tavalla, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti – tai päinvastoin.

– Yksi merkittävä seikka oli uusi viestintäteknologia ja -kulttuuri, joka 1990-luvun puolivälin jälkeen levisi voimakkaasti yrityksiin. Panimme merkille, miten haasteellista uusien asioiden omaksuminen oli vanhojen toimistojen nimekkäillekin osakkaille. Sen sijaan meille junioreille se oli itsestäänselvyys.

Yrittäjäksi ryhtyminen muutti nelikon elämän. Ensimmäiseksi sai Takin mukaan huomata menettäneensä oman ajankäytön hallinnan. Kaikki myös tiesivät, ettei raha enää tule kassasta. Palkkaa saa vasta, kun juttu on hoidettu ja asiakas maksanut laskun.

– Irrottautuminen työstä on todella vaikeaa, koska samaan aikaan on menossa monta juttua. Vapaa-ajalle ei ole helppo raivata tilaa. Onneksi meillä on huippuhyvä henkilökunta. Sekin auttaa, että Suomi on koko heinäkuun melkein kiinni.

Rekrytointi on taitolaji

Fennica on keskittynyt alusta lähtien vaativiin liikejuridisiin toimeksiantoihin. Asiakkaina on sekä tunnettuja kansainvälisiä suuryrityksiä että pienempiä kasvavia yrityksiä.

– Meidät tunnetaan parhaiten informaatioteknologiaan liittyvien oikeudellisten kysymysten erikoisosaajana, mutta olemme paljon muutakin. Palvelemme asiakkaita muun muassa yritysjärjestelyjen, sopimusjuridiikan, rahoituksen ja kilpailuoikeuden asiantuntijana.

Yritys työllistää tällä hetkellä 22 juristia, joista kahdeksan on osakkaita. Yhtiön toimitusjohtaja on Jori Taipale; Pekka Takki on kolmihenkisen hallituksen puheenjohtaja ja Pia Hovi on kehityspäällikkö.

Hyvän henkilökunnan rekrytointi on Takin mukaan taitolaji. Uutta tulijaa ei ole kovin paljon aikaa opettaa alusta lähtien. Helsingissä on huutava pula jo joitakin vuosia kokemusta omaavista juristeista – suurin piirtein kaikki kaupungin toimistot kilpailevat heistä.

Toimipisteiden perustaminen ulkomaille ei ole Takin mukaan Fennican suunnitelmissa; sen sijaan yrityksellä on toimiva verkosto ulkomaisten toimistojen kanssa.

Vastuu muistakin kuin itsestä

Takki korostaa, että nykyisin Fennicassa on kysymys koko henkilökunnan muodostamasta työyhteisöstä eikä enää vain neljästä perustajasta tai suljetusta kaveripiiristä.

Vastuuta pitää kantaa paljon muustakin kuin omasta itsestä.

– On huolehdittava, että kaikilla on toimeentulo joka kuukausi ja että heidän on hyvä työskennellä Fennicassa. Kilpailu kovenee koko ajan, joten selvää on, ettei enää pärjää helpoilla jutuilla, Takki sanoo.

– Mitä meille neljälle sitten on tapahtunut? Ennen kuin meistä tuli yhtiökumppaneita olimme ”vain” kavereita. Nyt olemme ensisijaisesti työtovereita. Muutos ei silti ole merkinnyt sitä, ettemme voisi edelleen puhua asioista avoimesti.

Takin, Wainion, Vapaavuoren ja Hietalan vaimot ovat myös juristeja, mutta yksikään heistä ei työskentele Fennicassa.

– Kun seurustelemme perheinä keskenämme, on kyllä pidettävä tarkkaan huolta siitä, että kohtaamiset eivät mene Fennican asioiden ruotimiseksi, Takki sanoo.

Fennican suuret kilpailijat ovat Takin mukaan viime vuosina terävöittäneet toimintaansa ja toimivat tällä hetkellä paljon joustavammin ja liiketoimintalähtöisemmin kuin vielä vajaat viisi vuotta sitten. Erot ovat kaventuneet ja kaventuvat edelleen.

Entä mitä Takki haluaisi sanoa nuorille juristeille ja opiskelijoille yrittäjän urasta?

– Nykyisin liikejuridiikkaan liittyviä asioita on vaikea opetella muualla kuin alalla toimivassa asianajotoimistossa. Jos saatuaan riittävän kokemuksen haluaa itse hankkia asiakkaansa ja uskoo pärjäävänsä yrittäjänä, ei muuta kuin oma toimisto pystyyn!

Virosta kova haaste Suomelle

Pekka Takki kertoo huomanneensa, että Suomessa on vähitellen ryhdytty palkitsemaan ahkeruutta ja osaamista.

– Suomella riittää kuitenkin haasteita. Mielestäni me emme ole täysin tajunneet, miten suuri asia EU:n laajeneminen ja varsinkin Viron mukaantulo on suomalaisille ja erityisesti julkiselle infrastruktuurille. Vaihtoehdot ovat vähissä; edessä voi olla vain infrastruktuurin joko hallittu tai hallitsematon purkaminen kevyemmäksi.

