Finanssikriisi puhutti Lakimiesliiton kevätvaltuuskuntaa

Lakimiesliiton ylin päättävä elin valtuuskunta kokoontui 23.5.2011 sääntömääräiseen kokoukseensa hyväksymään vuoden 2010 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Valtuuskunnan kokouksessa kuultiin Olavi Ala-Nissilän asiantunteva esitys Euroopan finanssikriisin syistä ja mahdollisista ratkaisuista sekä kukitettiin paikalle saapuneet vuoden 2010 parhain arvosanoin valmistuneet oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneet. Tarkemmin vuoden 2010 keskeisistä tapahtumista voit lukea jutusta Katsaus vuoteen 2010

Valtuuskunnan kokouksen puhujaksi kutsuttu Olavi Ala-Nissilä on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen ja entinen kansanedustaja. Hänen alustuksensa otsikko oli "Finanssikriisin haasteet paremmalle valvonnalle ja sääntelylle

Euroopassa". Hänen mukaansa pankkikriisin keskeisin syy on se, että pankkitoiminta on globaalia, mutta valvonta kansallista. Toinen keskeinen syy kriisille olivat sääntelyn puutteet, joihin nyt on tulossa tiukennuksia. Pankkisektori tietysti vastustaa kaikkia liiketoiminnan kuluja lisääviä vaatimuksia, mutta esimerkiksi vaade vahvemmista omista pääomista aiheuttaa pankeille vain marginaalisia kustannuksia.

Ala-Nissilän mukaan monilla Euroopan valtioilla on velkaa aivan liikaa. Kipuraja lähestyy ja on osin ylitettykin. Toisaalta hän viittasi useampaan kertaan Yhdysvaltoihin maana, jossa on edellytyksiä kasvulle, vaikka Yhdysvalloilla on velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen erittäin paljon. Kysymys on siis kokonaisuudesta.

Kriisin akuutti vaihe lähti liikkeelle kuitenkin Yhdysvalloista. Siellä velan määrän lisäksi olennaista oli se, että velan massiiviset riskit olivat piilossa. Velkojen paketointi eli arvopaperistaminen oli mahdollistanut riskipitoisten velkojen yhdistämisen vähäriskisiin. Kokonaisuus romahti, kun tapahtumat joiden todennäköisyyden piti olla olematon (tail risks) realisoituivat pankkien taseiden molemmilla puolilla: omaisuuksien arvot romahtivat ja samalla velkapuolella rahoitus katosi.

Riskinhallinnassa olisi ollut parantamisen varaa. Hälytyskellojen soittajia ei ollut tai heitä ei noteerattu, sillä heidän viestinsä ei sopinut markkinoiden ilmapiiriin. Lyhytnäköinen palkkiopolitiikka vaikeutti riskinhallintaa huomattavasti, sillä ylisuureen riskinottoon perustuneesta kasvusta palkittiin runsaasti. Riskejä voitiin kuitenkin ottaa, sillä lopulta joku muu – käytännössä veronmaksaja – maksoi toteutuneiden riskien kustannukset.

Ala-Nissilä listasi keinoja, joiden avulla voidaan vähentää uusien kriisien todennäköisyyttä. Finanssisektorin toimijoiden omavastuuta, läpinäkyvyyttä ja avoimuutta on parannettava sekä palkkiopolitiikan ylilyönneistä on päästävä eroon. Vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden on kohennuttava. Johdannaiskaupan on oltava avoimempaa ja sitä varten on perustettava oma kauppapaikka. Rahoitussektorin toimijoiden on oltava riippumattomia ja eturistiriidat on ratkaistava. Järjestelmäriskit on tunnistettava ja on estettävä se, ettei suurimmista finanssimaailman toimijoista itsestään muodostu järjestelmäriskejä. Myös rajat ylittävän pankkitoiminnan valvontaa on parannettava.