– Tallinna on vain varttitunnin helikopterilennon päässä, ja miten paljon Suomea alhaisempi veroprosentti Virossa on! On hyvin todennäköistä, että näissä olosuhteissa sinne siirtyy Suomesta yritysten pääkonttoreita, mahdollisesti vielä tämän vuoden aikana.

Takki lähettääkin terveisiä suomalaispäättäjille:

– Poliitikkojen pitäisi ymmärtää keinot, joilla vaikutetaan taloudelliseen toimintaympäristöön, ja käyttää niitä tehokkaasti. On turha yrittää ylireguloida sellaisia asioita, joista ei enää voi päättää pelkästään kansallisesti tai joissa teknologia ja tuotantotavat ovat vasta kehittymässä.

Fokus vaativassa liikejuridiikassa

Asianajotoimisto Fennica Oy tunnetaan IT-alan juridisten kysymysten erikoisosaajana, mutta yritys ei halua profiloitua pelkästään niihin.

– Pyrimme toimimaan kattavasti koko liikejuridiikan kentällä. Asiakkainamme on hyvin vähän yksityishenkilöitä, rikosjuttuja emme hoida juuri ollenkaan. Sen sijaan palvelemme yrityksiä laidasta laitaan, Pekka Takki kertoo.

Fennica haluaa keskittyä nimenomaan vaativan tason yritysjuridiikkaan. Osaaminen on sisäisesti jaettu kolmeen ryhmään: teknologiakysymyksiin, yritysjärjestelyihin ja riitojen ratkaisuun.

– Teknologiaan liittyvän juridiikan tuntemus pääsee oikeuksiinsa esimerkiksi, jos jokin pankki haluaa ulkoistaa informaatiojärjestelmänsä. Rooliimme kuuluu avustaa asiakasta prosessin kaikissa vaiheissa. Teemme myös paljon yhteistyötä IT-laitteiden ja -järjestelmien toimittajien kanssa, Takki kuvaa.

– Yritysjärjestelyjen puolella hoidamme muun muassa yrityskauppoja, fuusioita ja diffuusioita. Osaamisemme ulottuu lisäksi pääomamarkkinoihin, kuten listautumisiin.

Tärkeänä Fennican menestystekijänä Takki pitää tavallista tiiviimpää yhteistyötä asiakkaiden kanssa.

– Meillä on vakiintuneet asiakassuhteet, ja toimintatapaamme kuluu integroitua tiukasti asiakkaan kylkeen. Kun tunnemme yhteistyökumppanin kuin omat taskumme, asioiden hoitaminen onnistuu vaivattomasti ja kustannustehokkaasti. Tässä mielessä poikkeamme ehkä perinteisestä asianajotoimistosta.

 

Kolmannen polven juristi

Pekka Takki, 38, valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1991 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1993. Molemmat vanhemmat ja molemmat isoisät olivat juristeja, ja suvusta löytyy vielä muitakin lakimiehiä.

– Minulle selvisi vasta ylioppilaskeväänä, että pyrin opiskelemaan oikeustiedettä. Sitä ennen suhtauduin juristin uraan lähinnä niin, että ryhdyn mihin muuhun tahansa, mutta en ainakaan lakimieheksi – niitä kun suvussa riitti.

Opiskeluaikana Takki sai tuntumaa työelämään mm. vanginvartijana sekä harjoittelijana valtionhallinnossa ja asianajotoimistoissa. Työuransa hän aloitti avustavana lakimiehenä Asianajotoimisto Pello & Tiivola Ky:ssä, minkä jälkeen vuorossa oli auskultointi Vantaan tuomiokunnassa.

– Työskentelin vielä puoli vuotta tuomioistuinlaitoksessa, mutta urakehitys näytti siellä olevan kovin hidasta, vaikka tuomarin työ kiinnostikin.

Vuonna 1993 Takki pääsi Rank Xerox Oy:n lakimieheksi.

– Se oli myöhempää ajatellen onnenpotku. Xeroxilla opin kaiken olennaisen ympäröivästä taloudellisesta maailmasta, johon juridiikka liittyy.

Takki työskenteli vielä jonkin aikaa Asianajotoimisto Heikki Haapaniemi Oy:ssä, kunnes perusti ystävineen Asianajotoimisto Fennica Oy:n. Kahden lapsen isän rakkaita harrastuksia ovat musiikki ja purjehtiminen.

– Minulla ja Marko Wainiolla on ollut 15 vuotta bändi, joka esiintyy aina silloin tällöin. Teemme myös omaa musiikkia. Kesällä purjehdin perheen kanssa. Perheen ja työelämän yhteensovittaminen ei kuitenkaan ole helppoa – irvokkaan osuvalta tuntuu joskus väite, että ennen käytiin töissä ja nyt käydään töistä kotona, Takki sanoo.