Yksi olennaisimmista näkökulmista on aito oikeudenmukaisuus sukupolvien välillä. Tuleville sukupolville on jätettävä valinnanmahdollisuuksia. Heille ei voi jättää vain velkaa, kattamattomia eläkevastuita, heikentynyttä infrastruktuuria, ilmastokriisiä ja vähentynyttä luonnon monimuotoisuutta, totesi Ala-Nissilä.

Yleisökeskustelussa kysyttiin, joutuuko Kreikka velkajärjestelyyn. Ala-Nissilä vastasi olevan todennäköistä, että nähdään maksuaikojen pidennyksiä ja vanhojen lainojen korkojen alentamista.

Edunvalvonnan kuulumisia

Kevätvaltuuskunta kuuli julkisen sektorin asiamiehen Kati Virtasen ja yksityisen sektorin asiamiehen Taru Turusen katsaukset edunvalvonnan ajankohtaisista asioista ja vuoden 2010 keskeisistä kysymyksistä.

Kati Virtanen kertoi vuoden 2010 aikana työtä teettäneen virastojen alueellistamiset, joihin liittyi runsaasti ongelmia. Työntekijöitä ei alueellistamisten yhteydessä aina kohdeltu oikein. Toivottavaa on, että uudessa hallitusohjelmassa ja hallituksen työssä alueellistamiseen suhtauduttaisiin nykyistä selvästi kriittisemmin.

Yksityisellä puolella on siirrytty jatkuvan neuvottelun malliin, totesi Taru Turunen. Neuvotteleminen rasittaa sekä työntekijä- että työnantajapuolta, mutta toistaiseksi sille ei ole esitetty vaihtoehtoja. Jatkuvasti neuvotellaan myös julkisella sektorilla, mikä koetaan ongelmalliseksi.

Työpaikkakohtaisen sopimisen lisääntyminen asettaa suuria vaateita luottamusmiehille. Erityisesti julkisen puolen jukolaiset luottamusmiehet ovat hankalassa tilanteessa, koska paikallisesti sovittavat erät tahtovat luisua helposti muille palkkatasoltaan matalammille työntekijäryhmille.

Lakimiesliiton apurahat: kannustusta ja tukea

Kunkin oikeustieteellisen tiedekunnan tutkinnon parhain arvosanoin suorittaneelle on Lakimiesliitto myöntänyt perinteisesti apurahan, joka oli nyt suuruudeltaan 1 000 euroa apurahansaajaa kohden. Vuoden 2010 parhaat olivat OTM Johannes Heikkonen Turun yliopistosta, OTM Pamela Lönnqvist Helsingin yliopistosta ja OTM Johanna Ylitepsa Lapin yliopistosta. Ylitepsa ja Lönnqvist pääsivät paikalle valtuuskunnan kokoukseen kukitettavaksi. Valtuuskunnan ja Lakimiesliiton puheenjohtaja, professori Risto Nuolimaa lausui kannustavia sanoja tulevan varalle ja totesi, että parhain arvosanoin valmistuneilla on hyvät edellytykset edetä elämässä.

Parhain arvosanoin valmistuneiden apurahojen lisäksi Lakimiesliitto myöntää stipendejä opiskelijoille harjoittelua ja vaihto-opintoja varten. Valmistuneiden tuki keskittyy väitöstutkimusten rahoittamiseen. Liitto tukee myös opiskelijaryhmien matkoja, erityisesti oikeustapauskilpailuihin osallistumista. Yhteensä hakemuksia huhtikuussa 2011 päättyneeseen hakuun tuli lähes 217 000 euron arvosta. Stipendejä liitto pystyi myöntämään yhteensä yli 34 000 euroa. Haetun ja myönnetyn kokonaissumman suuresta erosta johtuen stipendit ovat kannustusluontoisia. Lakimiesliitto selvittää edellytyksiä kasvattaa myöntövaraa vuoden 2012 hakua varten, koska hyviä hakemuksia saapuu runsaasti vuodesta toiseen.

Lakimiesliitto onnittelee lämpimästi kaikkia apurahansaajia.